IDEAHAKU PirkanHelmessä!

Ideahaku auki!
Tiedätkö yhteisöllisiä kehittämistarpeita? Viliseekö mielesi ideoita miten ihmisten elämänlaatuun tai yhteisöjen ja yritysten toimintaedellytyksiä voitaisiin parantaa?

Pirkan Helmi toteuttaa 20-vuotisen historiansa ensimmäisen Leader-hankeideahaun ajalla 3.8.-14.9.

Ideahaku on matalan kynnyksen mahdollisuus esittää muutamasta kysymyksestä muodostuvan nettilomakkeen kautta villitkin visiot siitä, miten Leader-rahoituksella voitaisiin mahdollistaa myönteistä kehitystä eteläisellä Pirkanmaalla vuosina 2021-23. Ideahakuun voi osallistua kuka vain täällä.

Pirkan Helmen hallitus käsittelee kaikki ideahakulomakkeen kautta jätetyt hankeideat kokouksessaan syyskuun lopussa. Tavoitteena on löytää toimialueen vaikuttavimmat kehittämisideat jatkojalostettaviksi yhdessä Pirkan Helmen väen kanssa ja varmistaa kaikille ideoista jalostuville hankkeille riittävä rahoitus maa- ja metsätalousministeriön Leader-ryhmille suuntaamassa siirtymäkauden rahoitushaussa lokakuussa 2020. Jätä hankehakemus seuraavaan käsittelyyn viimeistään 14.9.2020

Samanaikaisesti ideahaun kanssa on auki normaali Leader-tukien haku yleishyödylliseen kehittämiseen sekä yritysten investointeihin ja perustamistoimiin. Tukihakemukset tulee jättää Hyrrä-asiointipalvelussa osoitteessa https://hyrra.ruokavirasto.fi
Määräpäivä uusien hakemusten jättämiselle on niin ikään 14.9. 2020

 

Tästä pääset lukemaan uusimman Pirkan Helmen tiedotteen 3/2020 kokonaisuudessaan.

 

VESIKASVILLISUUDEN POISTOPROJEKTI 2020 onnellisesti päätökseen (ks. kartta)

Pitkäjärven tämän kesäisestä kunnostusprojektista vesikasvillisuuden poisto -osuus on saatu suunnitellusti päätökseen 31.8.2020.  Suotuisista kasvuolosuhteista johtuen työtä tarvittiin jonkin verran aiempia vuosia enemmän, mutta useampi niittokerta rehevimmillä alueilla piti liikakasvun kohtuullisesti kurissa. Uposkasvit, kuten ahven- ja uistinvita sekä karvalehti vaikuttaisivat Pitkäjärvellä vähentyneen, kun taas todella sakeina lauttoina esiintyvä siimapalpakko on vallannut uutta kasvualaa. Kasvi on paitsi soutelijan, myös niittäjän painajainen kietoutuessaan tehokkaasti laitteiston rakenteisiin.

Vastapainoksi eräiltä alueilta kasvillisuus on säännöllisesti toistettujen poistotoimien ansiosta vähentynyt selvästi. Projektia kannattanee siis jatkaa edelleenkin. 


Päivittyvällä kartalla on heinä-elokuun ajan esitetty vesikasvillisuuden poistotoimien edistyminen. Virtaaman kannalta olennaisilta alueilta, kuten myös voimakkaimmin kasvustoa tuottavilta alueilta kasvillisuutta on poistettu kesän mittaan kahteen tai kolmeen kertaan parhaan tuloksen saavuttamiseksi. 

Parhaat kiitokset kaikille talkoisiin osallistuneille rantojen asukkaille, tosi monta talikollista niittomassaa on teidänkin toimestanne siirtynyt maalle kompostoitumaan!

Niittotilannekartta
Pitkäjärven kunnostusprojekti 2020. Vesikasvillisuuden poistotilanne 31.08.2020
Veneenjälki Sammallahdella Sports Tarckerin piirtämänä
Veneenjälki Sammallahdella Sports Tarckerin piirtämänä. 16.7.2020, niittorupeaman kesto1:40 tuntia.

VESIKASVILLISUUDEN POISTOTALKOOT PITKÄJÄRVELLÄ käynnistyvät taas

Kunnostusyhdistys poistaa taas järvestä liiallista vesikasvillisuutta rehevöitymisen estämiseksi, kuten olemme tehneet joka kesä vuodesta 2012 lukien.

Koneellista niittoa suoritetaan ”säätä mukaillen” heinä-elokuun aikana, kun mahdollisimman suuri osa ravinteista on siirtynyt kasvien juuristosta varsiin ja lehtiin. Näin saamme toimillemme parhaan mahdollisen tehon.

Toivomme, että vahinkojen välttämiseksi MERKITSETTE NÄKYVÄSTI kaikki pinnanalaiset kalanpyydykset ja muut mahdollisesti vaurioitumisvaarassa olevat kohteet.

Soita tai viestitä toiveistasi Wexille p. 040 411 6483

 

Niiton satoa
Kerättyä niittomassaa kompostointiin siirtoa odottamassa

Onko Pitkäjärvellä Isosorsimoa?

Isosorsimo - vieraslaji
Isosorsimo
Isosorsimo.  Kuva: Luopioisten kasvisto

Hämeenlinnassa toimiva säätiöpohjainen Vanajavesikeskus on lähestynyt kyselyllä yhdistystämme. Asiana on vieraslajiksi luokitellun  rantakasvin, Isosorsimon, esiintymiskartoitus alueella, joka kyselyssä on ulotettu sisältämään Vanajavesikeskuksen normaalin toiminta-alueen lisäksi myös latvavesiä, mm. Pälkäneen seutua ja Pitkäjärveä (tästä aluekartalle).
Olisi erittäin suotavaa, että Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen jäsenistön taholta kertyisi myös vastauksia, joiden perusteella kasvin levinneisyyttä voidaan arvioida.
Osallistuttehan kyselyyn!

Alla Vanajavesikeskuksen kirje: 

**)
Arvoisa vastaanottaja

Isosorsimo on aggressiivisesti leviävä rantojen vierasperäinen kasvi, joka ei kuulu Suomen luontoon. Elinvoimaisena kasvina ja hyvänä kilpailijana isosorsimo on leviämässä yhä uusille järville myös Hämeessä. Korvaamalla luontaisen rantakasvillisuuden se muuttaa haitallisesti rantoja sekä kalojen ja rapujen elinympäristöä. Suurista vaikeakulkuisista kasvustoista voi olla haittaa myös virkistyskäytölle, kuten kalastamiselle, uimiselle ja veneilylle. Lisätietoja sekä tunnistusapua: https://www.vanajavesi.fi/2018/wp-content/uploads/2019/05/Isosorsimoesite_0.4.pdf

Syyskuussa 2020 Kanta-Hämeen alueella käynnistyy Vanajavesikeskuksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteinen Isosorsimo – rantojen riesasta resurssiksi –hanke. Tämän hankkeen tiimoilta olemme kiinnostuneita isosorsimon levinneisyydestä Vanajaveden vesistöalueella latvavesineen (liitteenä suurpiirteinen aluekartta) ja olemme laatineet oheisen lyhyen kyselyn tilanteen kartoittamiseksi. Saatujen tietojen perusteella saadaan muodostettua tämänhetkinen tilanne isosorsimon levinneisyydestä ja siksi jokainen vastaus on tärkeä! Hankkeessa tietoja käytetään arvioitaessa lajin torjuntamenetelmien käytännön mahdollisuuksia. Mikäli olet tavannut isosorsimoa omalla ranta-alueellasi tai lähivesistössäsi, ole niin ystävällinen ja vastaa kyselyyn.

Kysely sisältää ainoastaan neljä (4) valinnaiskysymystä sekä vapaan kommenttikentän, johon vastaaminen on nopeaa ja kestää vain muutaman minuutin. Kysely on anonyymi. Voit jättää halutessasi yhteystietosi.

Kyselyn lisäksi mahdollisia tarkempia havaintopaikan kuvauksia, valokuvia, koordinaatteja tai karttoja voi lähettää osoitteeseen

Kyselyä saa jakaa!

Vastausaikaa on 14.6.2020 saakka.

LINKKI KYSELYYN: https://link.webropolsurveys.com/S/5820D0F82188046A

Yhteistyöstänne kiittäen
Pirjo Hoskari
Vanajavesikeskus
**)

Pitkäjärven vesilinnustoseuranta 2020 suoritettu

 

Vanha tuttumme Hannu Majava sai laskentakierrokselle kumppanikseen toisen upeista luontokuvistaan tunnetun alan harrastajan, Väinö Kaplaksen ja niin saatiin Pitkäjärven tämänvuotisetkin vesilintuhavainnot asianmukaisesti tallennetuksi.
Ensimmäinen laskenta tehtiin jo 17.4.2020 ja tarkistuskierros 7.5.2020.

Havainnoitsijoiden ensi käden kommentit kauniin aurinkoisen, mutta kolean sään vallitessa tehdyltä veneretkeltä kuulostivat hieman pettyneiltä. ”Vähän hiljaista oli” tuumasivat kaverukset. Esimerkiksi sinisorsanaaraat olivat jo haudontapuuhissa kaislikoiden katveessa ja siten katseiltamme suojassa. Tällä kertaa joukosta puuttuivat täysin esimerkiksi uikkulinnut. Tukkasotka loisti poissaolollaan myös. Punasotka- ja kuikkakannat sen sijaan vaikuttaisivat olevan elpymään päin.

Sääoloiltaan hyvin poikkeukselliset mennyt talvi ja kuluva kevätkausi lienevät aiheuttaneet hämminkiä myös muuttovesilintujen käyttäytymiseen ja se näkyy nyt pesinnässä. Toivokaamme, että käynnissä olevat pesinnät onnistuvat ja syntyvät poikueet menestyisivät hyvin. Ainakin Siuvonniityn edustalla olevalla pesällään laulujoutsen hautoo ahkerasti, koiraan pitäessä vahtia avoveden puolella. 

Täältä pääset lukemaan yhteenvetotaulukkoa, jossa esitetään vuosien 2019 ja 2020 havainnot.

Hannu Majavan upeita luontokuvia voi selata hänen kuvablogistaan osoitteessa castorfiber.kuvat.fi – kannattaa vierailla!

(LUONTO)KUVATALKOOT POP!

Minkki avannolla kalansaaliinsa kanssa

Luontokuvatalkoot POP – (Paras Otokseni Pitkäjärveltä)

Taistelu koronaviruksen leviämistä vastaan on teljennyt monet ”pitkäjärveläisistäkin” neljän seinän sisälle ja pistänyt samalla miettimään vaihtoehtoisia ajankulutusmuotoja henkisen vireyden ylläpitämiseksi. Haikeudella muistelemme, mitä yleensä olemme näin kevään korvalla puuhastelleet mökeillämme ja miten luonnon heräämistä on ollut antoisaa seurata. Onneksi sentään ”normaalioloissa” on tullut Pitkäjärvelläkin napsituksi valokuvia, joita aidon rantaelämän korvikkeeksi on nyt hauska selailla. 

Haastamme kaikki Pitkäjärven vaikutuspiirissä aikaansa viettäneet mukaan kuvatalkoisiin! Ideana on aktivoida kuvia ottavia ja -omistavia luovuttamaan kaikkien kiinnostuneiden katseltaviksi seudun luontoon ja ihmisten elämään liittyviä kuvamuistoja.
Kuvien aihe ja -ottamistapa ovat hyvin vapaat, ainoastaan otoksen liittyminen tavalla tai toisella Pitkäjärveen olisi suotavaa. Perusteeksi riittäisi vaikkapa aihe ”matkalla Pitkäjärven mökille”. Parasta antia on kuva, johon liittyy tarina – joko yhden lauseen tai vaikka romaanin mittainen. Vähintään tieto kuvauspaikasta ja -ajankohdasta on toivottava.
Käytetylle kuvauslaitteistollekaan ei ole rajoituksia tai suosituksia, älypuhelin/pokkari/peilikamera/drone, salamalla tai luonnonvalolla) – kaikki kelpaavat! Ellet satu omistamaan kameraa, mutta taidat siveltimen tai lyijykynän käytön, silloinhan vasta mielenkiintoisia tallenteita syntyykin!

Tärkeänä tavoitteena on tallentaa kuvien avulla myös Pitkäjärven seudun historiaa yhdistyksen arkistoon.

Huomaa, että mukaan kelpuutetaan myös arkistojen kätköistä löytyvät vanhatkin otokset – ei siis ainoastaan uusia kuvia. Mikäli kuvasta on olemassa ainoastaan paperikopio, voidaan skannaaminen digitaaliseen muotoon hoitaa yhdistyksen toimesta.

Aihepiirit voisivat olla esimerkiksi:
a) Vanhat kuvat arkistojen kätköistä 
b) Maisemat ja luonto, erikoiset luonnonoikut (rotkot, kivet ja kalliot, purot)
c) Eläinten maailma (kalat/linnut/nisäkkäät/hyönteiset)
d) Kasvit maalla ja vedessä (puut ja pensaat/kukat/puutarha)
e) Tyypillistä asukkaiden elämää järvellä ja sen rannoilla
f)  Historialliset- ja luonnonsuojelukohteet, vanhat asutuspaikat e.t.c.  

Kuvien laadulla ei ole tarkoitus kilpailla, mutta toivottavaa on, että yhdistyksen ”arviointiraati” saisi oikeuden valita kuvista kiinnostavimpia yksilöitä.

Valittuja otoksia voitaisiin (kuvaajan luvalla) julkaista esimerkiksi ajoittain vaihtuvana ’Viikon kuvana’ yhdistyksen web-sivustolla ja mahdollisesti myös esim. Sydän-Hämeen lehdessä / MeNyt -palstalla.

Lisäohjeita sähköpostilla , johon voi myös lähettää kuvia.

Ja nyt kaivelemaan kuva-arkistoja!

Vauhtia vesienhoitoon järvi-ilta 6.11.2019

Vauhtia vesienhoitoon järvi-ilta 6.11.2019

Olimme mukana;

KVVY:n Vauhtia vesienhoitoon 2 -hanke järjesti keskiviikkona 6.11.2019 info- ja verkostoitumisillan paikallisille vesistökunnostajille KVVY:n Tampereen toimitiloissa (Patamäenkatu 24, Tampere).

Illan teemana olivat kunnostushakemuksen laatiminen ja erilaiset vesistökunnostusmenetelmät.

Paneelikeskustelussa käytiin läpi kunnostustoimenpiteiden valintaa asiantuntijoiden kanssa.

Tapahtuman omilta sivuilta löydät linkit myös luennoitsijoiden mielenkiintoisiin esityksiin.

PITKÄJÄRVELLÄ HARJOITELTIIN VESIPELASTUSTA

Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry haluaa olla aloitteellinen kaikissa kehittämistoimissa, jotka vaikuttavat järvellä ja sen lähialueilla toimivien ihmisten viihtyvyyteen sekä alueelliseen turvallisuuteen. Yhdistyksen aloitteesta järjesti Aitoon VPK torstai-iltana 19.9.2019 klo 18 jälkeen Pitkäjärvellä vesipelastusharjoituksen, jonka eräänä tavoitteena oli tehdä alue ja nopeimmat kulkureitit tutuiksi hälytysosaston henkilöstölle – tietenkin varsinaisten vesipelastustehtävien lisäksi.

Pälkäneen Pitkäjärvellä ja sen lähiympäristössä on vuosien mittaan sattunut tapaturmia, sairauskohtauksia ja vähältä piti -tilanteita, joihin liittyvissä pelastustoimissa olisi ollut eduksi mahdollisimman nopea avunsaanti. Järven jyrkät kalliorannat joko täysin estävät tai vähintäänkin tekevät hyvin hankalaksi ja tehottomaksi monissa paikoin pelastuskaluston vesillelaskun, mikä aiheuttaa tehtäville omat haasteensa.

Eri puolille järveä on yhdistyksemme toimesta rakennettu niittomassan maalle nostossa tarvittavia poukamia, joista eräitä on tarvittaessa mahdollisuus käyttää myös esimerkiksi trailerilla siirrettävän moottoriveneen vesillelaskupaikkana. Pitkäjärvellä ei ole lainkaan polttomoottorikäyttöisiä vesikulkuneuvoja, eikä sellaisia sinne kaivatakaan, jotta alueen ainutlaatuinen luonnonrauha säilyy. Kyseiset, rantautumisen mahdollistavat poukamat myös sijaitsevat yksityisillä rantakiinteistöillä, joten huvikäyttöön tai esim. virkistyskalastajien yleiseen kaluston siirtelyyn niitä ei haluta osoittaa, mutta tosipaikan tullen näillä saattaa olla ratkaisevan tärkeä merkitys pelastustoimien onnistumiselle. Edellyttäen, että asiaan kuuluvat organisaatiot ne tuntevat.
Olemmekin yhdistyksen toimesta informoineet seudulla toimivia pelastusorganisaatioita näiden uusien ”veneluiskien” sijainnista, jotta niiden käytettävyys olisi tarpeen tullen mahdollisimman hyvin tiedossa.

Harjoituksen lähtötilanne ja eteneminen

Pentti Lempisen ja Pekka Rantasen suunnitteleman harjoituksen lähtökohtana olivat Pitkäjärveltä epämääräisestä sunnasta kuuluneet avunhuudot, jotka sittemmin olivat vaimentuneet. Havainnosta oli annettu hälytysilmoitus, jonka perusteella Aitoon VPK:n hälytysosasto valmistautui kahden veneen kanssa etsintä/pelastustehtävään järvelle.
Noin kuusi minuuttia hälytyksestä saa jo liikkeellä oleva yksikkö radiopuhelimeensa lisätiedon, että nopein mahdollisuus päästä järvelle on Sarkastentieltä, Ilvasniemen kärjessä, mökkien välissä sijaitsevalta veneluiskalta.
Veneitä veteen laskiessaan saa hälytysyksikkö jälleen hieman lisätietoa, että yksi henkilö on noin tuntia aiemmin lähtenyt kanootilla vesille, eikä hänestä ole sen jälkeen saatu havaintoja. Mihin suuntaan meloja on lähtenyt, ei ole selvillä. Veneet aloittavat rivakasti etsintätehtävän, jonka todennäköisin mahdollinen kohde alkaa varmistua kanootilla liikkuneeksi henkilöksi.

Venekunnat sopivat keskenään, miltä alueilta aloittavat haravoinnin.

Mikäli kanootin kanssa on jotakin odottamatonta sattunut, pitää järven tuuheat rantakaislikotkin tähystää varsin tarkkaan, tuuli on saattanut viedä kevyttä kanoottia mihin tahansa. Syksyinen ilta alkaa jo hämärtää, ja ilmakin on melko kolea, joten mahdollisesti onnettomuuteen joutunut henkilö olisi syytä löytää mahdollisimman nopeasti.

Reilun tunnin suunnitelmallisen etsinnän jälkeen pelastusryhmän silmät tavoittavatkin järven itärannalla, n. 200 metriä Suoniemestä Harakkalahden suuntaan, tiheän kaislikon takana pilkistävän kanootin keulan. Lähempi tarkastelu paljastaa myös kauttaaltaan kastuneen, erittäin kylmissään olevan melojan makaamasta rantapenkalla. Miehen puhe on katkonaista ja hiljaista ja hän kertoo että selkään sattuu armottomasti, jos yrittää huutaa. Hän on ilmeisesti loukannut selkänsä rantautuessaan ja jalatkin tuntuvat kummallisilta. Löytämisestä informoidaan välittömästi myös Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilannekeskusta.

Potilaan löydyttyä juuri ennen pimeän tuloa etenevät pelastustoimet ripeästi, kiitos erittäin ammattitaitoisen ensivastehenkilöstön. Hänen selkänsä tuetaan rankatuella, hän saa suojakseen lämpimiä huopia ja mahdollisesti myös kipulääkitystä. Kaksi kokenutta pintapelastajaa varmistavat potilaan asianmukaisen ja turvallisen käsittelyn siirtotilanteessa.

Ketterä kumivene tuo pikaisesti tarvittavia lisätarvikkeita, kuten paarit, joilla tajuissaan oleva, mutta kivulias potilas saadaan nostetuksi veneeseen. Hälytysvalot vilkkuen se suuntaa vauhdilla Ilvasniemen rantaan, josta muutamaa minuuttia myöhemmin potilaan matka jo jatkui ambulanssilla kohti sairaalaa.

Jälkipyykki palautepalaverissa

Onnistuneenkin pelastus(harjoitus)tehtävän jälkeen tulee aina arvioida, mitä olemme oppineet ja missä kohdin olisi edelleen kehitettävää. Palokunnan päällikön, Pekka Rantasen, kertoman mukaan Pitkäjärven harjoitusta pidettiin onnistuneena sen mm. sen monipuolisuudesta, todentuntuisuudesta ja aidoista olosuhteista johtuen. Aitoon VPK:n hälytysosaston vahvuus on nykyisin 27 jäsentä ja se järjestää vuosittain noin 50 harjoitusta, joista osa on teoreettisia, osa käytännön läheisiä.
Haja-asutusalueen asukkaiden kokemuksen perusteella on syntynyt näkemys, että pelastustoimen keskittäminen yhä isompiin yksiköihin heikentää toimijoiden paikallistuntemusta. Tästä johtuen hälytetyt pelastusyksiköt joskus seikkailevat kalliita minuutteja hukaten joko etsimässä annetun osoitteen sijaintia tai kulkumahdollisuutta osoitettuun paikkaan. Vesipelastustehtävissä erityishaastetta aiheuttavat heikot kaluston vesillelaskumahdollisuudet.

Me ”pitkäjärveläiset” olemme sikäli onnellisessa asemassa, että lähialueellamme toimii erinomaisen ammattitaitoisen ja aktiivisen henkilöstön sekä asianmukaisen kaluston omaava VPK, josta apu tarvittaessa osaa tulla oikeaan osoitteeseen.
Meidän osuutemme yhteistyössä on pitää heidät ajan tasalla kiinteistöjemme sijainnista, vesillelaskupaikoista, järven syvyys- ja kivikko-olosuhteista sekä mahdollisista riskitilanteista.
Omaa mielenkiintoani kasvattaa tietoisuus henkilökohtaisen vahinkoriskini lisääntymisestä. Pitkäjärven kunnostustalkoissa vierähtää vesillä joka kesä noin 100 tuntia ja mahdollisen vahingon sattuessa toivoisin hartaasti, että apu osaisi paikalle ja saapuisi ajoissa.
Harjoitus näytti, että se on mahdollista!

Läheltä seurannut,
Wexi

Pitkäjärvi yhdisti jo 1934

Pitkäjärvi hyödytti Vuolijoen VPK:n talon rakentajia 1934.


Kunnostusyhdistyksemme kokouspaikkana usein käytetty

Vuolijoen VPK:n talo juhlii 85 ikävuotensa täyttymistä

la 7.9.2019 klo 19.00 alkavissa iltamissa.
Tasokkaan musiikillisen viihteen lisäksi ohjelmassa on myös mm. ”Rakentajasuvun puheenvuoro”,

joka on pikakatsaus Pitkäjärven asutuksen historiaan sekä -osuuteen talon rakentamisessa.

Iltamat järjestää Vuolijoen VPK

TERVETULOA!

(Klikkaa ilmoitus isommaksi)