RANKAPUISTAKO RAVINNESIEPPAREITA?

RANKAPUISTAKO RAVINNESIEPPAREITA?

Katumajärven Ruununmyllyllä asennettiin rankanippuja ravinnesieppareiksi Myllyojaan
Rankapuuniput pysyvät koossa ja veden peitossa kierrätettyjen betonirumpujen avulla

 

Pitkäjärven kunnostusyhdistys tutkii, voisiko uutta menetelmää, uppopuupuhdistamoa, hyödyntää joko Kalalähteenojassa tai Lemperinojassa valuma-alueelta tulevien ravinteiden pysäyttämiseksi ennen niiden pääsyä järveen.

 


Aloite on peräisin valtion harkinnanvaraisten avustusten kohdistamisesta huolehtivan Pirkanmaan ELY-keskuksen vesistöasiantuintijoiden taholta.
Yhdistyksen avustusanomusta käsiteltäessä ehdotettiin järven sedimenttiin kohdistuvien toimenpiteiden suunnittelun sijaan kiinnittämään enemmän huomiota rehevöitymistä ennalta ehkäiseviin toimiin, käytännössä valuma-alueelta tulevan ulkoisen kuormituksen vähentämiseen.

Ehdotuksen mukaisesti ELY-keskukselle osoitettuun avustusanomukseen kirjattiin vuoden 2023 toimintasuunnitelmaan sisältyvä hanke valuma-alueeseen kohdistuvien toimenpiteiden suunnittelemiseksi.  

Tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin mahdollisesti resurssien sallimissa rajoissa toteuttamiskelpoinen hanke, uppopuupuhdistamo Kalalähteenojaan ja/tai Lemperinojaan.
Kunnostusyhdistyksen edustajille tarjoutuikin menetelmään tutustumiseen oiva tilaisuus 14.2.2023 Hämeenlinnassa, kun Katumajärven suojeluyhdistys asensi laajojen viljelysalueiden halki virtaavaan Myllyjokeen raakapuurangoista ja kierrätetyistä betonisista ojarummuista rakennettuja ravinnesieppareita.
Uppopuupuhdistamon idea perustuu luonnonmukaisuuteen, jossa veteen upotetut rankaniput toimivat suodattimena. Rankanippujen pintaan kertyy biofilmi, ja sitä hyödyntävä eliöstö, joka suodattaa vedestä ravinteita. Näin syntyy biologinen vedenpuhdistamo, jonka puhdistusteho ja huoltotarve nähdään vasta tulevien vuosien seurannan myötä, onhan kyseessä suhteellisen uusi innovaatio.

Kalalähteenojalla on lähiaikoina käynnistymässä vesiensuojelurakenteiden perustamistyö, jonka asiantuntijaselvitykset, suunnittelun ja rahoittamisen ovat mahdollistaneet yhteistyökumppanimme Suvi -vesiensuojeluhanke, sen työtä jatkava Aito suvi ry. sekä Aitoon kalastuskunta. Suunnittelun on toteuttanut KVVY tutkimus Oy.
Mahdollisen biopuhdistamon toteuttaminen samassa yhteydessä vaikuttaisi mielekkäältä, mutta edellyttää vielä lisäselvittelyä.

Lisätietoa hämeenlinnalaisten toteutuksesta Katumajärven suojeluyhdistyksen verkkosivuilta.

Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen edustajat tutustuivat rakennuskohteeseen (katso video).  

Vastaavanlainen biopuhdistamokokeilu on toteutettu myös 2018-2020 PuuMaVesi -hankkeessa, jonka seikkaperäinen esittely löytyy Suomen Ympäristökeskuksen sivuilta.