Ensimmäinen niittorupeama suoritettu! Niitetyt alueet (kartta)

Ensimmäinen niittorupeama suoritettu! Niitetyt alueet (kartta)
Liiallisen vesikasvillisuuden poisto on jälleen käynnissä Pitkäjärvellä.

Oheisella kartalla näet vihreällä väritettyinä tähän mennessä puhdistetut alueet, tummemmalla keltaisella alueet, jotka on niitetty kahdesti tai useammin.

Vaaleankeltaisella merkityt alueet eivät kaipaa toimenpiteitä tänä vuonna, koska niillä vesikasvillisuuden määrä on ollut huomattavan vähäistä tai kasvultaan hidasta aiempiin kesiin verrattuna.


Isompi karttakuva KLIKKAAMALLA karttaa

Kommentteja niiton onnistumisesta ja toiveita tai kehittämisehdotuksia mielellään sähköpostiin tai puheenjohtajan puhelimeen 040 411 6483, Kiitos!

PITKÄJÄRVEN VESILINTUKANNAN MUUTOKSET

PITKÄJÄRVEN VESILINTUKANNAN MUUTOKSET
”Pitkäjärvi on yksi tämän seudun parhaita lintujärviä ja olisi hyvä jos se sellaisena säilyisikin” sanoi arvostettu ornitologi Pentti Linkola Pitkäjärveläiset -julkaisun artikkelissa. Näkemyksensä hän perustaa vuosikymmenten mittaiseen seuranta-aineistoonsa, jossa ensimmäiset tiedot ovat vuosilta 1949 – 1951.

Linnusto kuvastaa erinomaisella tavalla koko järvialueen elinvoimaisuutta toimien hyvänä monimuotoisuuden indikaattorina helpon seurattavuutensa ansiosta. Linnustoa on Suomessa seurattu tehokkaasti monia vuosikymmeniä tuhansien harrastajien voimin.

Yhdistyksemme sai viime keväänä erinomaista ”ammattiapua” Pitkäjärven vesilintukannan seurantaan, kun kangasalalainen Hannu Majava lupautui suorittamaan kevätlaskennan. Näin Pentti Linkolan aloittama ansiokas seurantatyö sai arvoistaan jatkoa, jota on tarkoitus toteuttaa tulevinakin vuosina. Pentti Linkolan yhdistyksemme käyttöön luovuttamat täydelliset taulukot on toimitettu Luonnontieteellisen keskusmuseon arkistoitaviksi, ohessa linkki tiivistettyyn yhteenvetotaulukkoon, jossa luvuilla tarkoitetaan pysyviä (ei esim. muuttomatkallaan pysähtyneitä-) lintupareja:

vesilintuhavainnot_1951 - 2018


Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys eli PiLY toimii lintujen suojelun, tutkimuksen ja lintuharrastuksen edistämiseksi

KOSKI KUNTOON – TARINAT TALTEEN

KOSKI KUNTOON – TARINAT TALTEEN
PITKÄJÄRVEN MYLLYOJA

Koski kuntoon – tarinat talteen


Pitkäjärven kylä Pälkäneen kunnan kaakkoisella reuna-alueella on kulttuurihistoriallisesti merkittävää seutua. Siellä sijaitsevan, Pitkäjärvestä virtaavan Myllyojan veden voimalla on pyritetty aikojen saatossa kahden kiviparin myllyä, josta uoma on nimensäkin saanut. Myllyn jälkeen tätä luonnonenergiaa on hyödynnetty muun muassa sahan-, puupilkekoneen- ja jopa sähkövoimalaitoksen pyörittämisessä. Kaikki aikanaan seudun elinvoimaisuuden kannalta tärkeitä toimintoja, mutta harvat nykyasukkaista ovat edes kuulleet niistä, saati että tätä perinnetietoutta olisi tallennettu helposti hyödynnettävään muotoon.
Pitkäjärven Myllyojaan liittyvän perinnetieto-aineiston kerääminen ja asukkaiden haastattelut käynnistetään yhteistyössä Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n ja Vuolijoen kyläläisten (= VPK) kanssa järjestettävällä ’Koski kuntoon – tarinat talteen’ -luontotapahtumalla lauantaina 4.8.2018 klo 12.00.

Talkooluonteinen tapahtuma lisää ennen kaikkea seudun asukkaiden yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä samalla kun kehitellään uusia tapoja toimia ympäristön ja luontoarvojen säilyttämiseksi. Luonnon helmassa - tarinoiden ja ehkä grillaillenkin.

Niitot alkoivat taas

Niitot alkoivat taas
VESIKASVIEN POISTOURAKKA ALUILLAAN

Vuotuinen kunnostustoimi, vesikasvillisuuden poisto on taas päässyt hyvään alkuun Pitkäjärvellä. Tänä vuonnahan urakka tosin jouduttiin aloittamaan jo kohta jäiden lähdettyä, kun sekä Sammallahdelle, että Sarkasten edustalla olevalle lahdelle ilmaantuivat massiiviset kanadanvesirutto-lautat. Sivuston kuvagalleriassa on muutama drone-kopterilla 21.5.2018 otettu kuva aiheesta.
Tämä haitalliseksi luokiteltu vieraslaji ei ennen ole moista massaesiintymistä järjestänyt, vaikka sen kasvustoja Pitkäjärven eri kohdilla on havaittukin. Aika moni edellä mainittujen lahtien ranta-asukas joutui tahtomattaan ylimääräisiin fyysisiin harjoituksiin, kun uimisesta tai soutelemisesta ei oman mökkilaiturin lähistöllä tullut mitään. Mistä ja miksi poikkeuksellisen näkyvät ja runsaat kasvustolautat nyt tulivat, on meikäläiselle edelleen suuri arvoitus.
Pääosa kasvimassasta saatiin nostettua pois järvestä siten, että työnsin lauttoja moottoriveneen keruuharavalla mökkien rantaan, josta ahkerat kädet ne talikoiden avulla maalle vetelivät. Tietenkin niistä muutamissa paikoissa, joihin oli mahdollista ajaa traktorilla, käytettiin apuna konevoimaakin.
Perinteisemmän tyylin niittoprojekti aloitettiin heinäkuun puolivälissä Ilvasniemen ja Romunkärjen välisen kapeikon puhdistuksella, jotta veden virtaus salmessa pysyisi mahdollisimman hyvänä. Vajaassa viikossa ovat ensimmäiset uudet ulpukanlehdet jo löytäneet pintaan, mikä ennakoi alueen uusintaniiton tarvetta vähintään kerran vielä loppukesälläkin.
Kuluvan viikon aikana kasvillisuus on saatu poistetuksi myös sekä Sarkasten lahdelta että suurelta osin Suoniemen ja Kaijakkasaaren välistä kunnan uimarantaan rajoittuvaa aluetta.
Ensi havainto aiempiin kesiin verrattuna on kasvillisuuden tuntuvasti vähäisempi määrä, ne kasvavat harvemmassa, sekä kelluvalehtisten hitaampi kasvu (yksittäisten lehtien pinta-alat n. 50 % normaalista?). Pitkäjärvellä on myös alueita, joilla ennen on ollut erittäin runsaasti kasvillisuutta, mutta nyt vain hyvin vähän. Jos tämä on seurausta säännöllisistä niitoistamme, olkaamme tyytyväisiä.
Niitot jatkuvat tästä eteenpäin sääolosuhteiden rytmityksellä, pientä "huoltotaukoa" 24. - 27.7. lukuun ottamatta. Varmistattehan kalanpyydysten ym. merkkien näkyvyydet.

Tervehtien,
niittokoneen kuljettaja Wexi

PS. Muistakaa kirjata kaikki vesistökunnostuksiin liittyvät talkootuntinne, ne ovat avustusanomuksessamme rahanarvoisia suoritteita!

Ao. lomakkeita löytyy minulta.