PITKÄJÄRVEN VESIKASVILAJIKKEISTA
Suhtaudumme usein aika kielteisesti kaikkiin vesikasveihin, koska ne mielestämme estävät mökkirantamme virkistyskäytön tai haittaavat muuten niin hauskaa viehekalastusta. Monilla kasveilla on kuitenkin oma tärkeä tehtävänsä myös järven ekologisen tasapainon ylläpitämisessä, mikä on syytä huomioida myös vuotuisissa niittotalkoissamme. Emmehän tavoittele suinkaan kirkasvetistä, mutta täysin kuollutta Pitkäjärveä. Ellei järvessä olisi kasveja, siellä ei olisi myöskään pohjaeliöitä, kaloja eikä lintuja. Kasvit tuottavat happea, suojaavat kalojen ja lintujen lisääntymisalueita ja estävät myös ravinteita valumasta maalta avoveteen. Ja ovathan ne monestikin myös erittäin kauniita!
Hallitaksemme mahdollisimman hyvin ”ylimääräisen” vesikasvillisuuden poiston vaikutukset, pitäisi tunnistaa järvessä vaikuttavat kasvilajit ja tuntea niiden käyttäytyminen esim. leikkaamisen jälkeen. Kunnostustoimien pitkäaikaisvaikutusten seurannan kannalta olisi hyvä kartoittaa järven tämänhetkinen kasvisto. Dataa voisi sitten myöhemmin käyttää muutosten arvioinnissa.
Saimme 31.7.2018 vieraaksemme limnologin, professori Heikki Toivosen, joka ystävällisesti lupasi tehdä alustavan listauksen Pitkäjärvellä havaitsemistaan lajeista. Kartoituskierros suoritettiin veneellä, joten havainnot ovat siis ainoastaan avoveden puolelta. Rantavyöhykkeen kasvisto ei tähän sisältynyt.
Keskustelussa kävi esillä ajatus laajemmankin kasvistoselvityksen teettämisestä, sen mahdollisuuksia pohditaan yhdistyksen tulevia toimintasuunnitelmia laadittaessa.
Pikaviisiitin perusteella syntynyt prof. Toivosen listaus on luettavissa täältä. Kasvistokatselmus31072018_HToivonen
