PITKÄJÄRVEN VESIKASVILLISUUDEN POISTOTALKOOT KÄYNNISTYVÄT!

Valmiina niitolle 12.7.2021

Yhdistys aloittaa vuotuiset liiallisen vesikasvillisuuden poistotyöt rehevöitymisen estämiseksi viikolla 28 ja niitä jatketaan tarvittaessa elokuun lopulle.

MERKITSETTEHÄN NÄKYVÄSTI kaikki kalanpyydyksenne sekä muut mahdollisesti vaurioitumisvaarassa olevat kohteet.

Soita tai viestitä toiveistasi Wexille p. 040 411 6483

Valmiina niitolle 12.7.2021
Valmiina niitolle 12.7.2021

nimim. ”Vastausta toivotaan..”

SUVI – Pälkäneen vesiensuojeluhanke toivoo alueellisen vesienhoitosuunnitelman laatimiseksi ranta-asukkaiden ja vesistöjen käyttäjien vastaavan muutamaan kysymykseen Pälkäneen vesistöjen tilasta.

Me pitkäjärveläiset olemme alueellamme tietynlaisia pioneereja onnistuneiden vesistökunnostustoimien toteuttamisessa, joten olisi erittäin suotavaa, että mahdollisimman moni jäsenemme osoittaisi aktiivisuutensa vastaamalla kysymyksiin.

Kysymyksiin SUVI-hankken nettisivuilla tästä linkistä: https://www.aitosuvi.fi/kysely  

SUVI-hanke tutustui Pälkäneen vesistöjen lasku-uomiin.

Pälkäneen vesistöjen SUVI -vesiensuojeluhankkeen hanke-/asiantuntijaryhmä tutustui 24.5.2021 eräiden Pälkäneveteen johtavien laskuojien tilaan.

Tiivistetyllä kokoonpanolla ryhmä vieraili myös Pitkäjärveen johtavalla Kalalähteenojalla, joka saa alkunsa valuma-alueella 1960-luvulta lähtien sijainneen, 1995 lakkautetun kunnallisen kaatopaikka-alueen välittömästä vaikutuspiiristä.

– Pitkäjärven voimakkaaseen rehevöitymiseen ovat mahdollisesti osasyynä valuma-alueen päästöt, joissa iso vaikuttaja juuri mainittu kaatopaikka-alue

– Kunnostusyhdistys on teettänyt suppean tutkimuksen Pitkäjärven kalojen haitta-ainepitoisuuksista 2018, jolloin isokokoisesta ahvenesta havaittiin mm. ohjearvot ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia.

Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n piirissä elää haave vanhan kaatopaikan mahdollisten ympäristöriskien torjunnan tehostamista ja pohjavesien laadun säännöllisestä tarkkailusta.

SUVI-hankkeen asiantuntijakontaktien kautta yhdistyksessä toivotaan apua ja opastusta realististen menetelmien valintaan elinympäristömme puhtauden säilyttämiseksi.

Pälkäneläisiin laskuojiin tutustuminen aloitettiin Aitoon satamasta.
Häyläoja virtaa Häyläsuolta Kankahuvenlahteen
Aitoon Myllyojan sillalla
Hankekoordinaattori Marja-Liisa Suomalainen on ihan puskissa
Janne Pulkka tuntee vesiasiat
Kalalähteenojan alkulähteillä vesi on vahvaa ja värikästä… Lähempää tuttavuutta virittelemässä SUVI-hankkeen viestintäkoordinaattori Tommi Liljedahl

ILVASTULET – Pitkäjärveläisten rantatapahtuma

Perinteinen kesänpäätösjuhla muinaishämäläisellä rajapaikalla Ilvasniemessä.

Ilvastulet
Elokuun illassa 28.8.2021 syttyvät Ilvastulet Pitkäjärvellä

Venetsialaisia, veden, tulen ja valon juhlaa, vietetään mökki- ja veneilykauden päätteeksi ympäri Suomen. Tapahtumalla on maassamme noin 100-vuotiset perinteet.

Pitkäjärvellä vaalitaan venetsialaisten sijaan omaa kulttuuriperimää.

Kauan sitten nähtiin Pitkäjärven saaressa aarnivalkea (virvatuli, aarreliekki), erään ikihongan juurella. Uskottiin paikalla olleen aarre maahan haudattuna.

Vuosisatojen ajan on Pitkäjärvi ollut muinaisten hallintopitäjien rajan halkoma ja sama rajalinja on halkaissut myös Ilvasniemen järven pohjoispäässä.

Siellä, muinaishämäläisellä rajapaikalla, syttyvät Ilvastulet elokuisen lauantai-illan hämärtyessä,

Suomen Luonnon vesistöpäivänä 28.8.2021 klo 18.00

Suomen Luonnon Vesistöpäivä 28.8.

Uutinen 27.5.2021 klo 16.27

Elokuun viimeisellä viikolla juhlitaan monipuolisesti Suomen luontoa. 

Tiesitkö, että Suomi on ensimmäinen valtio, joka virallisesti liputtaa luonnolleen? Suomen luonnon päivä on luonnon oma juhlapäivä, jota juhlitaan joka vuosi aina elokuun viimeisenä lauantaina. Myös John Nurmisen Säätiön käynnistämää Itämeripäivää juhlitaan vuosittain aina elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien parissa. Teemapäivän tavoitteena on nostaa esille tärkeitä merellisiä aiheita ja innostaa tekemään konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi.

Juhlitaan Suomen luontoa ja vesistöjä yhdessä!

Suomen Luonnon Vesistöpäivän tavoitteena on aktivoida ihmisiä mukaan tapahtumiin, joissa esimerkiksi:

  • nautitaan luonnosta ja vedestä
  • verkostoidutaan
  • opitaan ja uskalletaan
  • välitetään vesistökunnostustietoa
  • ideoidaan yhdessä
  • kannustetaan ja kiitetään
  • aktivoidaan ihmisiä mukaan toimintaa 

Pitkäjärven vesilinnustoseuranta 2021

Odotusta, odotusta

Pitkäjärven vesilinnuston kevätseuranta saatiin alulle tänä vuonna ehkä hivenen toivottua myöhemmin, vasta 9.5.2021. Toinen laskentakierros suoritettiin tiistai-aamuna 18.5.2021. Päivitetty havaintotaulukko löytyy klikkaamalla tätä linkkiä:

Vesilintulaskenta 2021

Mielenkiintoisia havaintoja laskentahetken ulkopuolelta ovat esimerkiksi järven pohjoispäässä erään mökin lähistöllä saadut useat näköhavainnot harmaahaikarasta sekä ilmeisesti seudun uutena tulokkaana kaslikossa persoonalloisesti ääntelevä kalushaikara.

Laskennassa tarjosi jälleen ”ammattiapua” Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen aktiivi Hannu Majava, jonka upeita luontokuvia löytyy mm. TÄÄLTÄ.

Jäsentiedote 6.5.2021

Pitkäjärvi-logo

Jäsenkirje 1.2021

Hyvä Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n jäsen! Pitkäjärvi-logo

Yhteinen hankkeemme, Pitkäjärven ja sen asukkaiden hyvinvoinnin kohentaminen ja turvaaminen, on
ollut käynnissä pian täyden vuosikymmenen. Syksyllä vietämme yhdistyksemme 10-vuotisjuhlaa. Miten eri tavoin voisimme yhteisesti tätä merkkipaalua juhlistaa, siihen hallitus ottaa hyvin mielellään vastaan vihjeitä ja ehdotuksia.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään lauantaina 29.5.2021 klo 13.00 alkaen ensisijaisesti Teams-yhteydellä. Jäsenet, joilla ei ole käytettävissään tietoliikenneyhteyttä, voivat halutessaan osallistua myös fyysisesti Aitoon VPK:n Paloasemalla kyseisenä ajankohtana voimassa olevia suojautumisohjeita noudattaen.
Koronavirus ei ole vielä julistettu voitetuksi, joten haluamme toimia tässäkin vastuullisesti.

Kokouskutsut lähetetään 15.5.2021 jälkeen. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti (=sähköpostitse) hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Monet vuotuisista toiminnoista, kuten vesistökunnostustoimet, rahoitussuunnittelu, viestintä, hallintorutiinit, yhteistoimintaverkosto ym. ovat olleet pääosin samojen hallituksen jäsenten harteilla yhdistyksemme perustamisesta lähtien. Jatkuvuuden turvaamiseksi ja mahdollisten uusien toimintatapojen kehittämiseksi tulisi myös hallitusta uudistaa aika ajoin. Siksi peräänkuulutamme uusia toimijoita mukaan tiimiimme, toivottavasti aktiivisuutta Pitkäjärven virkistyskäytön jatkuvaan parantamiseen löytyy myös nuoremmasta joukosta, tulevaisuuttahan tässä pyritään turvaamaan.

Kuluneen toimintavuoden aikana olemme pyrkineet pitämään itsemme ajan tasalla vesistökunnostustoiminnan kehityksestä mm. osallistumalla aktiivisesti alan koulutustilaisuuksiin, joita ovat järjestäneet mm. Suomen Ympäristökeskus, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Pirkan Helmi ja muut vastaavat. Saatua oppia hyödynnämme Pitkäjärven kunnostustoimissa parhaan kykymme mukaan.

Tänä kesänä on tarkoitus jatkaa tehokkaaksi havaittua vesikasviston poistoa suunnilleen totutussa laajuudessa (yhdistyksen sihteeri ilmoitti juuri saamastamme myönteisestä valtionavustuspäätöksestä).

Osallistumme myös Luopioisten Säästöpankkisäätiön käynnistämän Pälkäneen vesiensuojeluhankkeen toimintaan. SUVI-hankkeen tavoitteena on luoda rannoille paikalliset verkostot, jotka tekevät pitkäjänteistä työtä Pälkäneen puhtaiden vesien puolesta. Suvi-vesiensuojeluhankkeen rinnalla toimii Luopioisten Yrittäjät ry:n liikkeelle laittama nuorten ympäristökasvatus- ja yrittäjyyshanke.

Vuosikymmenen yhteinen ponnistelumme näkyy Pitkäjärven vedenlaadun parantumisena ja ihmisten viihtyvyyden kohentumisena. Tätä suotuisaa kehitystä on syytä ylläpitää myös jatkossa.

Antoisia hetkiä puhtaan Pitkäjärven vesillä ja rannoilla!

Vesiensuojelun tehostamisohjelma
Ympäristöministeriö
rahoittaa kunnostushankettamme
vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

www.ym.fi/vedenvuoro

toivottaa
Wexi Hoppula
puheenjohtaja 2020

Miksi Pitkäjärvellä kelluu merkkipoijuja?

Pitkäjärven pohjaan asennettu vesijohtoverkosto

Pitkäjärven pohjoispään alueella saattaa veneilijä kohdata oranssin värisiä tai valkoisia n. 20 cm halkaisijaltaan olevia merkkipoijuja, joiden tarkoitusta on joskus kysytty.

Sammallahdella jo vuodesta 2005 alkaen kelluneet poijut ovat Etelä-Pälkäneen Vesiosuuskunnan asentamia ja varoittavat kohteessa vedenalaisesta vesijohtolinjasta. Useimmiten poijut sijaitsevat putkiverkoston liitoskohdissa. Siuvonniityn rannasta alkava ja kuluttajakiinteistöille haarautuva  putkisto on pääosaltaan ø 40 mm muoviputkea, jonka painuminen pohjaan on varmistettu muovinarulla toisiinsa sidotuin betonipainoin.

Osa poijuista varoittaa vedenalaisesta kivikosta tai piilokarista ja ne taas on asennettu vesikasvien poistoa hoitavien tahojen toimesta. Niittolaitteiston vaurioitumisesta saattaisi aiheutua isokin vahinko ja ainakin työn tuottavuus kärsisi.

Vesijohtoputkiston summittainen sijoitus:

Pitkäjärven pohjaan asennettu vesijohtoverkosto
Sammallahdella, sekä Romunkärjen ja Ilvasniemen ympärillä risteilee järven ppohjassa vesijohtoverkosto, jonka risteyskohtia on merkitty poijuin.

Valuma-alueen vaiheilta

Ymparisto.fi -sivustolla valuma-alue kuvataan näin:

Valuma-alueella tarkoitetaan koko sitä aluetta, jolta vesi valuu tarkasteltavana olevaan vesistöön.
Hydrologisesti valuma-alueella tarkoitetaan tietyn uomaverkoston kohdan yläpuolista, vedenjakajan rajaamaa aluetta, joka määritellään korkeuskartan avulla tavallisesti järven laskukohtaan eli luusuaan, jokien yhtymäkohtaan, valtakunnan rajalle tai meren rantaan.

Valuma-alueen kunnostuksesta puhtia vesiensuojeluun

Vesistökunnostusten yhteydessä on aina tarkasteltava valuma-aluetta. Ilman valuma-alueelta tulevan ulkoisen kuormituksen vähentämistä vesistökunnostusten vaikuttavuus kärsii, eikä pysyviä muutoksia voida saada aikaan. Siksi ulkoisen kuormituksen syntymistä on pyrittävä sekä ehkäisemään että toisaalta myös pidättämään eri maankäyttötoimenpiteistä aiheutunut kuormitus mahdollisimman lähelle sen syntypaikkaa.

Ulkoista kuormitusta voidaan vähentää tehostamalla valuma-alueen maankäytön vesiensuojelua ja toteuttamalla valuma-aluekohtaisia kunnostustoimenpiteitä. Valuma-alueella toteutettavilla kunnostustoimenpiteillä, kuten kosteikkojen ja pintavalutuskenttien perustamisella vähennetään vesistöihin päätyvää ravinnekuormitusta ja luodaan edellytykset vesien tilan parantamiselle.
lähde: [https://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi/vesistojen_kunnostus/Valumaalueen_kunnostus] 
(VALUE – Valuma-alueen rajaustyökalu löytyy paikkatieto-sivustolta: http://paikkatieto.ymparisto.fi/value/)

Pälkäneen Pitkäjärven valmiiksi rajatun valuma-alueen saat esiin tästä linkistä:
Pitkäjärven valuma-alue
(malttia, aineiston lataantuminen saattaa kestää hetken..)

Pitkäjärven valuma-alue
Pälkäneen Pitkäjärven valuma-alue VALUE-työkalulla rajattuna (isompi kuva klikkaamalla)