Suomen Luonnon Vesistöpäivä 28.8.

Uutinen 27.5.2021 klo 16.27

Elokuun viimeisellä viikolla juhlitaan monipuolisesti Suomen luontoa. 

Tiesitkö, että Suomi on ensimmäinen valtio, joka virallisesti liputtaa luonnolleen? Suomen luonnon päivä on luonnon oma juhlapäivä, jota juhlitaan joka vuosi aina elokuun viimeisenä lauantaina. Myös John Nurmisen Säätiön käynnistämää Itämeripäivää juhlitaan vuosittain aina elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien parissa. Teemapäivän tavoitteena on nostaa esille tärkeitä merellisiä aiheita ja innostaa tekemään konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi.

Juhlitaan Suomen luontoa ja vesistöjä yhdessä!

Suomen Luonnon Vesistöpäivän tavoitteena on aktivoida ihmisiä mukaan tapahtumiin, joissa esimerkiksi:

  • nautitaan luonnosta ja vedestä
  • verkostoidutaan
  • opitaan ja uskalletaan
  • välitetään vesistökunnostustietoa
  • ideoidaan yhdessä
  • kannustetaan ja kiitetään
  • aktivoidaan ihmisiä mukaan toimintaa 

Pitkäjärven vesilinnustoseuranta 2021

Odotusta, odotusta

Pitkäjärven vesilinnuston kevätseuranta saatiin alulle tänä vuonna ehkä hivenen toivottua myöhemmin, vasta 9.5.2021. Toinen laskentakierros suoritettiin tiistai-aamuna 18.5.2021. Päivitetty havaintotaulukko löytyy klikkaamalla tätä linkkiä:

Vesilintulaskenta 2021

Mielenkiintoisia havaintoja laskentahetken ulkopuolelta ovat esimerkiksi järven pohjoispäässä erään mökin lähistöllä saadut useat näköhavainnot harmaahaikarasta sekä ilmeisesti seudun uutena tulokkaana kaslikossa persoonalloisesti ääntelevä kalushaikara.

Laskennassa tarjosi jälleen ”ammattiapua” Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen aktiivi Hannu Majava, jonka upeita luontokuvia löytyy mm. TÄÄLTÄ.

Jäsentiedote 6.5.2021

Pitkäjärvi-logo

Jäsenkirje 1.2021

Hyvä Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n jäsen! Pitkäjärvi-logo

Yhteinen hankkeemme, Pitkäjärven ja sen asukkaiden hyvinvoinnin kohentaminen ja turvaaminen, on
ollut käynnissä pian täyden vuosikymmenen. Syksyllä vietämme yhdistyksemme 10-vuotisjuhlaa. Miten eri tavoin voisimme yhteisesti tätä merkkipaalua juhlistaa, siihen hallitus ottaa hyvin mielellään vastaan vihjeitä ja ehdotuksia.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään lauantaina 29.5.2021 klo 13.00 alkaen ensisijaisesti Teams-yhteydellä. Jäsenet, joilla ei ole käytettävissään tietoliikenneyhteyttä, voivat halutessaan osallistua myös fyysisesti Aitoon VPK:n Paloasemalla kyseisenä ajankohtana voimassa olevia suojautumisohjeita noudattaen.
Koronavirus ei ole vielä julistettu voitetuksi, joten haluamme toimia tässäkin vastuullisesti.

Kokouskutsut lähetetään 15.5.2021 jälkeen. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti (=sähköpostitse) hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Monet vuotuisista toiminnoista, kuten vesistökunnostustoimet, rahoitussuunnittelu, viestintä, hallintorutiinit, yhteistoimintaverkosto ym. ovat olleet pääosin samojen hallituksen jäsenten harteilla yhdistyksemme perustamisesta lähtien. Jatkuvuuden turvaamiseksi ja mahdollisten uusien toimintatapojen kehittämiseksi tulisi myös hallitusta uudistaa aika ajoin. Siksi peräänkuulutamme uusia toimijoita mukaan tiimiimme, toivottavasti aktiivisuutta Pitkäjärven virkistyskäytön jatkuvaan parantamiseen löytyy myös nuoremmasta joukosta, tulevaisuuttahan tässä pyritään turvaamaan.

Kuluneen toimintavuoden aikana olemme pyrkineet pitämään itsemme ajan tasalla vesistökunnostustoiminnan kehityksestä mm. osallistumalla aktiivisesti alan koulutustilaisuuksiin, joita ovat järjestäneet mm. Suomen Ympäristökeskus, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Pirkan Helmi ja muut vastaavat. Saatua oppia hyödynnämme Pitkäjärven kunnostustoimissa parhaan kykymme mukaan.

Tänä kesänä on tarkoitus jatkaa tehokkaaksi havaittua vesikasviston poistoa suunnilleen totutussa laajuudessa (yhdistyksen sihteeri ilmoitti juuri saamastamme myönteisestä valtionavustuspäätöksestä).

Osallistumme myös Luopioisten Säästöpankkisäätiön käynnistämän Pälkäneen vesiensuojeluhankkeen toimintaan. SUVI-hankkeen tavoitteena on luoda rannoille paikalliset verkostot, jotka tekevät pitkäjänteistä työtä Pälkäneen puhtaiden vesien puolesta. Suvi-vesiensuojeluhankkeen rinnalla toimii Luopioisten Yrittäjät ry:n liikkeelle laittama nuorten ympäristökasvatus- ja yrittäjyyshanke.

Vuosikymmenen yhteinen ponnistelumme näkyy Pitkäjärven vedenlaadun parantumisena ja ihmisten viihtyvyyden kohentumisena. Tätä suotuisaa kehitystä on syytä ylläpitää myös jatkossa.

Antoisia hetkiä puhtaan Pitkäjärven vesillä ja rannoilla!

Vesiensuojelun tehostamisohjelma
Ympäristöministeriö
rahoittaa kunnostushankettamme
vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

www.ym.fi/vedenvuoro

toivottaa
Wexi Hoppula
puheenjohtaja 2020

Miksi Pitkäjärvellä kelluu merkkipoijuja?

Pitkäjärven pohjaan asennettu vesijohtoverkosto

Pitkäjärven pohjoispään alueella saattaa veneilijä kohdata oranssin värisiä tai valkoisia n. 20 cm halkaisijaltaan olevia merkkipoijuja, joiden tarkoitusta on joskus kysytty.

Sammallahdella jo vuodesta 2005 alkaen kelluneet poijut ovat Etelä-Pälkäneen Vesiosuuskunnan asentamia ja varoittavat kohteessa vedenalaisesta vesijohtolinjasta. Useimmiten poijut sijaitsevat putkiverkoston liitoskohdissa. Siuvonniityn rannasta alkava ja kuluttajakiinteistöille haarautuva  putkisto on pääosaltaan ø 40 mm muoviputkea, jonka painuminen pohjaan on varmistettu muovinarulla toisiinsa sidotuin betonipainoin.

Osa poijuista varoittaa vedenalaisesta kivikosta tai piilokarista ja ne taas on asennettu vesikasvien poistoa hoitavien tahojen toimesta. Niittolaitteiston vaurioitumisesta saattaisi aiheutua isokin vahinko ja ainakin työn tuottavuus kärsisi.

Vesijohtoputkiston summittainen sijoitus:

Pitkäjärven pohjaan asennettu vesijohtoverkosto
Sammallahdella, sekä Romunkärjen ja Ilvasniemen ympärillä risteilee järven ppohjassa vesijohtoverkosto, jonka risteyskohtia on merkitty poijuin.

Pinnakorkeuden vaihtelu Pitkäjärvellä

Pinnankorkeuden vaihtelu 2012 – 2020   Arvot [m/mpy] (metriä merenpinnan yläpuolella).

Esko Mattila on seurannut Pitkäjärven vedenpinnan korkeusvaihtelua kohta vuosikymmen ajan. Yllä olevassa  kuvaajassa Eskon mittauspäiväkirjalukemat sovitettuna vaaituksella varmistettuun korkeuslukemaan, joka vastaa N2000 -korkeusjärjestelmän mukaista arvoa.  Taulukkoa klikkaamalla saat sen isonnettua helpommin luettavaksi.

Pitkäjärven keskivaiheilla, Mäntysaarenkärjen kaakkoispuolella sijaitsevasta kivestä löytyy mitta-asteikko, josta voi käydä tarkistamassa kulloisenkin pinnankorkeuslukeman.

 

Asiaa! -vesistökunnostuksista

Vesistökunnostusverkosto järjesti vuoden 2021 talviwebinaariin 17.3.2021

Seminaarin teemana oli ”Vesistöjen monimuotoisuus ja kunnostukset muuttuvassa ilmastossa”. Tilaisuus järjestettiin webinaarina ja tilaisuuteen oli ilmoittautunut hieman yli 300 osallistujaa. 

Erityisesti arktisilla alueilla ilmastonmuutos on jo nostanut lämpötiloja. Lisäksi on ennustettu, että talviset sademäärät kasvavat. Aikaisempaa korkeammat lämpötilat vaikuttavat oleellisesti talvisin veden virtaukseen. Lyhyempi pakkasjakso ja toisaalta korkeammat lämpötilat ympäri vuoden vaikuttavat monien eliölajien elin- ja lisääntymismahdollisuuksiin. Webinaarissa kuullaan esityksiä siitä,

  • mitä lainsäädännöllisiä ja tutkimuksellisia keinoja meillä on nyt ja tulevaisuudessa käytössä liittyen vesistöjen monimuotoisuuteen? 
  • millä tavoin voimme vaikuttaa monimuotoisuuteen kunnostuksen keinoin?
  • miten vieraslajit vaikuttavat vesistöjen monimuotoisuuteen?
  • miten voimme huomioida sisävesistöjen uhanalaisia lajeja kunnostuksissa?

Siirry Tästä webinaarin ohjelmaan, joka sisältää myös linkit esitysaineistoihin.

KVVY:n uutiskirje 12.02.2021

Kunnostus käyntiin valuma-alueelta 

Vesistö on valuma-alueensa peili sanotaan. Usein onkin järkevää aloittaa kunnostustoimet ensin valuma-alueelta ja vasta sen jälkeen miettiä toimia vesistössä. Olemme tähän uutiskirjeeseen koonneet esimerkkejä erilaisista lähestymistavoista valuma-alueen kunnostustoimien suunnitteluun. Näistä saat vinkkejä, millaisiin asioihin oman vesistön kunnostuksessa kannattaisi kiinnittää huomiota.

Lue uutiskirje KVVY:n sivuilta KVVY

 

KVVY:n Ideasta hankkeeksi -webinaarit

Tervetuloa Ideasta hankkeeksi -webinaareihin marraskuun alussa!

Kaipaako lähivesistösi kunnostusta ja olet miettinyt, miten saisit ideasi jalostettua hankkeeksi? Järjestämme marraskuun alussa kolmen webinaarin sarjan, joka tarjoaa eväitä hankkeiden valmisteluun ja rahoitukseen. Webinaarisarjan ensimmäinen osa tiistaina 3.11. tarjoaa tietoa syksyn rahoitushakujen mahdollisuuksista. Seuraavassa osassa torstaina 5.11. paneudutaan hankevalmisteluun ja viimeisessä osassa tiistaina 10.11. pohditaan vesistö- ja kalastotutkimusten tarvetta kunnostushankkeissa.

Vesi-illat järjestetään Teams-webinaareina. Pääset liittymään webinaareihin kokouslinkin kautta. Kunkin webinaarin kokouslinkit julkaistaan tilaisuuden nettisivulla webinaaripäivänä. Halutessasi voit myös ilmoittautua etukäteen, jolloin saat kokouslinkin sähköpostiisi. Kokouslinkin lähettämistä varten pyydämme ilmoittautumiset viimeistään vuorokautta ennen kutakin webinaaria.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Webinaarien päivittyvä nettisivu

Ilmoittautumislomake

 

Webinaarien ohjelmat

 Syksyn rahoitushakujen mahdollisuudet
ti 3.11. klo: 17–20 (linjat aukeaa 16.30)

17.00  Tilaisuuden avaus KVVY ry

17.05  Harkinnanvaraiset avustukset vesistöhankkeille
Salla Taskinen, Pirkanmaan Ely-keskus

17.50  Harkinnanvaraiset avustukset kalataloushankkeisiin
Hannu Salo, Pohjois-Savon Ely-keskus

Tauko

18.45  Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen avustushaku
Anne-Mari Rytkönen, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus

19.30  Kokemuspuheenvuoro, vapaata keskustelua

20.00  Tilaisuus päättyy

Ideasta hankkeeksi
to 5.11. klo: 17–20
(linjat aukeaa 16.30)

17.00  Tilaisuuden avaus KVVY ry

17.05  Ideasta hankkeeksi -esimerkkinä Huittisten Loimankosken kunnostus
Satu Heino, KVVY ry ja Pertti Kuisma Korkeakosken seutu ry

17.45  Eväitä järjestelmälliseen ja kokonaisvaltaiseen vesienhoitoon
Hanna Alajoki ja Mikko Ortamala, KVVY ry

Tauko

18.30  Vapaata keskustelua pienryhmissä alueittain: Loimijoki, Pirkanmaa, Häme ja Satakunta

20.00  Tilaisuus päättyy

Tutkimustiedon hyödyntäminen hankkeissa
ti 10.11. klo: 17–20
(linjat aukeaa 16.30)

17.00  Tilaisuuden avaus KVVY ry

17.05  Vesistötutkimukset ja kunnostustoimien vaikutusten seuranta järvissä
Hanna Arola, KVVY ry

17.35  Verkkokoekalastus kunnostuskohteilla –Miksi, milloin ja miten?
Ari Westermark, KVVY Tutkimus Oy

Tauko

18.30  Kalataloudelliset kunnostukset virtavesissä –Mitä tutkia ennen kunnostustoimia ja miten seurata vaikutuksia?
Heikki Holsti, KVVY ry

19.00  Paikallinen esimerkki tutkimuksista

19.15  Vapaata keskustelua pienryhmissä aiheittain: 1) vesistötutkimukset ja seuranta, 2) kalasto ja 3) virtavedet

20.00  Tilaisuus päättyy

Webinaarit ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Kutsua webinaareihin voi vapaasti jakaa eteenpäin. Webinaarisarjan järjestävät Vauhtia vesienhoitoon II, Yhteistyöllä Loimijoki kuntoon (Loiku) ja Satakunnan vesistöneuvonta hankkeet.

  Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry