RANKAPUISTAKO RAVINNESIEPPAREITA?

RANKAPUISTAKO RAVINNESIEPPAREITA?

Katumajärven Ruununmyllyllä asennettiin rankanippuja ravinnesieppareiksi Myllyojaan
Rankapuuniput pysyvät koossa ja veden peitossa kierrätettyjen betonirumpujen avulla

 

Pitkäjärven kunnostusyhdistys tutkii, voisiko uutta menetelmää, uppopuupuhdistamoa, hyödyntää joko Kalalähteenojassa tai Lemperinojassa valuma-alueelta tulevien ravinteiden pysäyttämiseksi ennen niiden pääsyä järveen.

 


Aloite on peräisin valtion harkinnanvaraisten avustusten kohdistamisesta huolehtivan Pirkanmaan ELY-keskuksen vesistöasiantuintijoiden taholta.
Yhdistyksen avustusanomusta käsiteltäessä ehdotettiin järven sedimenttiin kohdistuvien toimenpiteiden suunnittelun sijaan kiinnittämään enemmän huomiota rehevöitymistä ennalta ehkäiseviin toimiin, käytännössä valuma-alueelta tulevan ulkoisen kuormituksen vähentämiseen.

Ehdotuksen mukaisesti ELY-keskukselle osoitettuun avustusanomukseen kirjattiin vuoden 2023 toimintasuunnitelmaan sisältyvä hanke valuma-alueeseen kohdistuvien toimenpiteiden suunnittelemiseksi.  

Tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin mahdollisesti resurssien sallimissa rajoissa toteuttamiskelpoinen hanke, uppopuupuhdistamo Kalalähteenojaan ja/tai Lemperinojaan.
Kunnostusyhdistyksen edustajille tarjoutuikin menetelmään tutustumiseen oiva tilaisuus 14.2.2023 Hämeenlinnassa, kun Katumajärven suojeluyhdistys asensi laajojen viljelysalueiden halki virtaavaan Myllyjokeen raakapuurangoista ja kierrätetyistä betonisista ojarummuista rakennettuja ravinnesieppareita.
Uppopuupuhdistamon idea perustuu luonnonmukaisuuteen, jossa veteen upotetut rankaniput toimivat suodattimena. Rankanippujen pintaan kertyy biofilmi, ja sitä hyödyntävä eliöstö, joka suodattaa vedestä ravinteita. Näin syntyy biologinen vedenpuhdistamo, jonka puhdistusteho ja huoltotarve nähdään vasta tulevien vuosien seurannan myötä, onhan kyseessä suhteellisen uusi innovaatio.

Kalalähteenojalla on lähiaikoina käynnistymässä vesiensuojelurakenteiden perustamistyö, jonka asiantuntijaselvitykset, suunnittelun ja rahoittamisen ovat mahdollistaneet yhteistyökumppanimme Suvi -vesiensuojeluhanke, sen työtä jatkava Aito suvi ry. sekä Aitoon kalastuskunta. Suunnittelun on toteuttanut KVVY tutkimus Oy.
Mahdollisen biopuhdistamon toteuttaminen samassa yhteydessä vaikuttaisi mielekkäältä, mutta edellyttää vielä lisäselvittelyä.

Lisätietoa hämeenlinnalaisten toteutuksesta Katumajärven suojeluyhdistyksen verkkosivuilta.

Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen edustajat tutustuivat rakennuskohteeseen (katso video).  

Vastaavanlainen biopuhdistamokokeilu on toteutettu myös 2018-2020 PuuMaVesi -hankkeessa, jonka seikkaperäinen esittely löytyy Suomen Ympäristökeskuksen sivuilta.

 

 

Yhdistyksen vuosikokous 2023

Pitkäjärvi-logo

Kutsu yhdistyksen jäsenille – tervetuloa vuosikokoukseen

Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n vuosikokous 2023
lauantai 18
.3.2023 klo 13.00 alkaen, Microsoft Teams -kokous
Liity kokoukseen napsauttamalla tätä

Kokoukseen voi osallistua myös Pälkäneen kirjastossa, Arkissa.

Vuosikokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 11 §:ssä määräämät asiat:

1. Kokouksen avaus klo 13, puheenjohtaja Pekka Puhakka
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja
3. Valitaan kokouksen sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, osallistujien toteaminen
5. Hyväksytään kokouksen esityslista
6. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto vuodelta 2022
7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
8. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
9. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
10. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
11. Muut kokouskutsussa mainitut asiat
– yhdistyksen jäsenten huomioiminen
12. Kokouksen päättäminen.

Avaa kokouskutsu liitteineen tästä

Tammikuulla teatteriin!

 

Teatteriretki 14.1.2023 klo 19.00
Tampereen Työväen Teatterin suuri näyttämö  

KATRINA

Karhean kaunis rakkaustarina vahvasta Katrinasta ja merimiehestä Johanista, tapahtumapaikkana Ahvenanmaa.

Sally Salmisen romaanin uuteen suomennokseen (Juha Hurme 2018) pohjaavan näytöksen on dramatisoinut Seija Holma Pälkäneeltä.

Katrina on kertomus vahvasta naisesta, ylpeydestä, jääräpäisyydestä ja oikeudentunnosta, mutta myös sopeutumisesta ja rakkaudesta perheeseen. Perheeseen, jossa aikuistuvat lapset etsivät onneaan ja oikeuksiaan pienen mökin seinät ryskyen.

Pääosassa Jonna Järnefelt, muita mm. Jyrki Mänttäri, Viktor Idman, Joonas Snellman, Saska Pulkkinen, Teija Auvinen, Heidi Kiviharju, Aimo Räsänen, Pentti Helin, Samuli Muje, Jaana Oravisto.

Lippu ja matka yht. 60 euroa.

Ilm. 14.12.2022 mennessä Kaija Turuselle
puh. 0405283436 tai

Tuotolla tuetaan Pitkäjärven kunnostustyötä.

Kuvassa Jonna Järnefelt, Jyrki Mänttäri ja Aimo Räsänen. Kuva Kari Sunnari.

Teatterimatkan bussiaikataulu lisätty

Kaija Turusen vetämät, kaivatut yhdistyksemme teatteriretket palaavat ”koronatauolta” – eivätkä millä tahansa näytöksellä, vaan 120-juhlavuottaan viettävän Tampereen Työväen Teatterin huipputekijöiden taidonnäytteellä;
MOMENTUM 1900
– musikaali rakkaudesta, itsenäisyydestä ja itsepäisyydestä.
TTT:n suuri näyttämö torstaina 10.11.2022 klo 19.00 (n. 3h).

Momentum 1900 (TTT)
Kuvassa Tatu Siivonen, Saska Pulkkinen ja Jussi-Pekka Parviainen. Kuva Kari Sunnari. 

Yhdeksi syksyn mittavimmista teatterituotannoista tituleeratun musikaalin tekijöinä on ahkeroinut loistava voimatrio; käsikirjoittaja Heikki Salo, käsikirjoittaja-ohjaaja Sirkku Peltola ja säveltäjä Eeva Kontu.

Musikaalin tarina sijoittuu Pariisin maailmannäyttelyyn, johon rakennetussa Suomen paviljongissa kiteytyi koko vuosisadan alun kaksintaistelu pienen Suomen kansan ja sen venäläistämiseen pyrkivien hallitsijoiden välillä – ja kuultiin ensi kertaa Jean Sibeliuksen Finlandia, nimellä La Patrie.

Pariisissa paviljongin rakentavat Suomen kultakauden taiteilijat ja työmiehet, mm. Ville Vallgren (Martti Suosalo), Albert Edelfelt (Janne Kallioniemi), Akseli Gallen-Kallela (Hiski Vihertörmä), Eliel Saarinen (Juha-Matti Koskela), Beda Stjernschanzin (Pihla Pohjolainen) ja Ellen Thesleffin (Pauliina Saarinen). Lisäksi mukana on suuri joukko näyttelijöitä, muusikoita ja orkesteri.
Musikaalin käsiohjelma löytyy täältä.

Momentumia on ollut tekemässä 150-henkinen työryhmä, ja ydintekijöilleen se on ollut viiden vuoden projekti, jonka lopputulos todella on kokemisen arvoinen.

Esityksen lukuisista huipputekijöistä kannattaa erityisesti huomata suosittu ”muuntautumisen mestari” Martti Suosalo (kuvassa keskellä).
Kuva Kari Sunnari.

Tervetuloa mukaan!

Linja-auton aikataulu
MOMENTUM 1900 -MUSIKAALIIN
to 10.11.2022

Bussin lähtö klo
17.10 Kyynäröltä.
17.20 Rautajärvi –
17.50 Onkkaala, torin edestä pysäkiltä –
17.50 Tausti – Tampere.  

Maksu 77 euroa, maksetaan käteisellä bussissa.
Tied. Kaija Turunen 040 528 3436

Linnuston kevätlaskenta 2022 suoritettu

Linnuston vuotuiset kevätlaskennat suoritettiin Pentti Linkolan v. 1949 aloittamaa perinnettä vaalien Pitkäjärvellä 16.5.2022 ja 24.5.2022 (toinen laskentakierros). 

 

 

Päivitetty havaintotaulukko vuosilta 2019 – 2022 löytyy klikkaamalla tätä linkkiä:

Seurantataulukot 2019 – 2022

Huolta havainnoitsijoille aiheutti ainakin se, että vaikka joutsenpariskunta on oleillut säännöllisesti järvellä jäidenlähdön ajoista alkaen, ammotti vuosia käytössä ollut vakituinen pesä vielä tyhjyyttään. 

Laskennassa tarjosi jälleen ”ammattiapua” Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen aktiivi Hannu Majava, joka on välittänyt tiedot päivitettäväksi myös valtakunnalliseen seurantajärjestelmään.
Hannun upeita luontokuvia löytyy mm. TÄÄLTÄ.

Vedenpinnan korkeusvaihtelun seuranta Pitkäjärvellä

Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen huhtik. 2022 jäsenkirjeessä puheenjohtaja ehdottaa omatoimista pinnankorkeusvaihtelun tehostettua seuraamista tulevaisuuden suunnitelmien perustaksi;

..Tätä voisimme yrittää selvittää vaikka siten, että kukin laittaisi keväällä rantaansa riittävän tukevasti mittakepin, johon voisi siirtää vedenkorkeuden oikean korkeustason soutamalla Harakkalahden kivelle katsomaan sen hetkinen vedenpinnan taso mitta-asteikosta, joka on kiinnitetty kiveen vaaitsemalla. Tästä sitten voisi kukin vedenpinnan alentuessa muodostaa käsityksensä oman rantansa osalta sopivasta tasosta, jolle vedenpinnan tason lasku olisi hyvä pysäyttää.
Keräämällä mahdollisimman monen rannanomistajan mielipiteet vedenpinnan alimmasta tasosta päästäisiin ehkä sellaiseen kompromissiin, jota voitaisiin lähteä tavoittelemaan.”

Korjataan aluksi tekstiin päässyt pieni lipsahdus mitta-asteikon sijoituspaikasta, joka siis Harakkalahden sijaan todellisuudessa sijaitsee järven keskivaiheilla, perinteiseltä nimeltään Mäntysaaren kärkenä tunnetun niemekkeen kaakkoisrannikolla, eli yleisen uimarannan puoleisella sivustalla (ks. karttakuva).

Vesialueella sijaitsevaan kiveen kiinnitetyn asteikon lukemat perustuvat 29.5.2020 suoritettuun vaaitukseen, jossa lähtökohtana käytettiin Maanmittauslaitoksen korkeuskiintopisteen 121106 / Pälkäne -pistekortissa tarkkuusluokaltaan 3. luokan vaaituspisteelle ilmoitettua N2000 korkeuslukemaa 104.001 [m mpy] (= metriä merenpinnan yläpuolella).

Mitta-asteikon sijainti
Mäntysaarenkärjen kaakkoisrannalla, vesialueella sijaitseva pinnankorkeuden mitta-asteikko

Vaaitus suoritettiin aluksi läheiseen Harakkalahdessa sijaitsevaan rantakiveen, josta edelleen tyynen vedenpinnan välityksellä yllä mainittuun, helpommin lähestyttävään kohtaan Mäntysaaren kupeessa. Vaaitushetkellä Pitkäjärven pinnankorkeus näytti lukemaa 99.50 m mpy.

Hämmennystä mahdollisesti aiheuttava eroavuus peruskartoissa esiintyvään Pitkäjärven pinnankorkeuslukemaan (98,5 m) selittynee ainakin osaksi aiemman E60- ja nykyisin käytetyn N2000 mittausjärjestelmän, sekä edelleen jatkuvan maannouseman yhteisvaikutuksilla. 

 

 

Seurantatuloksia talteen pitkällä aikavälillä

Pälkäneläinen Esko Mattila on kirjannut Pitkäjärven vedenkorkeuksia Romunkärjellä sijaitsevan mökkinsä laituritukiin kiinnitetyn mitta-asteikon avulla yhtäjaksoisesti ainakin vuodesta 2012 alkaen. Eskon mittauspyöytäkirjojen lukemat on sovitettu tulkinnan helpottamiseksi kuvaajaan, joka löytyy myös tältä sivustolta. Kirjauksia on tehty eri vuodenaikoina, joka on hyvä huomioida tuloksia tulkitessa (ks. päiväykset kuvaajan x-akselilla).  Taulukon saat suurennettua klikkaamalla.

Pitkän aikavälin vaihtelu Pitkäjärven pinnankorkeuksissa
Pinnankorkeuden vaihtelu 2012 – 2020

 

 

 

 

Mielelläni kerron aiheesta tarkemminkin, mikäli tarvetta ilmenee.

Wexi

KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN 26.3.2022 klo 13.00

Pitkäjärvi-logo

 

 

 

PÄLKÄNEEN PITKÄJÄRVEN KUNNOSTUSYHDISTYS ry
Kutsu yhdistyksen jäsenille
– tervetuloa vuosikokoukseen

Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n vuosikokous 2022
lauantai 26.3.2022 klo 13.00 alkaen, Microsoft Teams -kokous

Liity tietokoneellasi tai mobiilisovelluksella
Liity kokoukseen napsauttamalla tätä
Kokoukseen voi osallistua myös Pälkäneen kirjastossa, Arkissa.

Vuosikokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 11 §:ssä määräämät asiat;
1. Kokouksen avaus klo 13, puheenjohtaja Pekka Puhakka
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja
3. Valitaan kokouksen sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, osallistujien toteaminen
5. Hyväksytään kokouksen esityslista
6. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto vuodelta 2021
7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja
muille vastuuvelvollisille
8. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
9. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
10. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
11. Muut kokouskutsussa mainitut asiat
– yhdistyksen jäsenten huomioiminen
12. Kokouksen päättäminen.

Liitteet:  (Klikkaa tästä)
Liite 1. Vuosikertomus vuodelta 2021
Liite 2. Toimintasuunnitelma vuodelle 2022
Liite 3. Tulo- ja menoarvio vuodelle 2022
Tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto esitellään kokouksessa.

Tervetuloa!
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry
Hallitus
puheenjohtaja Pekka Puhakka

VESIENSUOJELUKURSSI VAILLA VERTAA!

Vesiensuojelukurssi oli vailla vertaa!

SUVI-hanke, pälkäneläisvesistöjen elvyttämiseksi perustettu yhteistyöelin, on monin tavoin piristänyt kuluneen vuoden aikana meidän pitkäjärveläistenkin ajatusmaailmaa mietiskellessämme kunnostustoimien tehostamista ja kehittämistä tulevaisuudessa.

Hankkeen tuottama ja Valkeakoski opiston järjestämä ”Laskuojat kuntoon” kurssi tarjosi todella kattavan paketin kaivattua ja juuri tarkasti kohdennettua vesistökunnostustietämystä. 12 tuntia hyvin valmisteltuja asiantuntijaluentoja (Teams) vesistökunnostusmenetelmistä, niiden suunnittelusta ja toteuttamistavoista sekä monista erilaisista rahoitusmahdollisuuksista. Vastaavan tietomäärän hankkiminen omin avuin jäisi monilta tekemättä.
Parin iltatunnin uhraus kahden viikon välein kotisohvalla istuen ei todellakaan ole muodostanut ylikäymätöntä estetkoulutukseen osallistumiselle. Ei liioin 16 euron kurssimaksukaan.

Pitkäjärven kunnostustoiminnan 10-vuotistaipaleella kertynyt kokemus yhteisöllisyyden tärkeydestä tavoitteiden saavuttamisessa toimi myös osaltaan kouluesimerkkinä eräässä opinto-osiossa. (Luennon diat selattavissa täältä )

Suvi-hankkeen myötä on syntynyt myös paljon uusia, hyviä kontakteja. Vesistökunnostustoimien tärkein kohdehan sijaitsee useimmiten valuma-alueella, sieltä löytyvät ne syyt joiden seuraukset näkyvät järvessä ongelmia aiheuttavina oireina. Kun valuma-alueella suunnitellaan tilannetta korjaavia toimenpiteitä, on ensimmäinen ehto, että maanomistajan(-jien) kanssa löytyy yhteinen tahtotila niin tavoitteista, menetelmistä kuin kustannuksistakin. Hankkeen toimesta järjestetyssä ”Maanomistajien aamukahvit” -tilaisuudessa yhteisymmärrystä vaikutti löytyvän hyvinkin. Lue täältä lisää.

Tietämystään niin biologisista faktoista kuin viranomaisvelvoitteistakin oli kurssin aikana yksinkertaista täydentää luennoitsijalle kasvotusten osoitetuilla kysymyksillä. Koska moni muukin kurssin osallistuja painiskelee saman tapaisten ongelmien kanssa omalla kotijärvellänsä, palvelee tiedon jakaminen näin huomattavasti laajempaakin joukkoa.

Antoisia olivat myös ryhmäkeskustelut ja -harjoitustyöt, joissa pääsi vaihtamaan mielipiteitä naapurijärvillä toimivien kumppaneiden kanssa.
Seudun toimijoiden verkostoitumisella olisi saavutettavissa
lisää tehokkuuttakin ns. pienvesien (=Pitkäjärven) kunnostustoimiin, jotka yksin toimiessaan saattaisivat joskus jäädä isompien varjoon. Voisi sanoa, että Pälkänevesi tai Kukkia ”Freshabit” ym. suurhankkeineen pärjäävät kyllä. Kun useampi pienhakija yhdistää kunnostushankkeensa ja hakee yhteisesti tukirahoitusta näin syntyvälle laajemmalle kokonaisuudelle, on todennäköisesti odotettavissa parempi lopputulos. Tätä mahdollisuutta ehkä testaamme kurssin aikana valmistellulla hankkeella Kalalähteenojalla.

Kurssi ei siis ainoastaan vastannut odotuksiani, se ylitti ne reilusti! Nimestään huolimatta se ei rajautunut ainoastaan laskuojien kunnostamiseen, vaan käsitteli todella laaja-alaisesti vesistöjen kunnostustoimissa tarpeellista aihepiiriä. Ensi vuonna todennäköisesti järjestetään vastaavanlaista koulutusta, johon osallistumista suosittelen lämpimästi kaikille, jotka tuntevat Pitkäjärven pitkäjänteisen kunnostuksen edelleen tarpeelliseksi.

Kertoili kurssiin osallistunut tyytyväinen oppilas,
Wexi

1. Vuosihuolto laskeutusaltaalla

Näytteenotto

Lemperinojan laskeutusaltaan ensimmäinen ’vuosihuolto’ suoritettu

Pitkäjärveen laskevista laskuojista ravinnekuorman kannalta ehkä merkityksellimpiin lukeutuvaan Lemperinojaan kaivettiin 3 vuotta sitten yhdistyksemme toimesta laskeutusallas, jonka tarkoituksena on paitsi kerätä valuma-alueelta kulkeutuvaa runsasta kiintoainesta, myös vähentää mahdollisten rehevöitymistä ruokkivien ravinteiden kulkeutumista järveen.

15.10.2021 allas tyhjennettiin ensimmäisen kerran olemassaolonsa aikana. Kiintoainesta, pääosin hienojakoista hiekkaa, altaaseen oli kertynyt useita kymmeniä kuutiometrejä. Oja virtaa ympärivuotisesti, keväisten sulamisvesien ja rankempien sateiden aikaan erittäin vuolaasti.

Vesiensuojeluun liittyvien jatkotoimien kannalta on hyvin mielenkiintoista tietää, onko kertyneeseen massaan sitoutuneena ravinteita ja jos on, mitä ja millaisia määriä. SUVI-hankkeen myötä syntyneen yhteistyön ansiosta saamme aiheesta lähitulevaisuudessa perustietoa, altaasta otetut maa-ainesnäytteet lähtevät laboratorioon analysoitavaksi läheisen viljelyalueen näytteiden yhteydessä.

Tulevan talven aikana on tarkoitus kerätä Pitkäjärven rantaruovikoista kaislanippuja, joista altaasta järveen johtavaan uomaan rakennetaan biosuodatin jarruttamaan virtaavaan veteen sitoutuneiden ravinteiden kulkeutumista järveen.

Altaan ensimmäisestä tyhjennyskerrasta kirjoitti Tommi Liljedahl tarkemmin SUVI-hankkeen sivuilla ja julkaisi asiaa myös yhdistyksemme facebookissa. Käykääpä tutustumassa!

Näytteenotto
Agrologi Reijo Hoppula otti laskeutusltaaseen kertyneestä aineksesta näytteet maakairalla.
Maanäytteitä
Maanäytteitä analysoitavaksi

Altaan tyhjennys käynnissä
Hannu Siukola tyhjensi laskeutusaltaan 3 vuoden aikana kertyneestä kiintoaineksesta.