Kartoitimme hieman Pitkäjärven vesikasveja

PITKÄJÄRVEN VESIKASVILAJIKKEISTA

Suhtaudumme usein aika kielteisesti kaikkiin vesikasveihin, koska ne mielestämme estävät mökkirantamme virkistyskäytön tai haittaavat muuten niin hauskaa viehekalastusta. Monilla kasveilla on kuitenkin oma tärkeä tehtävänsä myös järven ekologisen tasapainon ylläpitämisessä, mikä on syytä huomioida myös vuotuisissa niittotalkoissamme. Emmehän tavoittele suinkaan kirkasvetistä, mutta täysin kuollutta Pitkäjärveä. Ellei järvessä olisi kasveja, siellä ei olisi myöskään pohjaeliöitä, kaloja eikä lintuja. Kasvit tuottavat happea, suojaavat kalojen ja lintujen lisääntymisalueita ja estävät myös ravinteita valumasta maalta avoveteen. Ja ovathan ne monestikin myös erittäin kauniita!

Hallitaksemme mahdollisimman hyvin ”ylimääräisen” vesikasvillisuuden poiston vaikutukset, pitäisi tunnistaa järvessä vaikuttavat kasvilajit ja tuntea niiden käyttäytyminen esim. leikkaamisen jälkeen. Kunnostustoimien pitkäaikaisvaikutusten seurannan kannalta olisi hyvä kartoittaa järven tämänhetkinen kasvisto. Dataa voisi sitten myöhemmin käyttää muutosten arvioinnissa.


Saimme 31.7.2018 vieraaksemme limnologin, professori Heikki Toivosen, joka ystävällisesti lupasi tehdä alustavan listauksen Pitkäjärvellä havaitsemistaan lajeista. Kartoituskierros suoritettiin veneellä, joten havainnot ovat siis ainoastaan avoveden puolelta. Rantavyöhykkeen kasvisto ei tähän sisältynyt. Keskustelussa kävi esillä ajatus laajemmankin kasvistoselvityksen teettämisestä, sen mahdollisuuksia pohditaan yhdistyksen tulevia toimintasuunnitelmia laadittaessa.


Pikaviisiitin perusteella syntynyt prof. Toivosen listaus on luettavissa täältä. Kasvistokatselmus31072018_HToivonen

Ensimmäinen niittorupeama suoritettu! Niitetyt alueet (kartta)

Ensimmäinen niittorupeama suoritettu! Niitetyt alueet (kartta)
Liiallisen vesikasvillisuuden poisto on jälleen käynnissä Pitkäjärvellä.

Oheisella kartalla näet vihreällä väritettyinä tähän mennessä puhdistetut alueet, tummemmalla keltaisella alueet, jotka on niitetty kahdesti tai useammin.

Vaaleankeltaisella merkityt alueet eivät kaipaa toimenpiteitä tänä vuonna, koska niillä vesikasvillisuuden määrä on ollut huomattavan vähäistä tai kasvultaan hidasta aiempiin kesiin verrattuna.


Isompi karttakuva KLIKKAAMALLA karttaa

Kommentteja niiton onnistumisesta ja toiveita tai kehittämisehdotuksia mielellään sähköpostiin tai puheenjohtajan puhelimeen 040 411 6483, Kiitos!

KOSKI KUNTOON – TARINAT TALTEEN

KOSKI KUNTOON – TARINAT TALTEEN
PITKÄJÄRVEN MYLLYOJA

Koski kuntoon – tarinat talteen


Pitkäjärven kylä Pälkäneen kunnan kaakkoisella reuna-alueella on kulttuurihistoriallisesti merkittävää seutua. Siellä sijaitsevan, Pitkäjärvestä virtaavan Myllyojan veden voimalla on pyritetty aikojen saatossa kahden kiviparin myllyä, josta uoma on nimensäkin saanut. Myllyn jälkeen tätä luonnonenergiaa on hyödynnetty muun muassa sahan-, puupilkekoneen- ja jopa sähkövoimalaitoksen pyörittämisessä. Kaikki aikanaan seudun elinvoimaisuuden kannalta tärkeitä toimintoja, mutta harvat nykyasukkaista ovat edes kuulleet niistä, saati että tätä perinnetietoutta olisi tallennettu helposti hyödynnettävään muotoon.
Pitkäjärven Myllyojaan liittyvän perinnetieto-aineiston kerääminen ja asukkaiden haastattelut käynnistetään yhteistyössä Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n ja Vuolijoen kyläläisten (= VPK) kanssa järjestettävällä ’Koski kuntoon – tarinat talteen’ -luontotapahtumalla lauantaina 4.8.2018 klo 12.00.

Talkooluonteinen tapahtuma lisää ennen kaikkea seudun asukkaiden yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä samalla kun kehitellään uusia tapoja toimia ympäristön ja luontoarvojen säilyttämiseksi. Luonnon helmassa - tarinoiden ja ehkä grillaillenkin.

Jäsenkirje_Syysterveisiä Pitkäjärveltä

Syysterveisiä Pitkäjärveltä 14.9. 2017

Hei, hyvät yhdistyksemme jäsenet!

Kesän pikkuhiljaa taas siirtyessä muistojen joukkoon ja syksyn ollessa käsillä, on hyvä vilkaista hieman taaksepäinkin – ehkä siellä näkyy jotakin, mistä on iloa tai hyötyä tulevaisuudessa.

Vesikasviniitot

Kuten varmaan monet olette yhdistyksen nettisivujen ( www.palkaneenpitkajarvi.fi ) kautta tilannetta kesän kuluessa seuranneetkin, sisältyi tämänvuotiseen vesikasvien poistourakkaamme sekä iloa, dramatiikkaa ja onnistumisia.

Alkukesän ilouutinen oli, kun Pirkanmaan ELY-keskus myönsi avustusta täydet 50 % toteutuneista kustannuksista, aiemmin avustus on ollut vain 30%. Lisäksi tänä vuonna ensimmäistä kertaa huomioitiin avustuskelpoiseksi myös pieni määrä jäsenistön talkootyönään tekemistä vesistökunnostustöistä. Molemmat seikat ovat suureksi avuksi niittoprojektin toteuttamisessa.

Kylmiä väreitä aiheutti sopimamme niittourakoitsijan heinäkuun lopulla kokema yllättävä konerikko, jonka korjaantumisaikataulu oli pitkään epäselvä.

Kun hätä on suuri, on apu lähellä, sanoo vanha viisaus, ja niinpä pelastavaksi toimenpiteeksi osoittautui Pitkäjärvelle jo sijoitettujen niitto-/haravointilaitteiden ottaminen tehokäyttöön. Samalla laitteella saatiin loppujen lopuksi sekä niitettyä, että haravoitua vesikasvillisuus aiempia vuosia suuremmalta alueelta. Lisäksi pahimmat, virtaamien kannalta kuitenkin tärkeät salmet saatiin ajetuksi useampaan kertaan, mikä myös osaltaan todennäköisesti hidastaa tulevaa kasvua.

Edistystä aiempaan nähden oli sekin, että saimme Suoniemen kainaloon uuden hyvän niittomassojen nostopaikan, kiitos Viukarin perheen! Harras haave on, jospa joskus tulevaisuudessa sellainen järjestyisi myös Sammallahden pohjukkaan. Sillä alueella ongelmia aiheuttivat useat yllättävät sadekuurot, jolloin työn keskeytyessä jo niitetty massa karkasi tuulen mukana saavuttamattomiin.

Julkaisutoiminta

Ilouutinen oli sekin, että osa ELY-keskuksen myöntämästä avustuksesta voidaan käyttää myös tiedotustoimintaan, eli käytännössä jäsenjulkaisun tuottamiseen. Pälkäneen kunnan kulttuurilautakunta on osoittanut myös tukea julkaisuun, joten näiden avulla saamme vihdoin lehden viimeistelyyn ja painokuntoon.

Täyden sadan iltamat

Yhdessä Vuolijoen VPK:n kanssa järjestetyt iltamat itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi onnistuivat erinomaisesti. VPK:n talolle oli saapunut n. 140 henkilöä nauttimaan todella tasokkaasta musiikkikavalkadista, Pitkäjärvi kertoo -ilmakuvavideon kerronnasta sekä puffetin maistuvista tarjoiluista. Iltamien tuotto tasataan järjestävien yhdistysten kesken, joka tekee hyvää meidänkin vaatimattomalle toimintakassallemme.

Katse tulevaisuuteen

Hallitus kokoontuu syys-/lokakuun vaihteessa suunnittelemaan yhdistyksemme tulevan vuoden toimintaa. Vesikasvillisuuden poistotoimiin ei pidä jäädä välivuosia, mutta ne ovat kuitenkin vain yksi osatekijä Pitkäjärven ja sen ranta-asukkaiden hyväksi tehtävästä työstämme.

Toivoisin, että myös jäsenistö tukisi hallituksen jäsenten työtä antamalla rakentavia kehittämisideoita ja toimenpide-ehdotuksia, joista voisimme yhteistuumin jalostaa mielekkäitä toimintasuunnitelmia pitkällekin tulevaisuuteen. Erittäin suotavana pidän myös kritiikkiä, mikäli sellaiseen aihetta ilmenee, vain tiedostettuja epäkohtia voi pyrkiä jatkossa parantamaan.

Nyt pikaisesti ja ujostelematta esiin kaikki ideat luontopolku-tapahtumista latotansseihin tai ongintakisoihin! Odottelen innolla sitä sähköpostiviestien tulvaa!

Wexi Hoppula,

puheenjohtaja 2017

ILTAMAT OLIVAT MENESTYS – KIITOKSET TALKOOLAISILLE!

Yhdessä – Suomi 100 -teemaa noudattaen – Vuolijoen VPK:n kanssa järjestetyt Täyden sadan iltamat olivat todellinen menestys niin yleisön- kuin järjestäjienkin kannalta katsottuna.
Ilahduttavan runsas yleisömenestys lämmitti järjestäjien mieltä.
Mieskuoro
Juhani Hartman (vas) luotsasi Vuolijoen vahvistetun mieskuoron musiikkikavalkadin läpi itsenäisyytemme vuosikymmenten.  
Mieskuoron lisäksi saimme nauttia Maaria Hartmanin tunnelmallisista sooloesityksistä Karoliina Hartmanin säestyksellä.

Monia mielenkiintoisia tiedonmurusia kertoivat katsojat löytäneensä myös Pitkäjärven historiaa ja nykypäivää esitelleen Pitkäjärvi kertoo -ilmakuvavideo-ohjelman sisällöstä (video on tilattavissa yhdistykseltämme myös DVD-tallenteena, kuten musiikkikavalkadistakin kuvattu ohjelma). Veden kielelle toivat puffetin monipuoliset tarjoilut, jotka Anneli Niemi ja Merja Viitanen olivat talkootyönään paistelleet ja jaksoivat vielä koko illan yhdessä Erja Airistola-Mäkisen (takana) kanssa niitä asiakkaille jaella. Ja lopuksi pantiin tanssiksi, kuten kunnon iltamissa kuuluu. Tahdin takasi monipuolista musiikkia tarjoillut PARODIA -yhtye, paikallisvoimia sekin.


Helsinkiläinen Erkki Saarinen (vas) pokkasi arpavoittonaan Kuvauspalvelu Salopinon ilmakuvaus-lahjakortin. Sen luovutti Jari Salopino.

Lämpimät kiitokset vuolijokelaisille yhteistyökumppaneillemme ja kaikille juhlailtamiemme järjestämiseen osallistuneille talkoolaisille, sekä arpajaisvoittojen lahjoittajille!

Wexi Hoppula

Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry

100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan äänestäminen on alkanut

100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan äänestäminen on alkanut
Hei,

100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan äänestäminen on alkanut Kiitos osallistumisestanne 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjaan!

Kampanjan raati on nyt valinnut 10 tekoa yleisöäänestykseen ja äänestys on alkanut.

Raati koostui Suomen rotareiden, Suomen Melonta- ja Soutuliiton, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton ja Suomen ympäristökeskuksen edustajista. Valinnat olivat vaikeita, sillä kaikki vesistöjen hyväksi ilmoitetut teot ovat hienoja osoituksia siitä, miten yhdessä tehden saadaan aikaan merkittäviä parannuksia ympäristössämme. Raati painotti valinnoissaan innostavuutta ja ympäristökasvatuksellisia näkökohtia. Ehdokkaat pyrittiin valitsemaan siten, että ne edustavat erilaisia kunnostuskohteita ja tapahtumia eri puolilta Suomea

Raadin valitsemat teot löytyvät osoitteesta:

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/100_suomalaista_vesistotekoa/Aanestys" 100_suomalaista_vesistotekoa/Äänestys "

Kaikki ilmoitetut teot:

Kaikki ilmoitetut teot

Silakkasoudun ohjausryhmä arpoo yhteystietonsa antaneiden äänestäjien kesken kolme risteilylahjakorttia.

Mukavaa viikon jatkoa!

Ystävällisin terveisin

Joonas Törrönen

puh. +358 295 251 774

Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Vesikeskus / Vesienhoito

Mechelininkatu 34 a

PL 140, 00251 Helsinki

Ennätyssuuri alue puhtaaksi vesikasveista

Ennätyssuuri alue puhtaaksi vesikasveista
Vesikasvillisuutta saatiin tänä vuonna poistetuksi Pitkäjärvestä ennätyssuurelta alalta - alkuvaikeuksista huolimatta.

Hyvään lopputulokseen pääsemistä edesauttoivat monetkin seikat, tärkeimpänä ehkä odotettuakin tehokkaammaksi osoittautunut ranta-asukkaiden oma niitto-/haravointilaitteisto. Viime vuoden kokemusten perusteella uudelleenmodifioitu keruuharava toimii hienosti. (Ks. video Galleriasta)

Hyötyä on ollut siitäkin, että niittolaite on ollut kokoaikaisesti sijoitettuna Pitkäjärvelle, jolloin sillä on voinut lähteä töihin aina, kun sää tai käyttäjän aikataulu sallii. Ulkopuolisen urakoitsijan olisi tietenkin huomioitava aina muutkin asiakkaansa.

Tällä kertaa jopa luontokin tuntui olevan mukana talkoissa. Oletettavasti kolean alkukesän sekä tavanomaista korkeammalla tasolla pysytelleen vedenpinnan ansiosta kasvu on etenkin selkäalueilla ollut aiempaa vähäisempää. Oma vaikutuksensa on varmasti myös jo vuosien ajan säännöllisesti toteutetulla niitollakin.

Muutamia nopeimmin ruohottuvia alueita on ehditty jo puhdistaa kahteenkin kertaan ja ajatuksena on, että virtaaman kannalta tärkeimmät osat järvestä ajetaan kasvukauden lopulla vielä ainakin kerran.

Parhaimmat kiitokset Teille kaikille, jotka olette eri tavoin osallistuneet niittomassojen maalle nostamiseen ja muuhun kunnostustyöhön! Iso merkitys erityisesti järven keskiosan kannalta oli uuden niittomassojen nostopaikan järjestyminen Viukarin Suoniemeen ja siellä pidetyt kone- ja haravatalkoot. Hienoa yhteistyötä!

Heimo Heino jatkaa edelleenkin vesikasvien leikkaamista ketterällä niittolaitteellaan pääasiassa yksityisten ranta-alueiden tuntumasta. Ilvasniemessä ”satamaansa” pitävä, astetta isompi ja jäykempi kone taas soveltuu parhaiten kasvillisuuden poistamiseen väljemmiltä alueilta, jotka tyypillisesti hoidetaan ”kunnostusyhdistyksen piikkiin”.

Olisi erittäin suotavaa saada Pitkäjärvellä aikaansa viettäviltä (edes joskus!) palautetta toteutetuista kunnostustoimista ja toiveita kunnostusyhdistyksen toiminnan kehittämiseksi. Otattehan yhteyttä!

Elokuun illassa peilipintaa ihastellen

Wexi

ansaitulla tauolla kotilaiturissa

* Pälkäneen kunta avustaa yhdistysjulkaisumme toteutusta!

Pälkäneen kunnan vapaa-aikalautakunta on myöntänyt yhdistyksellemme kulttuuriavustusta, joka mahdollistaa valmistelemamme julkaisun painattamisen.

Julkaisun tarkoituksena on tallentaa Pitkäjärven seudun ja -asutuksen historiaa noin sadan vuoden ajanjaksolta sekä esitellä sitä nykyiselle ja tuleville sukupolville. Tällaista ei ole koskaan aiemmin toteutettu. Nykyaikaan liittyvänä esitellään viisi vuotta sitten perustetun Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen toiminnan tavoitteet ja tähänastiset aikaansaannokset sekä mahdollisia kunnostusmenetelmiä, joiden avulla järven virkistyskäyttömahdollisuudet turvataan myös tuleville sukupolville.

  PITKÄJÄRVELÄISET 2017
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry

Sisällysluettelo

  • Infosivut
  • Pääkirjoitus
  • Kulttuuriministerin tervehdys
  • Pitkäjärven seutu aikojen saatossa
  • Mitä Pitkäjärvi merkitsi 1900-luvun asukkaille
  • Hieman piisamimyyrästä
  • Muistojen murusia Pitkäjärven historiassa
  • Pitkäjärven kylä (=tila-) historia
  • Uusi uimaranta Pitkäjärvelle
  • Kun pojat tyttöjä pelottelivat
  • Kun isoisä lampun vaihtoi – sähköpylväitä Pitkäjärven ympäristöön
  • Kalamiesten kertomaa
  • Wanha valokuva kertoo..
  • Yksi evakkotie johti Pitkäjärven rannalle
  • Elämää Pitkäjärven vanhimmassa huvilapaikassa
  • Lapsuuteni Pitkäjärvi
  • Saunamökki rantahakaan
  • Uhkapilviä Pitkäjärven yllä
  • Miten minusta tuli ’pitkäjärveläinen’
  • Mökkeilyä, Keski-Suomesta Hämeeseen
  • Kraanavettä rantamökeille
  • Kunnostusyhdistyksen perustaminen
  • Rehevöityvän järven kunnostusmahdollisuudet
  • Kunnostusyhdistyksen 5v-historiikki
  • Pitkäjärven kuntoa arvioimaan
  • CoolOx-ilmastusmenetelmä järven happikadon torjuntaan
  • Kosteikko luonnon monimuotoisuuden pelastajana
  • Metsäbiotaloutta kestävästi Pirkanmaalla
  • Tuokio Pentti Linkolan tuvalla
  • KVVY tukee vesistökunnostuksia
  • Jos hallussasi on aineistoa, joka myös saattaisi soveltua ko. julkaisun sivuille, ole hyvä ja ota yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajaan.