Vesiensuojelukurssi oli vailla vertaa!
SUVI-hanke, pälkäneläisvesistöjen elvyttämiseksi perustettu yhteistyöelin, on monin tavoin piristänyt kuluneen vuoden aikana meidän pitkäjärveläistenkin ajatusmaailmaa mietiskellessämme kunnostustoimien tehostamista ja kehittämistä tulevaisuudessa.
Hankkeen tuottama ja Valkeakoski opiston järjestämä ”Laskuojat kuntoon” kurssi tarjosi todella kattavan paketin kaivattua ja juuri tarkasti kohdennettua vesistökunnostustietämystä. 12 tuntia hyvin valmisteltuja asiantuntijaluentoja (Teams) vesistökunnostusmenetelmistä, niiden suunnittelusta ja toteuttamistavoista sekä monista erilaisista rahoitusmahdollisuuksista. Vastaavan tietomäärän hankkiminen omin avuin jäisi monilta tekemättä.
Parin iltatunnin uhraus kahden viikon välein kotisohvalla istuen ei todellakaan ole muodostanut ylikäymätöntä estettä koulutukseen osallistumiselle. Ei liioin 16 euron kurssimaksukaan.
Pitkäjärven kunnostustoiminnan 10-vuotistaipaleella kertynyt kokemus yhteisöllisyyden tärkeydestä tavoitteiden saavuttamisessa toimi myös osaltaan kouluesimerkkinä eräässä opinto-osiossa. (Luennon diat selattavissa täältä )
Suvi-hankkeen myötä on syntynyt myös paljon uusia, hyviä kontakteja. Vesistökunnostustoimien tärkein kohdehan sijaitsee useimmiten valuma-alueella, sieltä löytyvät ne syyt joiden seuraukset näkyvät järvessä ongelmia aiheuttavina oireina. Kun valuma-alueella suunnitellaan tilannetta korjaavia toimenpiteitä, on ensimmäinen ehto, että maanomistajan(-jien) kanssa löytyy yhteinen tahtotila niin tavoitteista, menetelmistä kuin kustannuksistakin. Hankkeen toimesta järjestetyssä ”Maanomistajien aamukahvit” -tilaisuudessa yhteisymmärrystä vaikutti löytyvän hyvinkin. Lue täältä lisää.
Tietämystään niin biologisista faktoista kuin viranomaisvelvoitteistakin oli kurssin aikana yksinkertaista täydentää luennoitsijalle kasvotusten osoitetuilla kysymyksillä. Koska moni muukin kurssin osallistuja painiskelee saman tapaisten ongelmien kanssa omalla kotijärvellänsä, palvelee tiedon jakaminen näin huomattavasti laajempaakin joukkoa.
Antoisia olivat myös ryhmäkeskustelut ja -harjoitustyöt, joissa pääsi vaihtamaan mielipiteitä naapurijärvillä toimivien kumppaneiden kanssa.
Seudun toimijoiden verkostoitumisella olisi saavutettavissa lisää tehokkuuttakin ns. pienvesien (=Pitkäjärven) kunnostustoimiin, jotka yksin toimiessaan saattaisivat joskus jäädä isompien varjoon. Voisi sanoa, että Pälkänevesi tai Kukkia ”Freshabit” ym. suurhankkeineen pärjäävät kyllä. Kun useampi pienhakija yhdistää kunnostushankkeensa ja hakee yhteisesti tukirahoitusta näin syntyvälle laajemmalle kokonaisuudelle, on todennäköisesti odotettavissa parempi lopputulos. Tätä mahdollisuutta ehkä testaamme kurssin aikana valmistellulla hankkeella Kalalähteenojalla.
Kurssi ei siis ainoastaan vastannut odotuksiani, se ylitti ne reilusti! Nimestään huolimatta se ei rajautunut ainoastaan laskuojien kunnostamiseen, vaan käsitteli todella laaja-alaisesti vesistöjen kunnostustoimissa tarpeellista aihepiiriä. Ensi vuonna todennäköisesti järjestetään vastaavanlaista koulutusta, johon osallistumista suosittelen lämpimästi kaikille, jotka tuntevat Pitkäjärven pitkäjänteisen kunnostuksen edelleen tarpeelliseksi.
Kertoili kurssiin osallistunut tyytyväinen oppilas,
Wexi
