Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry pähkinänkuoressa

TAUSTAA


Pitkäjärvellä aikaansa viettäneet muistelevat kaiholla vielä 1980-luvulla vallinnutta tilannetta; kahiseva kaislikko kehysti sopivasti ranta-alueita, mutta selkäalueilla vesi liikkui virkeästi. Nykyisen Pälkäneen upea vaakunakukka, pohjanlumme, pieninä yksittäisinä lauttoina matalavetisten lahtien poukamissa loi idyllisiä näkymiä ihasteltavaksi. Järven umpeenkasvun merkeistä ei ollut vielä aavistustakaan nähtävissä - silloin.

Näihin mietteisiin palasi usein myös kainuulaistunut Tatu Turunen muistelleessaan nuoruutensa kesiä vanhempiensa Pitkäjärven rannalta 1978 hankkimalla mökillä. ”Jotain tarttis tehdä, että jo vauhtiin päässyt rehevöityminen saataisiin pysähtymään ja ehkä jopa lapsuusmuistoissa siintelevät tuulisen sään aallokot uudelleen elpymään”, tuumi Tatu.

IDEA


Pälkäneen seudun kansalaisopiston rehtorina toiminut Kaija Turunen sai eräänä syksynä vattuja poimiessaan idean ympäristöaiheisen koulutustilaisuuden järjestämisestä. Kun valmis esimerkkitapaus löytyi omalta mökkijärveltä ja luennoitsijaksi lupautunut oma poika, ympäristötieteilijä, lupautui ajamaan Kajaanista paikalle, pidettiin Vuolijoen VPK:n talossa 3.9.2011 kurssi, aiheena Järvien rehevöityminen virkistyskäytön näkökulmasta, esimerkkinä Pitkäjärvi Vuolijoella.

TOIMEEN TARTUTTIIN


Koulutuksen lomassa todettiin aktiivisten osallistujien kesken, että kunnostustoimien toteuttajaksi olisi aiheellista perustaa yhdistys. Tämän virikkeen jatkumona pidettiinkin vielä toinen tilaisuus Pälkäneen pääkirjastossa Arkissa 22.10.2011, jolloin myös päätettiin yhdistyksen perustamisesta. Perustamiskirjan allekirjoitti 20 henkilöä. Nimeksi valikoitui Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys.

Yhdistyksen ensimmäinen varsinainen vuosikokous, joka valitsi hallituksen ja muut toimihenkilöt sekä vahvisti toimintasuunnitelman ensimmäiselle toimintavuodelle pidettiin Vuolijoen VPK:n talolla 7.4.2012.


Sääntöjensä mukaan yhdistys;

  • Kokoaa Pitkäjärven kohentamisesta kiinnostuneet yksityiset henkilöt ja yhteisöt yhtenäiseen toimintaan järven tilan säilyttämiseksi hyvänä.
  • Kokoaa saatavissa olevia tietoja järven tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä teettää tutkimuksia em. seikkojen selvittämiseksi.
  • Antaa suosituksia, neuvoo ja avustaa erilaisissa vesiensuojelukysymyksissä.
  • Toteuttaa järven kunnostustoimenpiteitä, joilla mm. torjutaan järven rehevöitymistä ja umpeenkasvua.
  • Tekee esityksiä epäkohtien poistamiseksi ja tiedottaa jäseniään tehdyistä toimenpiteistä.
  • Edistää yhteistyötä viranomaisten, vesialueiden omistajien, kalastusoikeuden haltijoiden ja muiden laitosten ja yhteisöjen kanssa, jotka käsittelevät vesienhoitoon, vesiensuojeluun ja vesistökunnostuksiin liittyviä asioita.
  • Ehkäisee ristiriitoja vesienhoitoa ja -suojelua koskevissa kysymyksissä.
  • Harjoittaa vesiensuojelua ja -hoitoa koskevaa valistustoimintaa.
  • Toimintansa tukemiseksi yhdistys ottaa vastaan apurahoja, lahjoituksia ja testamentteja. Yhdistys hankkii varoja järjestäen tapahtumia, tekemällä talkootöitä, suorittamalla keräyksiä ja arpajaisia sekä hakemalla rahoitusta julkisista rahoituslähteistä.