VESIKASVILLISUUDEN POISTOTALKOOT PITKÄJÄRVELLÄ käynnistyvät taas

Kunnostusyhdistys poistaa taas järvestä liiallista vesikasvillisuutta rehevöitymisen estämiseksi, kuten olemme tehneet joka kesä vuodesta 2012 lukien.

Koneellista niittoa suoritetaan ”säätä mukaillen” heinä-elokuun aikana, kun mahdollisimman suuri osa ravinteista on siirtynyt kasvien juuristosta varsiin ja lehtiin. Näin saamme toimillemme parhaan mahdollisen tehon.

Toivomme, että vahinkojen välttämiseksi MERKITSETTE NÄKYVÄSTI kaikki pinnanalaiset kalanpyydykset ja muut mahdollisesti vaurioitumisvaarassa olevat kohteet.

Soita tai viestitä toiveistasi Wexille p. 040 411 6483

 

Niiton satoa
Kerättyä niittomassaa kompostointiin siirtoa odottamassa

ILTAMAT OLIVAT MENESTYS – KIITOKSET TALKOOLAISILLE!

Yhdessä – Suomi 100 -teemaa noudattaen – Vuolijoen VPK:n kanssa järjestetyt Täyden sadan iltamat olivat todellinen menestys niin yleisön- kuin järjestäjienkin kannalta katsottuna.

Ilahduttavan runsas yleisömenestys lämmitti järjestäjien mieltä.

Mieskuoro
Juhani Hartman (vas) luotsasi Vuolijoen vahvistetun mieskuoron musiikkikavalkadin läpi itsenäisyytemme vuosikymmenten.  

Mieskuoron lisäksi saimme nauttia Maaria Hartmanin tunnelmallisista sooloesityksistä Karoliina Hartmanin säestyksellä.

Monia mielenkiintoisia tiedonmurusia kertoivat katsojat löytäneensä myös Pitkäjärven historiaa ja nykypäivää esitelleen Pitkäjärvi kertoo -ilmakuvavideo-ohjelman sisällöstä (video on tilattavissa yhdistykseltämme myös DVD-tallenteena, kuten musiikkikavalkadistakin kuvattu ohjelma).

Veden kielelle toivat puffetin monipuoliset tarjoilut, jotka Anneli Niemi ja Merja Viitanen olivat talkootyönään paistelleet ja jaksoivat vielä koko illan yhdessä Erja Airistola-Mäkisen (takana) kanssa niitä asiakkaille jaella.


Ja lopuksi pantiin tanssiksi, kuten kunnon iltamissa kuuluu. Tahdin takasi monipuolista musiikkia tarjoillut PARODIA -yhtye, paikallisvoimia sekin.

Helsinkiläinen Erkki Saarinen (vas) pokkasi arpavoittonaan Kuvauspalvelu Salopinon ilmakuvaus-lahjakortin. Sen luovutti Jari Salopino.

Lämpimät kiitokset vuolijokelaisille yhteistyökumppaneillemme ja kaikille juhlailtamiemme järjestämiseen osallistuneille talkoolaisille, sekä arpajaisvoittojen lahjoittajille!

Wexi Hoppula

Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry

100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan äänestäminen on alkanut

100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan äänestäminen on alkanut

Hei,

100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan äänestäminen on alkanut

Kiitos osallistumisestanne 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjaan!

Kampanjan raati on nyt valinnut 10 tekoa yleisöäänestykseen ja äänestys on alkanut.

Raati koostui Suomen rotareiden, Suomen Melonta- ja Soutuliiton, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton ja Suomen ympäristökeskuksen edustajista.

Valinnat olivat vaikeita, sillä kaikki vesistöjen hyväksi ilmoitetut teot ovat hienoja osoituksia siitä, miten yhdessä tehden saadaan aikaan merkittäviä parannuksia ympäristössämme. Raati painotti valinnoissaan innostavuutta ja ympäristökasvatuksellisia näkökohtia. Ehdokkaat pyrittiin valitsemaan siten, että ne edustavat erilaisia kunnostuskohteita ja tapahtumia eri puolilta Suomea

Raadin valitsemat teot löytyvät osoitteesta:

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/100_suomalaista_vesistotekoa/Aanestys100_suomalaista_vesistotekoa/Äänestys

Kaikki ilmoitetut teot:

Kaikki ilmoitetut teot

Silakkasoudun ohjausryhmä arpoo yhteystietonsa antaneiden äänestäjien kesken kolme risteilylahjakorttia.

Mukavaa viikon jatkoa!

Ystävällisin terveisin

Joonas Törrönen

puh. +358 295 251 774

Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Vesikeskus / Vesienhoito

Mechelininkatu 34 a

PL 140, 00251 Helsinki

Ennätyssuuri alue puhtaaksi vesikasveista

Ennätyssuuri alue puhtaaksi vesikasveista

Vesikasvillisuutta saatiin tänä vuonna poistetuksi Pitkäjärvestä ennätyssuurelta alalta – alkuvaikeuksista huolimatta.

Hyvään lopputulokseen pääsemistä edesauttoivat monetkin seikat, tärkeimpänä ehkä odotettuakin tehokkaammaksi osoittautunut ranta-asukkaiden oma niitto-/haravointilaitteisto. Viime vuoden kokemusten perusteella uudelleenmodifioitu keruuharava toimii hienosti. (Ks. video Galleriasta)

Hyötyä on ollut siitäkin, että niittolaite on ollut kokoaikaisesti sijoitettuna Pitkäjärvelle, jolloin sillä on voinut lähteä töihin aina, kun sää tai käyttäjän aikataulu sallii. Ulkopuolisen urakoitsijan olisi tietenkin huomioitava aina muutkin asiakkaansa.

Tällä kertaa jopa luontokin tuntui olevan mukana talkoissa. Oletettavasti kolean alkukesän sekä tavanomaista korkeammalla tasolla pysytelleen vedenpinnan ansiosta kasvu on etenkin selkäalueilla ollut aiempaa vähäisempää. Oma vaikutuksensa on varmasti myös jo vuosien ajan säännöllisesti toteutetulla niitollakin.

Muutamia nopeimmin ruohottuvia alueita on ehditty jo puhdistaa kahteenkin kertaan ja ajatuksena on, että virtaaman kannalta tärkeimmät osat järvestä ajetaan kasvukauden lopulla vielä ainakin kerran.

Parhaimmat kiitokset Teille kaikille, jotka olette eri tavoin osallistuneet niittomassojen maalle nostamiseen ja muuhun kunnostustyöhön! Iso merkitys erityisesti järven keskiosan kannalta oli uuden niittomassojen nostopaikan järjestyminen Viukarin Suoniemeen ja siellä pidetyt kone- ja haravatalkoot. Hienoa yhteistyötä!

Heimo Heino jatkaa edelleenkin vesikasvien leikkaamista ketterällä niittolaitteellaan pääasiassa yksityisten ranta-alueiden tuntumasta. Ilvasniemessä ”satamaansa” pitävä, astetta isompi ja jäykempi kone taas soveltuu parhaiten kasvillisuuden poistamiseen väljemmiltä alueilta, jotka tyypillisesti hoidetaan ”kunnostusyhdistyksen piikkiin”.

Olisi erittäin suotavaa saada Pitkäjärvellä aikaansa viettäviltä (edes joskus!) palautetta toteutetuista kunnostustoimista ja toiveita kunnostusyhdistyksen toiminnan kehittämiseksi. Otattehan yhteyttä!

Elokuun illassa peilipintaa ihastellen

Wexi

ansaitulla tauolla kotilaiturissa

* Pälkäneen kunta avustaa yhdistysjulkaisumme toteutusta!

Pälkäneen kunnan vapaa-aikalautakunta on myöntänyt yhdistyksellemme kulttuuriavustusta, joka mahdollistaa valmistelemamme julkaisun painattamisen.

Julkaisun tarkoituksena on tallentaa Pitkäjärven seudun ja -asutuksen historiaa noin sadan vuoden ajanjaksolta sekä esitellä sitä nykyiselle ja tuleville sukupolville. Tällaista ei ole koskaan aiemmin toteutettu. Nykyaikaan liittyvänä esitellään viisi vuotta sitten perustetun Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen toiminnan tavoitteet ja tähänastiset aikaansaannokset sekä mahdollisia kunnostusmenetelmiä, joiden avulla järven virkistyskäyttömahdollisuudet turvataan myös tuleville sukupolville.

 

PITKÄJÄRVELÄISET 2017

Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry

Sisällysluettelo

  • Infosivut
  • Pääkirjoitus
  • Kulttuuriministerin tervehdys
  • Pitkäjärven seutu aikojen saatossa
  • Mitä Pitkäjärvi merkitsi 1900-luvun asukkaille
  • Hieman piisamimyyrästä
  • Muistojen murusia Pitkäjärven historiassa
  • Pitkäjärven kylä (=tila-) historia
  • Uusi uimaranta Pitkäjärvelle
  • Kun pojat tyttöjä pelottelivat
  • Kun isoisä lampun vaihtoi – sähköpylväitä Pitkäjärven ympäristöön
  • Kalamiesten kertomaa
  • Wanha valokuva kertoo..
  • Yksi evakkotie johti Pitkäjärven rannalle
  • Elämää Pitkäjärven vanhimmassa huvilapaikassa
  • Lapsuuteni Pitkäjärvi
  • Saunamökki rantahakaan
  • Uhkapilviä Pitkäjärven yllä
  • Miten minusta tuli ’pitkäjärveläinen’
  • Mökkeilyä, Keski-Suomesta Hämeeseen
  • Kraanavettä rantamökeille
  • Kunnostusyhdistyksen perustaminen
  • Rehevöityvän järven kunnostusmahdollisuudet
  • Kunnostusyhdistyksen 5v-historiikki
  • Pitkäjärven kuntoa arvioimaan
  • CoolOx-ilmastusmenetelmä järven happikadon torjuntaan
  • Kosteikko luonnon monimuotoisuuden pelastajana
  • Metsäbiotaloutta kestävästi Pirkanmaalla
  • Tuokio Pentti Linkolan tuvalla
  • KVVY tukee vesistökunnostuksia
  • Jos hallussasi on aineistoa, joka myös saattaisi soveltua ko. julkaisun sivuille, ole hyvä ja ota yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajaan.