Miksi Pitkäjärvellä kelluu merkkipoijuja?

Pitkäjärven pohjaan asennettu vesijohtoverkosto

Pitkäjärven pohjoispään alueella saattaa veneilijä kohdata oranssin värisiä tai valkoisia n. 20 cm halkaisijaltaan olevia merkkipoijuja, joiden tarkoitusta on joskus kysytty.

Sammallahdella jo vuodesta 2005 alkaen kelluneet poijut ovat Etelä-Pälkäneen Vesiosuuskunnan asentamia ja varoittavat kohteessa vedenalaisesta vesijohtolinjasta. Useimmiten poijut sijaitsevat putkiverkoston liitoskohdissa. Siuvonniityn rannasta alkava ja kuluttajakiinteistöille haarautuva  putkisto on pääosaltaan ø 40 mm muoviputkea, jonka painuminen pohjaan on varmistettu muovinarulla toisiinsa sidotuin betonipainoin.

Osa poijuista varoittaa vedenalaisesta kivikosta tai piilokarista ja ne taas on asennettu vesikasvien poistoa hoitavien tahojen toimesta. Niittolaitteiston vaurioitumisesta saattaisi aiheutua isokin vahinko ja ainakin työn tuottavuus kärsisi.

Vesijohtoputkiston summittainen sijoitus:

Pitkäjärven pohjaan asennettu vesijohtoverkosto
Sammallahdella, sekä Romunkärjen ja Ilvasniemen ympärillä risteilee järven ppohjassa vesijohtoverkosto, jonka risteyskohtia on merkitty poijuin.

Pinnakorkeuden vaihtelu Pitkäjärvellä

Pinnankorkeuden vaihtelu 2012 – 2020   Arvot [m/mpy] (metriä merenpinnan yläpuolella).

Esko Mattila on seurannut Pitkäjärven vedenpinnan korkeusvaihtelua kohta vuosikymmen ajan. Yllä olevassa  kuvaajassa Eskon mittauspäiväkirjalukemat sovitettuna vaaituksella varmistettuun korkeuslukemaan, joka vastaa N2000 -korkeusjärjestelmän mukaista arvoa.  Taulukkoa klikkaamalla saat sen isonnettua helpommin luettavaksi.

Pitkäjärven keskivaiheilla, Mäntysaarenkärjen kaakkoispuolella sijaitsevasta kivestä löytyy mitta-asteikko, josta voi käydä tarkistamassa kulloisenkin pinnankorkeuslukeman.

 

Asiaa! -vesistökunnostuksista

Vesistökunnostusverkosto järjesti vuoden 2021 talviwebinaariin 17.3.2021

Seminaarin teemana oli ”Vesistöjen monimuotoisuus ja kunnostukset muuttuvassa ilmastossa”. Tilaisuus järjestettiin webinaarina ja tilaisuuteen oli ilmoittautunut hieman yli 300 osallistujaa. 

Erityisesti arktisilla alueilla ilmastonmuutos on jo nostanut lämpötiloja. Lisäksi on ennustettu, että talviset sademäärät kasvavat. Aikaisempaa korkeammat lämpötilat vaikuttavat oleellisesti talvisin veden virtaukseen. Lyhyempi pakkasjakso ja toisaalta korkeammat lämpötilat ympäri vuoden vaikuttavat monien eliölajien elin- ja lisääntymismahdollisuuksiin. Webinaarissa kuullaan esityksiä siitä,

  • mitä lainsäädännöllisiä ja tutkimuksellisia keinoja meillä on nyt ja tulevaisuudessa käytössä liittyen vesistöjen monimuotoisuuteen? 
  • millä tavoin voimme vaikuttaa monimuotoisuuteen kunnostuksen keinoin?
  • miten vieraslajit vaikuttavat vesistöjen monimuotoisuuteen?
  • miten voimme huomioida sisävesistöjen uhanalaisia lajeja kunnostuksissa?

Siirry Tästä webinaarin ohjelmaan, joka sisältää myös linkit esitysaineistoihin.

KVVY:n uutiskirje 12.02.2021

Kunnostus käyntiin valuma-alueelta 

Vesistö on valuma-alueensa peili sanotaan. Usein onkin järkevää aloittaa kunnostustoimet ensin valuma-alueelta ja vasta sen jälkeen miettiä toimia vesistössä. Olemme tähän uutiskirjeeseen koonneet esimerkkejä erilaisista lähestymistavoista valuma-alueen kunnostustoimien suunnitteluun. Näistä saat vinkkejä, millaisiin asioihin oman vesistön kunnostuksessa kannattaisi kiinnittää huomiota.

Lue uutiskirje KVVY:n sivuilta KVVY

 

KVVY:n Ideasta hankkeeksi -webinaarit

Tervetuloa Ideasta hankkeeksi -webinaareihin marraskuun alussa!

Kaipaako lähivesistösi kunnostusta ja olet miettinyt, miten saisit ideasi jalostettua hankkeeksi? Järjestämme marraskuun alussa kolmen webinaarin sarjan, joka tarjoaa eväitä hankkeiden valmisteluun ja rahoitukseen. Webinaarisarjan ensimmäinen osa tiistaina 3.11. tarjoaa tietoa syksyn rahoitushakujen mahdollisuuksista. Seuraavassa osassa torstaina 5.11. paneudutaan hankevalmisteluun ja viimeisessä osassa tiistaina 10.11. pohditaan vesistö- ja kalastotutkimusten tarvetta kunnostushankkeissa.

Vesi-illat järjestetään Teams-webinaareina. Pääset liittymään webinaareihin kokouslinkin kautta. Kunkin webinaarin kokouslinkit julkaistaan tilaisuuden nettisivulla webinaaripäivänä. Halutessasi voit myös ilmoittautua etukäteen, jolloin saat kokouslinkin sähköpostiisi. Kokouslinkin lähettämistä varten pyydämme ilmoittautumiset viimeistään vuorokautta ennen kutakin webinaaria.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Webinaarien päivittyvä nettisivu

Ilmoittautumislomake

 

Webinaarien ohjelmat

 Syksyn rahoitushakujen mahdollisuudet
ti 3.11. klo: 17–20 (linjat aukeaa 16.30)

17.00  Tilaisuuden avaus KVVY ry

17.05  Harkinnanvaraiset avustukset vesistöhankkeille
Salla Taskinen, Pirkanmaan Ely-keskus

17.50  Harkinnanvaraiset avustukset kalataloushankkeisiin
Hannu Salo, Pohjois-Savon Ely-keskus

Tauko

18.45  Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen avustushaku
Anne-Mari Rytkönen, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus

19.30  Kokemuspuheenvuoro, vapaata keskustelua

20.00  Tilaisuus päättyy

Ideasta hankkeeksi
to 5.11. klo: 17–20
(linjat aukeaa 16.30)

17.00  Tilaisuuden avaus KVVY ry

17.05  Ideasta hankkeeksi -esimerkkinä Huittisten Loimankosken kunnostus
Satu Heino, KVVY ry ja Pertti Kuisma Korkeakosken seutu ry

17.45  Eväitä järjestelmälliseen ja kokonaisvaltaiseen vesienhoitoon
Hanna Alajoki ja Mikko Ortamala, KVVY ry

Tauko

18.30  Vapaata keskustelua pienryhmissä alueittain: Loimijoki, Pirkanmaa, Häme ja Satakunta

20.00  Tilaisuus päättyy

Tutkimustiedon hyödyntäminen hankkeissa
ti 10.11. klo: 17–20
(linjat aukeaa 16.30)

17.00  Tilaisuuden avaus KVVY ry

17.05  Vesistötutkimukset ja kunnostustoimien vaikutusten seuranta järvissä
Hanna Arola, KVVY ry

17.35  Verkkokoekalastus kunnostuskohteilla –Miksi, milloin ja miten?
Ari Westermark, KVVY Tutkimus Oy

Tauko

18.30  Kalataloudelliset kunnostukset virtavesissä –Mitä tutkia ennen kunnostustoimia ja miten seurata vaikutuksia?
Heikki Holsti, KVVY ry

19.00  Paikallinen esimerkki tutkimuksista

19.15  Vapaata keskustelua pienryhmissä aiheittain: 1) vesistötutkimukset ja seuranta, 2) kalasto ja 3) virtavedet

20.00  Tilaisuus päättyy

Webinaarit ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Kutsua webinaareihin voi vapaasti jakaa eteenpäin. Webinaarisarjan järjestävät Vauhtia vesienhoitoon II, Yhteistyöllä Loimijoki kuntoon (Loiku) ja Satakunnan vesistöneuvonta hankkeet.

  Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

IDEAHAKU PirkanHelmessä!

Ideahaku auki!
Tiedätkö yhteisöllisiä kehittämistarpeita? Viliseekö mielesi ideoita miten ihmisten elämänlaatuun tai yhteisöjen ja yritysten toimintaedellytyksiä voitaisiin parantaa?

Pirkan Helmi toteuttaa 20-vuotisen historiansa ensimmäisen Leader-hankeideahaun ajalla 3.8.-14.9.

Ideahaku on matalan kynnyksen mahdollisuus esittää muutamasta kysymyksestä muodostuvan nettilomakkeen kautta villitkin visiot siitä, miten Leader-rahoituksella voitaisiin mahdollistaa myönteistä kehitystä eteläisellä Pirkanmaalla vuosina 2021-23. Ideahakuun voi osallistua kuka vain täällä.

Pirkan Helmen hallitus käsittelee kaikki ideahakulomakkeen kautta jätetyt hankeideat kokouksessaan syyskuun lopussa. Tavoitteena on löytää toimialueen vaikuttavimmat kehittämisideat jatkojalostettaviksi yhdessä Pirkan Helmen väen kanssa ja varmistaa kaikille ideoista jalostuville hankkeille riittävä rahoitus maa- ja metsätalousministeriön Leader-ryhmille suuntaamassa siirtymäkauden rahoitushaussa lokakuussa 2020. Jätä hankehakemus seuraavaan käsittelyyn viimeistään 14.9.2020

Samanaikaisesti ideahaun kanssa on auki normaali Leader-tukien haku yleishyödylliseen kehittämiseen sekä yritysten investointeihin ja perustamistoimiin. Tukihakemukset tulee jättää Hyrrä-asiointipalvelussa osoitteessa https://hyrra.ruokavirasto.fi
Määräpäivä uusien hakemusten jättämiselle on niin ikään 14.9. 2020

 

Tästä pääset lukemaan uusimman Pirkan Helmen tiedotteen 3/2020 kokonaisuudessaan.

 

VESIKASVILLISUUDEN POISTOPROJEKTI 2020 onnellisesti päätökseen (ks. kartta)

Pitkäjärven tämän kesäisestä kunnostusprojektista vesikasvillisuuden poisto -osuus on saatu suunnitellusti päätökseen 31.8.2020.  Suotuisista kasvuolosuhteista johtuen työtä tarvittiin jonkin verran aiempia vuosia enemmän, mutta useampi niittokerta rehevimmillä alueilla piti liikakasvun kohtuullisesti kurissa. Uposkasvit, kuten ahven- ja uistinvita sekä karvalehti vaikuttaisivat Pitkäjärvellä vähentyneen, kun taas todella sakeina lauttoina esiintyvä siimapalpakko on vallannut uutta kasvualaa. Kasvi on paitsi soutelijan, myös niittäjän painajainen kietoutuessaan tehokkaasti laitteiston rakenteisiin.

Vastapainoksi eräiltä alueilta kasvillisuus on säännöllisesti toistettujen poistotoimien ansiosta vähentynyt selvästi. Projektia kannattanee siis jatkaa edelleenkin. 


Päivittyvällä kartalla on heinä-elokuun ajan esitetty vesikasvillisuuden poistotoimien edistyminen. Virtaaman kannalta olennaisilta alueilta, kuten myös voimakkaimmin kasvustoa tuottavilta alueilta kasvillisuutta on poistettu kesän mittaan kahteen tai kolmeen kertaan parhaan tuloksen saavuttamiseksi. 

Parhaat kiitokset kaikille talkoisiin osallistuneille rantojen asukkaille, tosi monta talikollista niittomassaa on teidänkin toimestanne siirtynyt maalle kompostoitumaan!

Niittotilannekartta
Pitkäjärven kunnostusprojekti 2020. Vesikasvillisuuden poistotilanne 31.08.2020
Veneenjälki Sammallahdella Sports Tarckerin piirtämänä
Veneenjälki Sammallahdella Sports Tarckerin piirtämänä. 16.7.2020, niittorupeaman kesto1:40 tuntia.