VESIENSUOJELUKURSSI VAILLA VERTAA!

Vesiensuojelukurssi oli vailla vertaa!

SUVI-hanke, pälkäneläisvesistöjen elvyttämiseksi perustettu yhteistyöelin, on monin tavoin piristänyt kuluneen vuoden aikana meidän pitkäjärveläistenkin ajatusmaailmaa mietiskellessämme kunnostustoimien tehostamista ja kehittämistä tulevaisuudessa.

Hankkeen tuottama ja Valkeakoski opiston järjestämä ”Laskuojat kuntoon” kurssi tarjosi todella kattavan paketin kaivattua ja juuri tarkasti kohdennettua vesistökunnostustietämystä. 12 tuntia hyvin valmisteltuja asiantuntijaluentoja (Teams) vesistökunnostusmenetelmistä, niiden suunnittelusta ja toteuttamistavoista sekä monista erilaisista rahoitusmahdollisuuksista. Vastaavan tietomäärän hankkiminen omin avuin jäisi monilta tekemättä.
Parin iltatunnin uhraus kahden viikon välein kotisohvalla istuen ei todellakaan ole muodostanut ylikäymätöntä estetkoulutukseen osallistumiselle. Ei liioin 16 euron kurssimaksukaan.

Pitkäjärven kunnostustoiminnan 10-vuotistaipaleella kertynyt kokemus yhteisöllisyyden tärkeydestä tavoitteiden saavuttamisessa toimi myös osaltaan kouluesimerkkinä eräässä opinto-osiossa. (Luennon diat selattavissa täältä )

Suvi-hankkeen myötä on syntynyt myös paljon uusia, hyviä kontakteja. Vesistökunnostustoimien tärkein kohdehan sijaitsee useimmiten valuma-alueella, sieltä löytyvät ne syyt joiden seuraukset näkyvät järvessä ongelmia aiheuttavina oireina. Kun valuma-alueella suunnitellaan tilannetta korjaavia toimenpiteitä, on ensimmäinen ehto, että maanomistajan(-jien) kanssa löytyy yhteinen tahtotila niin tavoitteista, menetelmistä kuin kustannuksistakin. Hankkeen toimesta järjestetyssä ”Maanomistajien aamukahvit” -tilaisuudessa yhteisymmärrystä vaikutti löytyvän hyvinkin. Lue täältä lisää.

Tietämystään niin biologisista faktoista kuin viranomaisvelvoitteistakin oli kurssin aikana yksinkertaista täydentää luennoitsijalle kasvotusten osoitetuilla kysymyksillä. Koska moni muukin kurssin osallistuja painiskelee saman tapaisten ongelmien kanssa omalla kotijärvellänsä, palvelee tiedon jakaminen näin huomattavasti laajempaakin joukkoa.

Antoisia olivat myös ryhmäkeskustelut ja -harjoitustyöt, joissa pääsi vaihtamaan mielipiteitä naapurijärvillä toimivien kumppaneiden kanssa.
Seudun toimijoiden verkostoitumisella olisi saavutettavissa
lisää tehokkuuttakin ns. pienvesien (=Pitkäjärven) kunnostustoimiin, jotka yksin toimiessaan saattaisivat joskus jäädä isompien varjoon. Voisi sanoa, että Pälkänevesi tai Kukkia ”Freshabit” ym. suurhankkeineen pärjäävät kyllä. Kun useampi pienhakija yhdistää kunnostushankkeensa ja hakee yhteisesti tukirahoitusta näin syntyvälle laajemmalle kokonaisuudelle, on todennäköisesti odotettavissa parempi lopputulos. Tätä mahdollisuutta ehkä testaamme kurssin aikana valmistellulla hankkeella Kalalähteenojalla.

Kurssi ei siis ainoastaan vastannut odotuksiani, se ylitti ne reilusti! Nimestään huolimatta se ei rajautunut ainoastaan laskuojien kunnostamiseen, vaan käsitteli todella laaja-alaisesti vesistöjen kunnostustoimissa tarpeellista aihepiiriä. Ensi vuonna todennäköisesti järjestetään vastaavanlaista koulutusta, johon osallistumista suosittelen lämpimästi kaikille, jotka tuntevat Pitkäjärven pitkäjänteisen kunnostuksen edelleen tarpeelliseksi.

Kertoili kurssiin osallistunut tyytyväinen oppilas,
Wexi

Tervetuloa KVVY:n vesi-iltaan ke 10.11.

 

 
 
 
 

Tervetuloa KVVY:n vesi-iltaan ke 10.11.

KVVY:n jo perinteiseksi muodostunut vesi-ilta järjestetään jälleen marraskuun alussa ke 10.11. klo 17-20. Tilaisuus toteutetaan webinaarina. Tuttuun tapaan kuulet webinaarissa syksyn rahoitushauista ja saat esimerkkejä jo rahoitetuista hankkeista. Lisäksi kuulemme uudesta kunnostajan karttapalvelusta, johon jatkossa myös paikallisesti toteutetut hankkeet viedään. Illan lopuksi vaihdetaan kuulumisia alueellisissa pienryhmissä.

Webinaari järjestetään Teams-ohjelman välityksellä. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita, voit liittyä mukaan tästä linkistä:

Liity kokoukseen napsauttamalla tätä

Tilaisuuden päivittyvä nettisivu

PITKÄJÄRVEN VESIKASVILLISUUDEN POISTOTALKOOT KÄYNNISTYVÄT!

Valmiina niitolle 12.7.2021

Yhdistys aloittaa vuotuiset liiallisen vesikasvillisuuden poistotyöt rehevöitymisen estämiseksi viikolla 28 ja niitä jatketaan tarvittaessa elokuun lopulle.

MERKITSETTEHÄN NÄKYVÄSTI kaikki kalanpyydyksenne sekä muut mahdollisesti vaurioitumisvaarassa olevat kohteet.

Soita tai viestitä toiveistasi Wexille p. 040 411 6483

Valmiina niitolle 12.7.2021
Valmiina niitolle 12.7.2021

SUVI-hanke tutustui Pälkäneen vesistöjen lasku-uomiin.

Pälkäneen vesistöjen SUVI -vesiensuojeluhankkeen hanke-/asiantuntijaryhmä tutustui 24.5.2021 eräiden Pälkäneveteen johtavien laskuojien tilaan.

Tiivistetyllä kokoonpanolla ryhmä vieraili myös Pitkäjärveen johtavalla Kalalähteenojalla, joka saa alkunsa valuma-alueella 1960-luvulta lähtien sijainneen, 1995 lakkautetun kunnallisen kaatopaikka-alueen välittömästä vaikutuspiiristä.

– Pitkäjärven voimakkaaseen rehevöitymiseen ovat mahdollisesti osasyynä valuma-alueen päästöt, joissa iso vaikuttaja juuri mainittu kaatopaikka-alue

– Kunnostusyhdistys on teettänyt suppean tutkimuksen Pitkäjärven kalojen haitta-ainepitoisuuksista 2018, jolloin isokokoisesta ahvenesta havaittiin mm. ohjearvot ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia.

Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n piirissä elää haave vanhan kaatopaikan mahdollisten ympäristöriskien torjunnan tehostamista ja pohjavesien laadun säännöllisestä tarkkailusta.

SUVI-hankkeen asiantuntijakontaktien kautta yhdistyksessä toivotaan apua ja opastusta realististen menetelmien valintaan elinympäristömme puhtauden säilyttämiseksi.

Pälkäneläisiin laskuojiin tutustuminen aloitettiin Aitoon satamasta.
Häyläoja virtaa Häyläsuolta Kankahuvenlahteen
Aitoon Myllyojan sillalla
Hankekoordinaattori Marja-Liisa Suomalainen on ihan puskissa
Janne Pulkka tuntee vesiasiat
Kalalähteenojan alkulähteillä vesi on vahvaa ja värikästä… Lähempää tuttavuutta virittelemässä SUVI-hankkeen viestintäkoordinaattori Tommi Liljedahl

Jäsentiedote 6.5.2021

Pitkäjärvi-logo

Jäsenkirje 1.2021

Hyvä Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n jäsen! Pitkäjärvi-logo

Yhteinen hankkeemme, Pitkäjärven ja sen asukkaiden hyvinvoinnin kohentaminen ja turvaaminen, on
ollut käynnissä pian täyden vuosikymmenen. Syksyllä vietämme yhdistyksemme 10-vuotisjuhlaa. Miten eri tavoin voisimme yhteisesti tätä merkkipaalua juhlistaa, siihen hallitus ottaa hyvin mielellään vastaan vihjeitä ja ehdotuksia.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään lauantaina 29.5.2021 klo 13.00 alkaen ensisijaisesti Teams-yhteydellä. Jäsenet, joilla ei ole käytettävissään tietoliikenneyhteyttä, voivat halutessaan osallistua myös fyysisesti Aitoon VPK:n Paloasemalla kyseisenä ajankohtana voimassa olevia suojautumisohjeita noudattaen.
Koronavirus ei ole vielä julistettu voitetuksi, joten haluamme toimia tässäkin vastuullisesti.

Kokouskutsut lähetetään 15.5.2021 jälkeen. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti (=sähköpostitse) hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Monet vuotuisista toiminnoista, kuten vesistökunnostustoimet, rahoitussuunnittelu, viestintä, hallintorutiinit, yhteistoimintaverkosto ym. ovat olleet pääosin samojen hallituksen jäsenten harteilla yhdistyksemme perustamisesta lähtien. Jatkuvuuden turvaamiseksi ja mahdollisten uusien toimintatapojen kehittämiseksi tulisi myös hallitusta uudistaa aika ajoin. Siksi peräänkuulutamme uusia toimijoita mukaan tiimiimme, toivottavasti aktiivisuutta Pitkäjärven virkistyskäytön jatkuvaan parantamiseen löytyy myös nuoremmasta joukosta, tulevaisuuttahan tässä pyritään turvaamaan.

Kuluneen toimintavuoden aikana olemme pyrkineet pitämään itsemme ajan tasalla vesistökunnostustoiminnan kehityksestä mm. osallistumalla aktiivisesti alan koulutustilaisuuksiin, joita ovat järjestäneet mm. Suomen Ympäristökeskus, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Pirkan Helmi ja muut vastaavat. Saatua oppia hyödynnämme Pitkäjärven kunnostustoimissa parhaan kykymme mukaan.

Tänä kesänä on tarkoitus jatkaa tehokkaaksi havaittua vesikasviston poistoa suunnilleen totutussa laajuudessa (yhdistyksen sihteeri ilmoitti juuri saamastamme myönteisestä valtionavustuspäätöksestä).

Osallistumme myös Luopioisten Säästöpankkisäätiön käynnistämän Pälkäneen vesiensuojeluhankkeen toimintaan. SUVI-hankkeen tavoitteena on luoda rannoille paikalliset verkostot, jotka tekevät pitkäjänteistä työtä Pälkäneen puhtaiden vesien puolesta. Suvi-vesiensuojeluhankkeen rinnalla toimii Luopioisten Yrittäjät ry:n liikkeelle laittama nuorten ympäristökasvatus- ja yrittäjyyshanke.

Vuosikymmenen yhteinen ponnistelumme näkyy Pitkäjärven vedenlaadun parantumisena ja ihmisten viihtyvyyden kohentumisena. Tätä suotuisaa kehitystä on syytä ylläpitää myös jatkossa.

Antoisia hetkiä puhtaan Pitkäjärven vesillä ja rannoilla!

Vesiensuojelun tehostamisohjelma
Ympäristöministeriö
rahoittaa kunnostushankettamme
vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

www.ym.fi/vedenvuoro

toivottaa
Wexi Hoppula
puheenjohtaja 2020

Miksi Pitkäjärvellä kelluu merkkipoijuja?

Pitkäjärven pohjaan asennettu vesijohtoverkosto

Pitkäjärven pohjoispään alueella saattaa veneilijä kohdata oranssin värisiä tai valkoisia n. 20 cm halkaisijaltaan olevia merkkipoijuja, joiden tarkoitusta on joskus kysytty.

Sammallahdella jo vuodesta 2005 alkaen kelluneet poijut ovat Etelä-Pälkäneen Vesiosuuskunnan asentamia ja varoittavat kohteessa vedenalaisesta vesijohtolinjasta. Useimmiten poijut sijaitsevat putkiverkoston liitoskohdissa. Siuvonniityn rannasta alkava ja kuluttajakiinteistöille haarautuva  putkisto on pääosaltaan ø 40 mm muoviputkea, jonka painuminen pohjaan on varmistettu muovinarulla toisiinsa sidotuin betonipainoin.

Osa poijuista varoittaa vedenalaisesta kivikosta tai piilokarista ja ne taas on asennettu vesikasvien poistoa hoitavien tahojen toimesta. Niittolaitteiston vaurioitumisesta saattaisi aiheutua isokin vahinko ja ainakin työn tuottavuus kärsisi.

Vesijohtoputkiston summittainen sijoitus:

Pitkäjärven pohjaan asennettu vesijohtoverkosto
Sammallahdella, sekä Romunkärjen ja Ilvasniemen ympärillä risteilee järven ppohjassa vesijohtoverkosto, jonka risteyskohtia on merkitty poijuin.

Valuma-alueen vaiheilta

Ymparisto.fi -sivustolla valuma-alue kuvataan näin:

Valuma-alueella tarkoitetaan koko sitä aluetta, jolta vesi valuu tarkasteltavana olevaan vesistöön.
Hydrologisesti valuma-alueella tarkoitetaan tietyn uomaverkoston kohdan yläpuolista, vedenjakajan rajaamaa aluetta, joka määritellään korkeuskartan avulla tavallisesti järven laskukohtaan eli luusuaan, jokien yhtymäkohtaan, valtakunnan rajalle tai meren rantaan.

Valuma-alueen kunnostuksesta puhtia vesiensuojeluun

Vesistökunnostusten yhteydessä on aina tarkasteltava valuma-aluetta. Ilman valuma-alueelta tulevan ulkoisen kuormituksen vähentämistä vesistökunnostusten vaikuttavuus kärsii, eikä pysyviä muutoksia voida saada aikaan. Siksi ulkoisen kuormituksen syntymistä on pyrittävä sekä ehkäisemään että toisaalta myös pidättämään eri maankäyttötoimenpiteistä aiheutunut kuormitus mahdollisimman lähelle sen syntypaikkaa.

Ulkoista kuormitusta voidaan vähentää tehostamalla valuma-alueen maankäytön vesiensuojelua ja toteuttamalla valuma-aluekohtaisia kunnostustoimenpiteitä. Valuma-alueella toteutettavilla kunnostustoimenpiteillä, kuten kosteikkojen ja pintavalutuskenttien perustamisella vähennetään vesistöihin päätyvää ravinnekuormitusta ja luodaan edellytykset vesien tilan parantamiselle.
lähde: [https://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi/vesistojen_kunnostus/Valumaalueen_kunnostus] 
(VALUE – Valuma-alueen rajaustyökalu löytyy paikkatieto-sivustolta: http://paikkatieto.ymparisto.fi/value/)

Pälkäneen Pitkäjärven valmiiksi rajatun valuma-alueen saat esiin tästä linkistä:
Pitkäjärven valuma-alue
(malttia, aineiston lataantuminen saattaa kestää hetken..)

Pitkäjärven valuma-alue
Pälkäneen Pitkäjärven valuma-alue VALUE-työkalulla rajattuna (isompi kuva klikkaamalla)

Pinnakorkeuden vaihtelu Pitkäjärvellä

Pinnankorkeuden vaihtelu 2012 – 2020   Arvot [m/mpy] (metriä merenpinnan yläpuolella).

Esko Mattila on seurannut Pitkäjärven vedenpinnan korkeusvaihtelua kohta vuosikymmen ajan. Yllä olevassa  kuvaajassa Eskon mittauspäiväkirjalukemat sovitettuna vaaituksella varmistettuun korkeuslukemaan, joka vastaa N2000 -korkeusjärjestelmän mukaista arvoa.  Taulukkoa klikkaamalla saat sen isonnettua helpommin luettavaksi.

Pitkäjärven keskivaiheilla, Mäntysaarenkärjen kaakkoispuolella sijaitsevasta kivestä löytyy mitta-asteikko, josta voi käydä tarkistamassa kulloisenkin pinnankorkeuslukeman.

 

KVVY:n uutiskirje 12.02.2021

Kunnostus käyntiin valuma-alueelta 

Vesistö on valuma-alueensa peili sanotaan. Usein onkin järkevää aloittaa kunnostustoimet ensin valuma-alueelta ja vasta sen jälkeen miettiä toimia vesistössä. Olemme tähän uutiskirjeeseen koonneet esimerkkejä erilaisista lähestymistavoista valuma-alueen kunnostustoimien suunnitteluun. Näistä saat vinkkejä, millaisiin asioihin oman vesistön kunnostuksessa kannattaisi kiinnittää huomiota.

Lue uutiskirje KVVY:n sivuilta KVVY