PITKÄJÄRVELLÄ HARJOITELTIIN VESIPELASTUSTA

Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry haluaa olla aloitteellinen kaikissa kehittämistoimissa, jotka vaikuttavat järvellä ja sen lähialueilla toimivien ihmisten viihtyvyyteen sekä alueelliseen turvallisuuteen. Yhdistyksen aloitteesta järjesti Aitoon VPK torstai-iltana 19.9.2019 klo 18 jälkeen Pitkäjärvellä vesipelastusharjoituksen, jonka eräänä tavoitteena oli tehdä alue ja nopeimmat kulkureitit tutuiksi hälytysosaston henkilöstölle – tietenkin varsinaisten vesipelastustehtävien lisäksi.

Pälkäneen Pitkäjärvellä ja sen lähiympäristössä on vuosien mittaan sattunut tapaturmia, sairauskohtauksia ja vähältä piti -tilanteita, joihin liittyvissä pelastustoimissa olisi ollut eduksi mahdollisimman nopea avunsaanti. Järven jyrkät kalliorannat joko täysin estävät tai vähintäänkin tekevät hyvin hankalaksi ja tehottomaksi monissa paikoin pelastuskaluston vesillelaskun, mikä aiheuttaa tehtäville omat haasteensa.

Eri puolille järveä on yhdistyksemme toimesta rakennettu niittomassan maalle nostossa tarvittavia poukamia, joista eräitä on tarvittaessa mahdollisuus käyttää myös esimerkiksi trailerilla siirrettävän moottoriveneen vesillelaskupaikkana. Pitkäjärvellä ei ole lainkaan polttomoottorikäyttöisiä vesikulkuneuvoja, eikä sellaisia sinne kaivatakaan, jotta alueen ainutlaatuinen luonnonrauha säilyy. Kyseiset, rantautumisen mahdollistavat poukamat myös sijaitsevat yksityisillä rantakiinteistöillä, joten huvikäyttöön tai esim. virkistyskalastajien yleiseen kaluston siirtelyyn niitä ei haluta osoittaa, mutta tosipaikan tullen näillä saattaa olla ratkaisevan tärkeä merkitys pelastustoimien onnistumiselle. Edellyttäen, että asiaan kuuluvat organisaatiot ne tuntevat. Olemmekin yhdistyksen toimesta informoineet seudulla toimivia pelastusorganisaatioita näiden uusien ”veneluiskien” sijainnista, jotta niiden käytettävyys olisi tarpeen tullen mahdollisimman hyvin tiedossa.

Harjoituksen lähtötilanne ja eteneminen

Pentti Lempisen ja Pekka Rantasen suunnitteleman harjoituksen lähtökohtana olivat Pitkäjärveltä epämääräisestä sunnasta kuuluneet avunhuudot, jotka sittemmin olivat vaimentuneet. Havainnosta oli annettu hälytysilmoitus, jonka perusteella Aitoon VPK:n hälytysosasto valmistautui kahden veneen kanssa etsintä/pelastustehtävään järvelle. Noin kuusi minuuttia hälytyksestä saa jo liikkeellä oleva yksikkö radiopuhelimeensa lisätiedon, että nopein mahdollisuus päästä järvelle on Sarkastentieltä, Ilvasniemen kärjessä, mökkien välissä sijaitsevalta veneluiskalta. Veneitä veteen laskiessaan saa hälytysyksikkö jälleen hieman lisätietoa, että yksi henkilö on noin tuntia aiemmin lähtenyt kanootilla vesille, eikä hänestä ole sen jälkeen saatu havaintoja. Mihin suuntaan meloja on lähtenyt, ei ole selvillä. Veneet aloittavat rivakasti etsintätehtävän, jonka todennäköisin mahdollinen kohde alkaa varmistua kanootilla liikkuneeksi henkilöksi.

Venekunnat sopivat keskenään, miltä alueilta aloittavat haravoinnin.

Mikäli kanootin kanssa on jotakin odottamatonta sattunut, pitää järven tuuheat rantakaislikotkin tähystää varsin tarkkaan, tuuli on saattanut viedä kevyttä kanoottia mihin tahansa. Syksyinen ilta alkaa jo hämärtää, ja ilmakin on melko kolea, joten mahdollisesti onnettomuuteen joutunut henkilö olisi syytä löytää mahdollisimman nopeasti.

Reilun tunnin suunnitelmallisen etsinnän jälkeen pelastusryhmän silmät tavoittavatkin järven itärannalla, n. 200 metriä Suoniemestä Harakkalahden suuntaan, tiheän kaislikon takana pilkistävän kanootin keulan. Lähempi tarkastelu paljastaa myös kauttaaltaan kastuneen, erittäin kylmissään olevan melojan makaamasta rantapenkalla. Miehen puhe on katkonaista ja hiljaista ja hän kertoo että selkään sattuu armottomasti, jos yrittää huutaa. Hän on ilmeisesti loukannut selkänsä rantautuessaan ja jalatkin tuntuvat kummallisilta. Löytämisestä informoidaan välittömästi myös Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilannekeskusta.

Potilaan löydyttyä juuri ennen pimeän tuloa etenevät pelastustoimet ripeästi, kiitos erittäin ammattitaitoisen ensivastehenkilöstön. Hänen selkänsä tuetaan rankatuella, hän saa suojakseen lämpimiä huopia ja mahdollisesti myös kipulääkitystä. Kaksi kokenutta pintapelastajaa varmistavat potilaan asianmukaisen ja turvallisen käsittelyn siirtotilanteessa.


Ketterä kumivene tuo pikaisesti tarvittavia lisätarvikkeita, kuten paarit, joilla tajuissaan oleva, mutta kivulias potilas saadaan nostetuksi veneeseen. Hälytysvalot vilkkuen se suuntaa vauhdilla Ilvasniemen rantaan, josta muutamaa minuuttia myöhemmin potilaan matka jo jatkui ambulanssilla kohti sairaalaa.

Jälkipyykki palautepalaverissa

Onnistuneenkin pelastus(harjoitus)tehtävän jälkeen tulee aina arvioida, mitä olemme oppineet ja missä kohdin olisi edelleen kehitettävää. Palokunnan päällikön, Pekka Rantasen, kertoman mukaan Pitkäjärven harjoitusta pidettiin onnistuneena sen mm. sen monipuolisuudesta, todentuntuisuudesta ja aidoista olosuhteista johtuen. Aitoon VPK:n hälytysosaston vahvuus on nykyisin 27 jäsentä ja se järjestää vuosittain noin 50 harjoitusta, joista osa on teoreettisia, osa käytännön läheisiä. Haja-asutusalueen asukkaiden kokemuksen perusteella on syntynyt näkemys, että pelastustoimen keskittäminen yhä isompiin yksiköihin heikentää toimijoiden paikallistuntemusta. Tästä johtuen hälytetyt pelastusyksiköt joskus seikkailevat kalliita minuutteja hukaten joko etsimässä annetun osoitteen sijaintia tai kulkumahdollisuutta osoitettuun paikkaan. Vesipelastustehtävissä erityishaastetta aiheuttavat heikot kaluston vesillelaskumahdollisuudet.

Me ”pitkäjärveläiset” olemme sikäli onnellisessa asemassa, että lähialueellamme toimii erinomaisen ammattitaitoisen ja aktiivisen henkilöstön sekä asianmukaisen kaluston omaava VPK, josta apu tarvittaessa osaa tulla oikeaan osoitteeseen. Meidän osuutemme yhteistyössä on pitää heidät ajan tasalla kiinteistöjemme sijainnista, vesillelaskupaikoista, järven syvyys- ja kivikko-olosuhteista sekä mahdollisista riskitilanteista. Omaa mielenkiintoani kasvattaa tietoisuus henkilökohtaisen vahinkoriskini lisääntymisestä. Pitkäjärven kunnostustalkoissa vierähtää vesillä joka kesä noin 100 tuntia ja mahdollisen vahingon sattuessa toivoisin hartaasti, että apu osaisi paikalle ja saapuisi ajoissa. Harjoitus näytti, että se on mahdollista!

Läheltä seurannut, Wexi

Pitkäjärvi yhdisti jo 1934

Pitkäjärvi hyödytti Vuolijoen VPK:n talon rakentajia 1934.

Kunnostusyhdistyksemme kokouspaikkana usein käytetty
Vuolijoen VPK:n talo juhlii 85 ikävuotensa täyttymistä
la 7.9.2019 klo 19.00 alkavissa iltamissa. Tasokkaan musiikillisen viihteen lisäksi ohjelmassa on myös mm. ”Rakentajasuvun puheenvuoro”,
joka on pikakatsaus Pitkäjärven asutuksen historiaan sekä -osuuteen talon rakentamisessa.

Iltamat järjestää Vuolijoen VPK

TERVETULOA!

(Klikkaa ilmoitus isommaksi)

Vesikasvillisuuden poisto aloitettu!

Kesän 2019 talkoot liiallisen vesikasvillisuuden poistamiseksi Pitkäjärveä rehevöittämästä on taas päässyt alkuun.

Ensimmäiset n. 5 hehtaaria, eli sekä Sammallahden, että ns Sarkasten lahden pohjukat on jo kertaalleen niitetty ja niittomassa nostettu kuivalle maalle. Niille apajille saa varmaankin palata vielä elokuun lopulla uudemmankin kerran.

Pälkäneen Pitkäjärvellä tämän vuoden ilmiö näyttäisi olevan hyvin eri aikainen kelluslehtisten kasvutahti. Joillakin alueilla ulpukan ja lumpeen lehdet ovat olleet jo pari viikkoa aivan täydessä mitassaan, kun taas toisaalla ne vasta nipin napin alkavat tavoittaa veden pinnan. Samoin näyttäisi olevan erilaisten upoksissa viihtyvien vita-kasvien laita. Sinilevää ei toistaiseksi ole silmiini osunut.
Yleisesti kasvillisuuden määrä vaikuttaa edelleen tasaisesti vähenevän aiempiin vuosiin verrattuna, ilmeisesti säännöllinen niittely tuottaa tulosta.
Merkitsettehän mahdolliset kalanpyydyksenne näkyvästi, etten vahingossa riko niitä niittolaitteella!

Vanhan sanonnan mukaan "Hermannista heinään". 12.7.2019 se tänä vuonna toteutui.

Vuosikokouksen satoa

Vuosikokouksen satoa
Kunnostusyhdistyksen vuosikokous Vuolijoen VPK:n talolla 4.5.2019 oli koonnut mukavasti väkeä paikalle. Ehkä suuri osuus kiinnostuksen lisääntymiseen oli ennen kaikkea paikalle saapuneilla vierailijoilla, KVVY:n asiantuntija Heikki Holstilla ja Pälkäneen kunnan uudella ympäristönsuojelusihteerillä, Laura Kokolla.
Erityisesti Heikillä olikin mielenkiintoisia uutisia, kuten Sydän-Hämeen Lehtikin artikkelissaan kertoi.

Tässä linkki kokouksessa hyväksyttyyn vuoden 2018 toimintakertomukseen: Toimintakertomus2018

MUUTAMIA KUVIA KOKOUKSESTA [klikkaamalla saat ne suuremmiksi & selattaviksi] (kuvat Hannu Majava)

Vasemmalla kunnostusyhdistyksen sihteeri Tatu Turunen, vastapuolella Heikki Holsti (KVVY). Taempana muita kokouksen osallistujia.

Heikki Holsti
Heikki Holsti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä alusti suoritetun kalatutkimuksen tuloksia ym.
Lisää aktiivisia osallistujia

Ympäristösihteeri Laura Kokko, Pälkäneen kunta

Pitkäjärven vesilintukanta 2019

Pitkäjärven vesilintukanta 2019
Vesilintukannan tämänkeväinen laskenta saatiin suoritetuksi 20.5.2019.
Asialla oli jälleen viimevuotiseen tapaan kangasalalainen Hannu Majava.
Hannu Majava laskentaa suorittamassa
Hannu Majava laskentaa suorittamassa
Toistetulla laskennalla pyritään erottamaan "satunnaiset kävijät", kuten muuttomatkallaan pysähtyvät linnut pysyvistä asukkaista.
I laskentakierros suoritettiin 30.4.2019. Havainnointi suoritettiin molemmilla laskentakerroilla järveltä, veneellä ranta-aluetta seuraillen.
Koska laskenta suoritettiin ainoastaan vesiltä, on rantalinnuista havaintoja mukana vain satunnaisesti.

Havaintotaulukko on katsottavissa täältä:

Pitkäjärven vesilinnut 2018-2019

PS. Olisi todella arvokasta, jos Pitkäjärvellä aikaansa viettävät lähettäisivät kesän mittaan luontoon liittyviä havaintojaan myös yhdistykselle, esimerkiksi sähköpostilla if.iv1571867662rajak1571867662tipne1571867662enakl1571867662ap@ti1571867662tseiv1571867662 !

Vuosikokous ja valistustilaisuus 4.5.2019

Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n vuosikokous 2019

lauantai 4.5.2019 klo 12.00 alkaen

Vuolijoen VPK:n talo, Vuolijoentie 482, Pälkäne.

Asiantuntijavierailu!

Ennen kokouksen alkua yhteistyökumppanimme Kokemäenjoen Vesistön Vesiensuojeluyhdistyksen edustaja valottaa alustuksessaan mm. viime kesänä suoritetun kalojen haitta-ainemääritysten tuloksia, Pitkäjärven syvyyskartoituksen hyödyntämismahdollisuuksia sekä KVVY:n asiantuntijapalveluita vesistökunnostustoimissa ym.
Kutsu tilaisuuteen on esitetty myös Pälkäneen kunnan edustajalle. Huom!

Infotilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tervetuloa !

Sydän-Hämeen Lehden artikkelin vuosikokouksemme ohjelmasta voit lukea täältä: SH-L_Kyliltä_16062019

Järvikunnostusten vaikuttavuus -seminaari 29.11.2018 (SYKE)

Suomen Ympäristökeskus (SYKE) järjesti marraskuun lopulla tasokkaan ja monipuolisen tietoiskun järvikunnostusten vaikuttavuudesta. Seminaarin videoidut esitykset löytyvät vesistökunnostusverkoston YouTube -kanavalta.

Oheisen linkin kautta pääset ohjelmalistaukseen, josta voit valita haluamasi videon aiheen mukaan.

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Tapahtumat/Jarvikunnostusten_vaikuttavuus_seminaari(48909)

Kannattaa tutustua!

KVVY:llä mielenkiintoinen järvi-ilta, tervetuloa mukaan!

Tervetuloa järvi-iltaan ke 7.11.
Vauhtia vesienhoitoon -hanke järjestää ke 7.11. klo 17-20 info- ja verkostoitumisillan paikallisille vesistökunnostajille KVVY:n Tampereen toimitiloissa.
Illan teemana on valuma-alueella tehtävät kunnostustoimet ja vedenpinnan nosto. Illan päätteeksi keskustellaan vesiensuojeluyhdistysten menestystekijöistä ja kuullaan vinkkejä vuosikymmeniä toimineilta yhdistyksiltä.
Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille.
Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan!

Paneelikeskustelussa on mukana myös Pitkäjärven Kunnostusyhdistyksen edustaja.