SUVI-hankkeen viimeiset maanomistajien aamukahvit pidetään Aitoon Honkalassa tiistaina 14.11. klo 9.30 alkaen. Lämpimästi tervetuloa!
Yhdistyksemme vahva tukija ja hankekumppani, Aito Suvi ry, on juuri julkaissut tuoreimman tiedotteensa Hyviä Suvi -uutisia nro 27. (Lue klikkaamalla)
Maanantaihin 9.10.2023 mennessä oli kunnostusyhdistyksen jo vuosikausia haaveilema ja nyt Aito Suvi -yhteistyön tuloksena toteutumasa oleva laskuojan kunnostusprojekti edennyt sellaiseen vaiheeseen, että sitä oli mahdollista esitellä myös toimenpiteiden toivotuista vaikutuksista tulevaisuudessa nauttimaan pääseville Pitkäjärven ranta-asukkaille.
Aito Suvi ry:n järjestämään projektikatselmukseen olikin paikalle sonnustautunut aiheesta kiinnostuneita yhdistyksen jäseniä. Raikkaassa syyssäässä vietetyn luontoretken tunnelmista ja käynnissä olevan projektin vaiheista tarkemmin toteuttajan sivuilla.
KUVIA PROJEKTIN VAIHEISTA
KVVY Yhdistyksen hankkeet ja Vesilahden kunta järjestävät yhteistyössä jo perinteeksi muodostuneen KVVY:n Vesi-illan uudistetussa muodossa! Illan aikana kuullaan esityksiä vesien tilasta ja kunnostamisesta, sekä hankeavustusten hakemisesta ja lupa-asioista. Illan aikana on auki myös hankeklinikka, jossa KVVY Yhdistyksen asiantuntijoilta saa apua hankkeistamiseen ja hankehakuihin liittyvissä kysymyksissä. Tilaisuus järjestetään Vesilahdella Narvan koululla.
|
Terveisiä Pitkäjärveltä!
Kalalähteenojan kunnostus on edennyt jo loppuvaiheeseen.
Tervetuloa tutustumaan kunnostuksen etenemiseen maastossa maanantaina 9.10. klo 15 alkaen.
Ajo-ohje: Osoitteeksi Sarkastentie 413, josta opaste oikealle pienelle metsätielle.
Tätä eteenpäin n. 300 m peltoalueen reunaan, johon voi pysäköidä.
Käymme katsomassa ojan perattua alaosaa sekä yläjuoksulle rakennettuja tai mahdollisesti vielä rakenteilla olevia pohjakynnyksiä. Näemme myös pelto-osuuden, johon on tulossa 2-tasouoma.
Maastokäynnillä on mukana lisäksemme hankkeesta vastaavan Aito Suvi ry:n sihteeri Tommi Liljedahl, urakoitsija Pauli Sjöstedt, hankkeen valvoja Elina Sorvali sekä SUVI-hankevetäjä Marja-Liisa Suomalainen.
Pukeutuminen sään mukaan, saappaita suosittelemme lämpimästi.
Terveisin
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry
Pekka Puhakka, puheenjohtaja
Pälkäneen Pitkäjärven Kalalähteenojan kunnostustyöt alkoivat elokuun puolivälin jälkeen. Ojan alaosan perkaus on tehty, parhaillaan työn alla on veden virtausta hidastavien pohjakynnysten rakentaminen ojan jyrkimpään kohtaan. Viimeisenä vaiheena on 2-tasouoman rakentaminen pellolle. Kaikkien näiden toimien tarkoituksena on vähentää ojan Pitkäjärveen tuomaa kiintoaine- ja ravinnekuormaa.
Ojasta sekä lahdesta, johon oja laskee, on otettu vesinäytteet tänä vuonna. Jatkossa tehtävien tutkimusten pohjalta voidaan arvioida kunnostuksen vaikutusta veden laatuun.
Aiheesta lisää myös Aito Suvi Ry:n verkkosivulla.
Kunnostusyhdistyksen aloitteesta ja -yhteistyöllä tutkittiin Pitkäjärven yleisen uimarannan, eli ns. Vuolijoen kylänrannan uimaveden laatu 20.7.2023 klo 16.00 otetusta näytteestä.
Tutkimuksen kustansi Pälkäneen kunta, jonka omistamalla maalla uimarantakin sijaitsee.
KVVY Tutkimus Oy:n laboratorion lausunnon mukaan
”vesinäyte täytti yksittäiselle uimarantavesinäytteelle asetetut raja-arvot (STMa 354/2008)”,
joten voimme jatkossakin huoletta polskutella Pitkäjärven aalloilla.
Muita havaintoja näytteenottohetkeltä:
KVVY Tutkimus Oy:n tutkimusselosteen voit katsoa täältä:
Uimarannan virkistyskäytön takaamiseksi sen läheisyydestä poistettiin yhdistyksemme toimesta vesikasvillisuutta niittämällä 16.7.2023, vaikka suurimmalla osalla järveä kasvukausi ei vielä olekaan riittävän pitkällä tehokkaimman poiston aikaansaamiseksi. Tärkeät alueet, kuten uimaranta käsitellään useampaan kertaan.
Yhdistyksen kustannuksella suoritettavissa hoito- ja kunnostustoimissa keskitytään ensisijaisesti yleisessä käytössä ja kaikkia järvellä asioivia hyödyttäviin kohteisiin, esimerkiksi veden vaihtuvuuden ja -virtaaman kannalta tärkeisiin salmiin sekä selkäalueisiin. Yksityiset mökkirannat yms. jäävät omistajiensa aktiivisuuden varaan.
Vesikasvien poistotalkoita Pitkäjärvellä on tarkoitus toteuttaa pääosin elokuun aikana, sään ja muiden olosuhteiden sallimissa puitteissa. Niitettävien alueiden käsittelyvuoroa säätelevät paitsi kasvutilanne, myös tuulen suunta ja -voimakkuus, jotka vaikuttavat huomattavasti niittojätteen keräämisen laatuun ja tehokkuuteen.
Rehevöitymisen hillitsemiseksi Pitkäjärven alueella poistetaan liiallista vesikasvillisuutta pääosin elokuun aikana.
MERKITSETTEHÄN NÄKYVÄSTI kaikki kalanpyydyksenne sekä muut mahdollisesti vaurioitumisvaarassa olevat kohteet.
Soita tai viestitä toiveistasi Wexille p. 040 411 6483
Suoritimme Pitkäjärvellä jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan Hannu Majavan avustuksella tämän kevään linnustolaskennan 9.5.2023 ja 15.5.2023. Aamutuimiin kiersimme häiriöttömällä sähköperämoottorilla koko järven rantakaislikon reunoja seuraillen Hannun kirjatessa muistivihkoonsa asiantuntevat havaintonsa. Hannu toimii aktiivisesti Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry ja on myös innokas luontokuvaaja. TÄÄLTÄ voit selailla hänen upeita kuvatallenteitaan.
Tuoreimmat Pitkäjärven havainnot löytyvät taulukkomuodossa tästä linkistä.
Pitkäjärven linnuston muutoksia on järjestelmällisesti seurattu ainakin vuodesta 1949, jolloin Pentti Linkola aloitti perinteen, jota yhdistyksemme hänen jälkeensä jatkaa.
Pitkäjärven Sammallahteen laskevaan Kalalähteenojaan suunniteltujen vesiensuojelurakenteiden toteuttaminen on konkretisoitumassa vielä tulevan kesän kuluessa. Veden samentumisesta aiheutuvien haittojen minimoimiseksi pyritään kaivuutyöt ajoittamaan mahdollisuuksien mukaan kuivalle ajanjaksolle.
Projektin etenemisen on mahdollistanut tiivis yhteistyö Suvi-hankkeen (Sydän-Hämeen upeat vesistöt) kanssa.
Lue lisää hankkeesta Aito Suvi ry:n sivustolta.
RANKAPUISTAKO RAVINNESIEPPAREITA?
Pitkäjärven kunnostusyhdistys tutkii, voisiko uutta menetelmää, uppopuupuhdistamoa, hyödyntää joko Kalalähteenojassa tai Lemperinojassa valuma-alueelta tulevien ravinteiden pysäyttämiseksi ennen niiden pääsyä järveen.
Aloite on peräisin valtion harkinnanvaraisten avustusten kohdistamisesta huolehtivan Pirkanmaan ELY-keskuksen vesistöasiantuintijoiden taholta.
Yhdistyksen avustusanomusta käsiteltäessä ehdotettiin järven sedimenttiin kohdistuvien toimenpiteiden suunnittelun sijaan kiinnittämään enemmän huomiota rehevöitymistä ennalta ehkäiseviin toimiin, käytännössä valuma-alueelta tulevan ulkoisen kuormituksen vähentämiseen.
Ehdotuksen mukaisesti ELY-keskukselle osoitettuun avustusanomukseen kirjattiin vuoden 2023 toimintasuunnitelmaan sisältyvä hanke valuma-alueeseen kohdistuvien toimenpiteiden suunnittelemiseksi.
Tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin mahdollisesti resurssien sallimissa rajoissa toteuttamiskelpoinen hanke, uppopuupuhdistamo Kalalähteenojaan ja/tai Lemperinojaan.
Kunnostusyhdistyksen edustajille tarjoutuikin menetelmään tutustumiseen oiva tilaisuus 14.2.2023 Hämeenlinnassa, kun Katumajärven suojeluyhdistys asensi laajojen viljelysalueiden halki virtaavaan Myllyjokeen raakapuurangoista ja kierrätetyistä betonisista ojarummuista rakennettuja ravinnesieppareita.
Uppopuupuhdistamon idea perustuu luonnonmukaisuuteen, jossa veteen upotetut rankaniput toimivat suodattimena. Rankanippujen pintaan kertyy biofilmi, ja sitä hyödyntävä eliöstö, joka suodattaa vedestä ravinteita. Näin syntyy biologinen vedenpuhdistamo, jonka puhdistusteho ja huoltotarve nähdään vasta tulevien vuosien seurannan myötä, onhan kyseessä suhteellisen uusi innovaatio.
Kalalähteenojalla on lähiaikoina käynnistymässä vesiensuojelurakenteiden perustamistyö, jonka asiantuntijaselvitykset, suunnittelun ja rahoittamisen ovat mahdollistaneet yhteistyökumppanimme Suvi -vesiensuojeluhanke, sen työtä jatkava Aito suvi ry. sekä Aitoon kalastuskunta. Suunnittelun on toteuttanut KVVY tutkimus Oy.
Mahdollisen biopuhdistamon toteuttaminen samassa yhteydessä vaikuttaisi mielekkäältä, mutta edellyttää vielä lisäselvittelyä.
Lisätietoa hämeenlinnalaisten toteutuksesta Katumajärven suojeluyhdistyksen verkkosivuilta.
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen edustajat tutustuivat rakennuskohteeseen (katso video).
Vastaavanlainen biopuhdistamokokeilu on toteutettu myös 2018-2020 PuuMaVesi -hankkeessa, jonka seikkaperäinen esittely löytyy Suomen Ympäristökeskuksen sivuilta.