KVVY:llä mielenkiintoinen järvi-ilta, tervetuloa mukaan!

Tervetuloa järvi-iltaan ke 7.11.
Vauhtia vesienhoitoon -hanke järjestää ke 7.11. klo 17-20 info- ja verkostoitumisillan paikallisille vesistökunnostajille KVVY:n Tampereen toimitiloissa.
Illan teemana on valuma-alueella tehtävät kunnostustoimet ja vedenpinnan nosto. Illan päätteeksi keskustellaan vesiensuojeluyhdistysten menestystekijöistä ja kuullaan vinkkejä vuosikymmeniä toimineilta yhdistyksiltä.
Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille.
Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan!

Paneelikeskustelussa on mukana myös Pitkäjärven Kunnostusyhdistyksen edustaja.

”Pitkäjärveläiset” mukana VAPAALLA PÄLKÄNEELLÄ -messuilla

Pälkäneen kunnan vapaa-aikapalvelut järjestää yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa vapaa-aika- ja harrastemessut lauantaina 15.9.2018 klo 10-14.30 Pälkäneen Kostia-areenalla.

Harrastemessujen tavoitteena on esitellä pälkäneläisiä yhdistyksiä, vapaa-aikaan liittyviä toimijoita ja kyliä, joiden aktiivisen toiminnan johdosta tarjoutuu kuntalaisille monenlaisia mahdollisuuksia harrastamiseen. Harrastemessut on kaikille avoin yleisötilaisuus ilman sisäänpääsymaksua.


Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry on mukana messuilla, tervetuloa tapaamaan osastollemme Luja-halliin.

Kartoitimme hieman Pitkäjärven vesikasveja

PITKÄJÄRVEN VESIKASVILAJIKKEISTA

Suhtaudumme usein aika kielteisesti kaikkiin vesikasveihin, koska ne mielestämme estävät mökkirantamme virkistyskäytön tai haittaavat muuten niin hauskaa viehekalastusta. Monilla kasveilla on kuitenkin oma tärkeä tehtävänsä myös järven ekologisen tasapainon ylläpitämisessä, mikä on syytä huomioida myös vuotuisissa niittotalkoissamme. Emmehän tavoittele suinkaan kirkasvetistä, mutta täysin kuollutta Pitkäjärveä. Ellei järvessä olisi kasveja, siellä ei olisi myöskään pohjaeliöitä, kaloja eikä lintuja. Kasvit tuottavat happea, suojaavat kalojen ja lintujen lisääntymisalueita ja estävät myös ravinteita valumasta maalta avoveteen. Ja ovathan ne monestikin myös erittäin kauniita!

Hallitaksemme mahdollisimman hyvin ”ylimääräisen” vesikasvillisuuden poiston vaikutukset, pitäisi tunnistaa järvessä vaikuttavat kasvilajit ja tuntea niiden käyttäytyminen esim. leikkaamisen jälkeen. Kunnostustoimien pitkäaikaisvaikutusten seurannan kannalta olisi hyvä kartoittaa järven tämänhetkinen kasvisto. Dataa voisi sitten myöhemmin käyttää muutosten arvioinnissa.


Saimme 31.7.2018 vieraaksemme limnologin, professori Heikki Toivosen, joka ystävällisesti lupasi tehdä alustavan listauksen Pitkäjärvellä havaitsemistaan lajeista. Kartoituskierros suoritettiin veneellä, joten havainnot ovat siis ainoastaan avoveden puolelta. Rantavyöhykkeen kasvisto ei tähän sisältynyt. Keskustelussa kävi esillä ajatus laajemmankin kasvistoselvityksen teettämisestä, sen mahdollisuuksia pohditaan yhdistyksen tulevia toimintasuunnitelmia laadittaessa.


Pikaviisiitin perusteella syntynyt prof. Toivosen listaus on luettavissa täältä. Kasvistokatselmus31072018_HToivonen

Pitkäjärven kunnostustyöt mediahuomion kohteena

JÄSENTIEDOTE 10.8.2018 Pitkäjärven kunnostustyöt mediahuomion kohteena


Hei, pitkäjärveläiset!

Vesikasvillisuuden tämän kesäinen poistoprojekti on edennyt ilman suurempia hankaluuksia, ellei sellaiseksi katsota seutumme aina oikullista tuulta. Useampanakin päivänä on sattunut, että saatuani niittorupeaman sellaiseen vaiheeseen, että olisi pitänyt ryhtyä keräämään niittomassaa pois joltakin tietyltä alueelta, onkin tuuli päättänyt kääntää suuntaansa 180 astetta ja kuljettanut ruoholautat järven vastarannalle. Toivottavasti kenenkään uintireissu ei ole näiden sattumien vuoksi ihan pilalle mennyt? Parhaan kykyni mukaan olen pyrkinyt niitetyt ainekset pois keräämään – ja suurelta osin onnistunutkin.

Honkamaan tontille Sammallahden pohjukkaan rakentamamme uusi maallenostopoukamakin saatiin lopulta käyttökelpoiseen kuntoon, kun riittävästi aherrettiin ja vähän miestä väkevämpää voimaakin käytettiin.

Puuhamme on ollut viime aikoina useammankin eri median kiinnostuksen kohteena; Sydän-Hämeen lehden liitteenä jaettu Pälkäneen vesien ja ympäristön tilaa laajasti luotaava kesäliite ”LUMPEENKUKKA” kertoi näyttävästi yhdistyksemme toiminnasta.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen KVVY:n verkkosivun ajankohtaista-osiossa on myös julkaistu 1.8.2018 tarina otsikolla ”Niittojäte poistuu tehokkaasti Hoppulan veljesten innovaatioilla”.

YLE Tampereen alueen toimitus tutustui puuhiimme tiistaina 7.8.2018. Pirkanmaan TV-alueuutisissa 13.8.2018 klo 18.22 nähdyt aineistot ovat katsottavissa seuraavan nettilinkin kautta: https://yle.fi/uutiset/3-10350007

Koski kuntoon – Tarinat talteen -tapahtumamme viime lauantaina Pitkäjärven Myllyojalla sai myös osakseen huomiota. Keskiviikkona 15.8.2018 ilmestyvään Sydän-Hämeen Lehteen on tulossa juttu kokoontumisestamme. Seuraillaanpa mediaa, että pysymme ajan tasalla mitä meistä puhutaan oman piirimme ulkopuolella. Se voi olla kehittävääkin.

Tervehtien Wexi

Anne Savin / YLE Tampere haastatteli 7.8.2016 Reijoa ja Wexiä. kuva: Marja-Liisa Suomalainen, KVVY

Ensimmäinen niittorupeama suoritettu! Niitetyt alueet (kartta)

Ensimmäinen niittorupeama suoritettu! Niitetyt alueet (kartta)
Liiallisen vesikasvillisuuden poisto on jälleen käynnissä Pitkäjärvellä.

Oheisella kartalla näet vihreällä väritettyinä tähän mennessä puhdistetut alueet, tummemmalla keltaisella alueet, jotka on niitetty kahdesti tai useammin.

Vaaleankeltaisella merkityt alueet eivät kaipaa toimenpiteitä tänä vuonna, koska niillä vesikasvillisuuden määrä on ollut huomattavan vähäistä tai kasvultaan hidasta aiempiin kesiin verrattuna.


Isompi karttakuva KLIKKAAMALLA karttaa

Kommentteja niiton onnistumisesta ja toiveita tai kehittämisehdotuksia mielellään sähköpostiin tai puheenjohtajan puhelimeen 040 411 6483, Kiitos!

PITKÄJÄRVEN VESILINTUKANNAN MUUTOKSET

PITKÄJÄRVEN VESILINTUKANNAN MUUTOKSET
”Pitkäjärvi on yksi tämän seudun parhaita lintujärviä ja olisi hyvä jos se sellaisena säilyisikin” sanoi arvostettu ornitologi Pentti Linkola Pitkäjärveläiset -julkaisun artikkelissa. Näkemyksensä hän perustaa vuosikymmenten mittaiseen seuranta-aineistoonsa, jossa ensimmäiset tiedot ovat vuosilta 1949 – 1951.

Linnusto kuvastaa erinomaisella tavalla koko järvialueen elinvoimaisuutta toimien hyvänä monimuotoisuuden indikaattorina helpon seurattavuutensa ansiosta. Linnustoa on Suomessa seurattu tehokkaasti monia vuosikymmeniä tuhansien harrastajien voimin.

Yhdistyksemme sai viime keväänä erinomaista ”ammattiapua” Pitkäjärven vesilintukannan seurantaan, kun kangasalalainen Hannu Majava lupautui suorittamaan kevätlaskennan. Näin Pentti Linkolan aloittama ansiokas seurantatyö sai arvoistaan jatkoa, jota on tarkoitus toteuttaa tulevinakin vuosina. Pentti Linkolan yhdistyksemme käyttöön luovuttamat täydelliset taulukot on toimitettu Luonnontieteellisen keskusmuseon arkistoitaviksi, ohessa linkki tiivistettyyn yhteenvetotaulukkoon, jossa luvuilla tarkoitetaan pysyviä (ei esim. muuttomatkallaan pysähtyneitä-) lintupareja:

vesilintuhavainnot_1951 - 2018


Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys eli PiLY toimii lintujen suojelun, tutkimuksen ja lintuharrastuksen edistämiseksi

KOSKI KUNTOON – TARINAT TALTEEN

KOSKI KUNTOON – TARINAT TALTEEN
PITKÄJÄRVEN MYLLYOJA

Koski kuntoon – tarinat talteen


Pitkäjärven kylä Pälkäneen kunnan kaakkoisella reuna-alueella on kulttuurihistoriallisesti merkittävää seutua. Siellä sijaitsevan, Pitkäjärvestä virtaavan Myllyojan veden voimalla on pyritetty aikojen saatossa kahden kiviparin myllyä, josta uoma on nimensäkin saanut. Myllyn jälkeen tätä luonnonenergiaa on hyödynnetty muun muassa sahan-, puupilkekoneen- ja jopa sähkövoimalaitoksen pyörittämisessä. Kaikki aikanaan seudun elinvoimaisuuden kannalta tärkeitä toimintoja, mutta harvat nykyasukkaista ovat edes kuulleet niistä, saati että tätä perinnetietoutta olisi tallennettu helposti hyödynnettävään muotoon.
Pitkäjärven Myllyojaan liittyvän perinnetieto-aineiston kerääminen ja asukkaiden haastattelut käynnistetään yhteistyössä Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n ja Vuolijoen kyläläisten (= VPK) kanssa järjestettävällä ’Koski kuntoon – tarinat talteen’ -luontotapahtumalla lauantaina 4.8.2018 klo 12.00.

Talkooluonteinen tapahtuma lisää ennen kaikkea seudun asukkaiden yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä samalla kun kehitellään uusia tapoja toimia ympäristön ja luontoarvojen säilyttämiseksi. Luonnon helmassa - tarinoiden ja ehkä grillaillenkin.

Niitot alkoivat taas

Niitot alkoivat taas
VESIKASVIEN POISTOURAKKA ALUILLAAN

Vuotuinen kunnostustoimi, vesikasvillisuuden poisto on taas päässyt hyvään alkuun Pitkäjärvellä. Tänä vuonnahan urakka tosin jouduttiin aloittamaan jo kohta jäiden lähdettyä, kun sekä Sammallahdelle, että Sarkasten edustalla olevalle lahdelle ilmaantuivat massiiviset kanadanvesirutto-lautat. Sivuston kuvagalleriassa on muutama drone-kopterilla 21.5.2018 otettu kuva aiheesta.
Tämä haitalliseksi luokiteltu vieraslaji ei ennen ole moista massaesiintymistä järjestänyt, vaikka sen kasvustoja Pitkäjärven eri kohdilla on havaittukin. Aika moni edellä mainittujen lahtien ranta-asukas joutui tahtomattaan ylimääräisiin fyysisiin harjoituksiin, kun uimisesta tai soutelemisesta ei oman mökkilaiturin lähistöllä tullut mitään. Mistä ja miksi poikkeuksellisen näkyvät ja runsaat kasvustolautat nyt tulivat, on meikäläiselle edelleen suuri arvoitus.
Pääosa kasvimassasta saatiin nostettua pois järvestä siten, että työnsin lauttoja moottoriveneen keruuharavalla mökkien rantaan, josta ahkerat kädet ne talikoiden avulla maalle vetelivät. Tietenkin niistä muutamissa paikoissa, joihin oli mahdollista ajaa traktorilla, käytettiin apuna konevoimaakin.
Perinteisemmän tyylin niittoprojekti aloitettiin heinäkuun puolivälissä Ilvasniemen ja Romunkärjen välisen kapeikon puhdistuksella, jotta veden virtaus salmessa pysyisi mahdollisimman hyvänä. Vajaassa viikossa ovat ensimmäiset uudet ulpukanlehdet jo löytäneet pintaan, mikä ennakoi alueen uusintaniiton tarvetta vähintään kerran vielä loppukesälläkin.
Kuluvan viikon aikana kasvillisuus on saatu poistetuksi myös sekä Sarkasten lahdelta että suurelta osin Suoniemen ja Kaijakkasaaren välistä kunnan uimarantaan rajoittuvaa aluetta.
Ensi havainto aiempiin kesiin verrattuna on kasvillisuuden tuntuvasti vähäisempi määrä, ne kasvavat harvemmassa, sekä kelluvalehtisten hitaampi kasvu (yksittäisten lehtien pinta-alat n. 50 % normaalista?). Pitkäjärvellä on myös alueita, joilla ennen on ollut erittäin runsaasti kasvillisuutta, mutta nyt vain hyvin vähän. Jos tämä on seurausta säännöllisistä niitoistamme, olkaamme tyytyväisiä.
Niitot jatkuvat tästä eteenpäin sääolosuhteiden rytmityksellä, pientä "huoltotaukoa" 24. - 27.7. lukuun ottamatta. Varmistattehan kalanpyydysten ym. merkkien näkyvyydet.

Tervehtien,
niittokoneen kuljettaja Wexi

PS. Muistakaa kirjata kaikki vesistökunnostuksiin liittyvät talkootuntinne, ne ovat avustusanomuksessamme rahanarvoisia suoritteita!

Ao. lomakkeita löytyy minulta.

VUOSIKOKOUSKUULUMISIA

Jäsenkirje ”VUOSIKOKOUKSEN JÄLKEEN”
(Sama info jäsenistölle vuosikokouksen yhteydessä)

Kesäinen tervehdys, hyvät pitkäjärveläiset!

Yhdistyksemme sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin 28.4.2018 Aitoon Pysäkki -nimellä tunnetussa entisessä pankkikiinteistössä, joka onkin mitä oivallisin tila kokoontumiselle.
Kokouksen puheenjohtajana toimi Kaija Turunen ja sihteerinä yhdistyksen sihteeri Tatu Turunen. Hyvän yksimielisyyden vallitessa kokous käsitteli vuoden 2017 vuosikertomuksen ja tilinpäätösasiat myöntäen niistä vastanneelle hallitukselle tili- ja vastuuvapauden. Hallituksen esittämän toimintasuunnitelman ja talousarvion kokous niin ikään vahvisti vuodelle 2018. Vuoden 2018 jäsenmaksu päätettiin pitää edelleen maltillisena 30,00 euroa/v. Hallituksen puheenjohtajaksi ja jäseniksi valittiin uudelleen samat henkilöt, jotka edellisenäkin vuonna ovat kyseisiä luottamustoimia hoitaneet. ”Enintään tämän vuoden, sitten pitää kierrätystä tapahtua”, oli ainakin puheenjohtajan kommentti valinnan jälkeen kiittäessään osoitetusta luottamuksesta. Toiminnantarkastajaksi valittiin Juhani Hartman ja varalle Kaija Turunen.
Vuosikokouksen käsiteltäviin asioihin ei ollut ennen kokousta lähetetty esityksiä kuten säännöt edellyttävät, joten muita asioita ei ollut.

Yleisen tavan mukaan kokouksen päätteeksi käytiin vilkas keskustelu- ja informaatiopalaveri ajankohtaisista asioista, joita ei sääntöjen puitteissa voida varsinaisina kokousasioina käsitellä. Tässä yhteydessä tulivat esiin mm. seuraavat asiat:

1. Alkuvuoden aikana jo suoritetut toimenpiteet - Alhon viljelyalueen kautta Pitkäjärveen laskevaan Lemperinojaan, Naulapään ranta-alueelle kaivatettiin yhdistyksen sekä Naulapään ja Heinon yhteishankkeena laskeutusallas hillitsemään järveen kulkeutuvaa ravinne- ja kiintoaineskuormaa. - Sammallahdella Jukka Honkamaan tontin rantaan kaivatettiin poukama, joka mahdollistaa niitosta kertyvän kasvimassan noston maalle kompostoitumaan.

2. Yhdistyksen sihteeri Tatu Turunen informoi Pirkanmaan ELY-keskukseen jätetyn avustushakemuksen tilanteesta. Samassa yhteydessä keskusteltiin myös Aitoon Osakaskunnalle osoitettavasta avustushakemuksesta. Kalastuskunnan edustaja Thomas Penttilä selvitti osakaskunnan hankkeita ja yhteistyömahdollisuuksia. Pälkäneen kuntaan on jätetty Kulttuuri-/kylätoiminta-avustushakemus yhteisen kesätapahtuman järjestämiseksi Pitkäjärven Myllyojan kulttuuriympäristössä.

3. Kunnostusyhdistyksen edustaja on osallistunut Pälkäneen kunnan järjestötapaamiseen 4.4.2018 sekä kylätoiminta-iltaan 25.4.2018.

4. Toukokuun 25. päivästä alkaen henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Asetuksen myötä organisaatioiden tulee laatia henkilörekisteriseloste, eli kirjallinen kuvaus niiden toteuttamasta henkilötietojen käsittelystä. Rekisterinpitäjän tulee laatia jokaisesta eri henkilörekisteristä rekisteriseloste, joka on pidettävä yleisesti saatavilla esimerkiksi rekisterinpitäjän toimipaikassa tai verkkopalvelussa. Puheenjohtaja esitteli yhdistyksen henkilörekisteriselosteen.

5. Linnustokartoitus Pentti Linkolan ansiokkaan työn jatkamiseksi Pitkäjärvellä. Puheenjohtaja on sopinut vesilintujen kevätlaskennan toteuttamisesta, talkoisiin on lupautunut Hannu Majava Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry:stä. Laskennan 1. kierros keskiviikkoaamuna 2.5.2018 ja toinen 12.5.2018. Tiedot välitetään Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämään tietokantaan (www.luomus.fi).

6. Monia askarruttaa, sisältävätkö Pitkäjärven hyvinvoivat hauet ja ahvenet kenties joitakin haitallisia aineita, esimerkiksi ympäristömyrkkyjä tai raskasmetalleja, joiden pitoisuus saattaisi aiheuttaa tarkennuksia kalojen syöntisuosituksiin. Yhdistyksessä on ideoitu tutkimuksen teettämistä asian varmistamiseksi. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys KVVY on tarjonnut yhteistyötä kustannusten keventämiseksi. Paikallisin voimin kalastetaan riittävä määrä esimerkkikaloja, jotka pakastetaan sellaisenaan ja toimitetaan sovittuna ajankohtana KVVY:n laboratorioon Tampereelle. Tutkimuskustannusten jakamisesta keskustellaan vielä eräiden yhteistyötahojen kanssa.

7. KVVY tulee kesän aikana laatimaan syvyyskartan Pitkäjärvestä kunnostuksen jatkotoimien suunnittelua tukemaan.

8. Pitkäjärven kasvisto on tarkoitus kartoittaa asiantuntijan ohjauksessa. Puheenjohtaja on ollut yhteydessä Kangasalla asuvaan Heikki Toivoseen, joka on alustavasti lupautunut ”konsultiksi”. Tutustumiskäynti on sovittu tehtäväksi, kunhan kelit ovat sopivat, eli heinäkuun loppupuolella.

9. Puheenjohtaja on valmistellut ideaa yhdistyksen yhteisen kesätapahtuman järjestämisestä Vuolijoen kylätoimikunnan (VPK) kanssa; Loppukesän kuluessa, myöhemmin varmistuvana päivänä kokoonnutaan Pitkäjärven Myllyojalle aiheena ”Koskenperkaustalkoot” maanomistajan (Hannu Siukola) kanssa yhteistyössä. Projekti edellyttää aluksi tutustumista kohteeseen, jonka perusteella laaditaan suunnitelma varsinaiselle perkaustyölle. Tapahtuman ohjelmaksi esimerkiksi Myllyojan & Pitkäjärven kylän historian esittely, makkaranpaistoa ja nokipannukahvit, ehkä jotakin kevyttä musiikkiakin.

10. Vapaalla Pälkäneellä 15.9.2018 Vapaa-aikamessut. Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry on ilmoittautunut näytteilleasettajana osallistumaan kunnan tarjoamaan yhdistysesittäytymiseen pian valmistuvalla Kostia Areenalla.

11. Paikallisnimistön päivitys karttatietoihin. Yhdistyksen sihteeri Tatu Turunen on huomioinut, että paikallinen väestö monesti käyttää maastokohteista (Mäntysaarenkärki, Lemperinoja, Kalalähteenoja ym.) perinteisiä nimityksiä, joita ei esiinny kartoissa. Asioiden käsittelyn kannalta olisi eduksi, jos karttanimistöä täydennettäisiin kunnostusyhdistyksen toimiin liittyvillä alueilla. Sovittiin, että sihteeri laatii yhdistyksen nimissä täydennysesityksen Maanmittauslaitoksen karttapalvelulle.

12. Kaija Turunen on tuttuun tapaan taas varannut kunnostusyhdistykselle edullisia paikkoja syyskauden mielenkiintoisimpiin teatteriretkiin:
Perjantaina 26.10. TTT:n Salmelaisen näyttämöllä Pässi, käsikirjoitus ja ohjaus Sirkku Peltola,
keskiviikkona 14.11. TTT:n päänäyttämöllä Tämä on ryöstö! ohjaus Tommi Auvinen,
sekä perjantaina 30.11 TTT:n Salmelaisen näyttämöllä Vanhoja poikia -esitys - Saimaan saaressa miehet, unelmat ja Junnu Vainion laulut.
Esitysten tarkemmat tiedot, retkien hinnat ja bussiaikataulut päivitetään yhdistyksen nettisivulle myöhemmin.

Edellä kerrottuja ja mahdollisesti myöhemmin mieleen juolahtavia hankkeita toteutellessa kesä varmaan taas sujuukin kuin siivillä. Lämpimiä ja nautinnollisia kesäpäiviä Pitkäjärven rannoille toivotellen,

Wexi Hoppula