Aito Suvi -hanke esitteli Kalalähteenojan vesistökunnostusprojektia Pitkäjärven ranta-asukkaille

9.10.2023 Aito Suvi ry:n edustajat esittelivät hankkeen etenemistä Pitkäjärven ranta-asukkaille. Vas. Ilkka Heinonen, Antti Mäkinen, Pekka Puhakka, Marja-Liisa Suomalainen, Merja Viitanen, Elina Sorvali, Tommi Liljedahl.
Metsäretkellä tutustuttiin tähänkin; pohjapatorakenteiden työkohteelle pääsemiseksi piti metsään avata ensimmäiseksi ajo-ura, jota pitkin myös tarvikkeet saadaan kuljetetuksi. Väylä palvelee myöhemmin myös altaiden huoltoa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maanantaihin 9.10.2023 mennessä oli kunnostusyhdistyksen jo vuosikausia haaveilema ja nyt Aito Suvi -yhteistyön tuloksena toteutumasa oleva laskuojan kunnostusprojekti edennyt sellaiseen vaiheeseen, että sitä oli mahdollista esitellä myös toimenpiteiden toivotuista vaikutuksista tulevaisuudessa nauttimaan pääseville Pitkäjärven ranta-asukkaille.

Aito Suvi ry:n järjestämään projektikatselmukseen olikin paikalle sonnustautunut aiheesta kiinnostuneita yhdistyksen jäseniä. Raikkaassa syyssäässä vietetyn luontoretken tunnelmista ja käynnissä olevan projektin vaiheista tarkemmin toteuttajan sivuilla.

 

KUVIA PROJEKTIN VAIHEISTA

Ensi vaaitus suunnittelun pohjaksi
Suunnittelun alkuvaiheita. KVVY:N Arto Karjalainen Kalalähteenojalla syyskussa 2022.
Pauli Sjöstedtin kaivuri valmiina ensimmäisten kauhallisten kaapaisuun syysk. 2023

 

 

 

Vedenpinnan korkeusvaihtelun seuranta Pitkäjärvellä

Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen huhtik. 2022 jäsenkirjeessä puheenjohtaja ehdottaa omatoimista pinnankorkeusvaihtelun tehostettua seuraamista tulevaisuuden suunnitelmien perustaksi;

..Tätä voisimme yrittää selvittää vaikka siten, että kukin laittaisi keväällä rantaansa riittävän tukevasti mittakepin, johon voisi siirtää vedenkorkeuden oikean korkeustason soutamalla Harakkalahden kivelle katsomaan sen hetkinen vedenpinnan taso mitta-asteikosta, joka on kiinnitetty kiveen vaaitsemalla. Tästä sitten voisi kukin vedenpinnan alentuessa muodostaa käsityksensä oman rantansa osalta sopivasta tasosta, jolle vedenpinnan tason lasku olisi hyvä pysäyttää.
Keräämällä mahdollisimman monen rannanomistajan mielipiteet vedenpinnan alimmasta tasosta päästäisiin ehkä sellaiseen kompromissiin, jota voitaisiin lähteä tavoittelemaan.”

Korjataan aluksi tekstiin päässyt pieni lipsahdus mitta-asteikon sijoituspaikasta, joka siis Harakkalahden sijaan todellisuudessa sijaitsee järven keskivaiheilla, perinteiseltä nimeltään Mäntysaaren kärkenä tunnetun niemekkeen kaakkoisrannikolla, eli yleisen uimarannan puoleisella sivustalla (ks. karttakuva).

Vesialueella sijaitsevaan kiveen kiinnitetyn asteikon lukemat perustuvat 29.5.2020 suoritettuun vaaitukseen, jossa lähtökohtana käytettiin Maanmittauslaitoksen korkeuskiintopisteen 121106 / Pälkäne -pistekortissa tarkkuusluokaltaan 3. luokan vaaituspisteelle ilmoitettua N2000 korkeuslukemaa 104.001 [m mpy] (= metriä merenpinnan yläpuolella).

Mitta-asteikon sijainti
Mäntysaarenkärjen kaakkoisrannalla, vesialueella sijaitseva pinnankorkeuden mitta-asteikko

Vaaitus suoritettiin aluksi läheiseen Harakkalahdessa sijaitsevaan rantakiveen, josta edelleen tyynen vedenpinnan välityksellä yllä mainittuun, helpommin lähestyttävään kohtaan Mäntysaaren kupeessa. Vaaitushetkellä Pitkäjärven pinnankorkeus näytti lukemaa 99.50 m mpy.

Hämmennystä mahdollisesti aiheuttava eroavuus peruskartoissa esiintyvään Pitkäjärven pinnankorkeuslukemaan (98,5 m) selittynee ainakin osaksi aiemman E60- ja nykyisin käytetyn N2000 mittausjärjestelmän, sekä edelleen jatkuvan maannouseman yhteisvaikutuksilla. 

 

 

Seurantatuloksia talteen pitkällä aikavälillä

Pälkäneläinen Esko Mattila on kirjannut Pitkäjärven vedenkorkeuksia Romunkärjellä sijaitsevan mökkinsä laituritukiin kiinnitetyn mitta-asteikon avulla yhtäjaksoisesti ainakin vuodesta 2012 alkaen. Eskon mittauspyöytäkirjojen lukemat on sovitettu tulkinnan helpottamiseksi kuvaajaan, joka löytyy myös tältä sivustolta. Kirjauksia on tehty eri vuodenaikoina, joka on hyvä huomioida tuloksia tulkitessa (ks. päiväykset kuvaajan x-akselilla).  Taulukon saat suurennettua klikkaamalla.

Pitkän aikavälin vaihtelu Pitkäjärven pinnankorkeuksissa
Pinnankorkeuden vaihtelu 2012 – 2020

 

 

 

 

Mielelläni kerron aiheesta tarkemminkin, mikäli tarvetta ilmenee.

Wexi

VESIENSUOJELUKURSSI VAILLA VERTAA!

Vesiensuojelukurssi oli vailla vertaa!

SUVI-hanke, pälkäneläisvesistöjen elvyttämiseksi perustettu yhteistyöelin, on monin tavoin piristänyt kuluneen vuoden aikana meidän pitkäjärveläistenkin ajatusmaailmaa mietiskellessämme kunnostustoimien tehostamista ja kehittämistä tulevaisuudessa.

Hankkeen tuottama ja Valkeakoski opiston järjestämä ”Laskuojat kuntoon” kurssi tarjosi todella kattavan paketin kaivattua ja juuri tarkasti kohdennettua vesistökunnostustietämystä. 12 tuntia hyvin valmisteltuja asiantuntijaluentoja (Teams) vesistökunnostusmenetelmistä, niiden suunnittelusta ja toteuttamistavoista sekä monista erilaisista rahoitusmahdollisuuksista. Vastaavan tietomäärän hankkiminen omin avuin jäisi monilta tekemättä.
Parin iltatunnin uhraus kahden viikon välein kotisohvalla istuen ei todellakaan ole muodostanut ylikäymätöntä estetkoulutukseen osallistumiselle. Ei liioin 16 euron kurssimaksukaan.

Pitkäjärven kunnostustoiminnan 10-vuotistaipaleella kertynyt kokemus yhteisöllisyyden tärkeydestä tavoitteiden saavuttamisessa toimi myös osaltaan kouluesimerkkinä eräässä opinto-osiossa. (Luennon diat selattavissa täältä )

Suvi-hankkeen myötä on syntynyt myös paljon uusia, hyviä kontakteja. Vesistökunnostustoimien tärkein kohdehan sijaitsee useimmiten valuma-alueella, sieltä löytyvät ne syyt joiden seuraukset näkyvät järvessä ongelmia aiheuttavina oireina. Kun valuma-alueella suunnitellaan tilannetta korjaavia toimenpiteitä, on ensimmäinen ehto, että maanomistajan(-jien) kanssa löytyy yhteinen tahtotila niin tavoitteista, menetelmistä kuin kustannuksistakin. Hankkeen toimesta järjestetyssä ”Maanomistajien aamukahvit” -tilaisuudessa yhteisymmärrystä vaikutti löytyvän hyvinkin. Lue täältä lisää.

Tietämystään niin biologisista faktoista kuin viranomaisvelvoitteistakin oli kurssin aikana yksinkertaista täydentää luennoitsijalle kasvotusten osoitetuilla kysymyksillä. Koska moni muukin kurssin osallistuja painiskelee saman tapaisten ongelmien kanssa omalla kotijärvellänsä, palvelee tiedon jakaminen näin huomattavasti laajempaakin joukkoa.

Antoisia olivat myös ryhmäkeskustelut ja -harjoitustyöt, joissa pääsi vaihtamaan mielipiteitä naapurijärvillä toimivien kumppaneiden kanssa.
Seudun toimijoiden verkostoitumisella olisi saavutettavissa
lisää tehokkuuttakin ns. pienvesien (=Pitkäjärven) kunnostustoimiin, jotka yksin toimiessaan saattaisivat joskus jäädä isompien varjoon. Voisi sanoa, että Pälkänevesi tai Kukkia ”Freshabit” ym. suurhankkeineen pärjäävät kyllä. Kun useampi pienhakija yhdistää kunnostushankkeensa ja hakee yhteisesti tukirahoitusta näin syntyvälle laajemmalle kokonaisuudelle, on todennäköisesti odotettavissa parempi lopputulos. Tätä mahdollisuutta ehkä testaamme kurssin aikana valmistellulla hankkeella Kalalähteenojalla.

Kurssi ei siis ainoastaan vastannut odotuksiani, se ylitti ne reilusti! Nimestään huolimatta se ei rajautunut ainoastaan laskuojien kunnostamiseen, vaan käsitteli todella laaja-alaisesti vesistöjen kunnostustoimissa tarpeellista aihepiiriä. Ensi vuonna todennäköisesti järjestetään vastaavanlaista koulutusta, johon osallistumista suosittelen lämpimästi kaikille, jotka tuntevat Pitkäjärven pitkäjänteisen kunnostuksen edelleen tarpeelliseksi.

Kertoili kurssiin osallistunut tyytyväinen oppilas,
Wexi

nimim. ”Vastausta toivotaan..”

SUVI – Pälkäneen vesiensuojeluhanke toivoo alueellisen vesienhoitosuunnitelman laatimiseksi ranta-asukkaiden ja vesistöjen käyttäjien vastaavan muutamaan kysymykseen Pälkäneen vesistöjen tilasta.

Me pitkäjärveläiset olemme alueellamme tietynlaisia pioneereja onnistuneiden vesistökunnostustoimien toteuttamisessa, joten olisi erittäin suotavaa, että mahdollisimman moni jäsenemme osoittaisi aktiivisuutensa vastaamalla kysymyksiin.

Kysymyksiin SUVI-hankken nettisivuilla tästä linkistä: https://www.aitosuvi.fi/kysely  

SUVI-hanke tutustui Pälkäneen vesistöjen lasku-uomiin.

Pälkäneen vesistöjen SUVI -vesiensuojeluhankkeen hanke-/asiantuntijaryhmä tutustui 24.5.2021 eräiden Pälkäneveteen johtavien laskuojien tilaan.

Tiivistetyllä kokoonpanolla ryhmä vieraili myös Pitkäjärveen johtavalla Kalalähteenojalla, joka saa alkunsa valuma-alueella 1960-luvulta lähtien sijainneen, 1995 lakkautetun kunnallisen kaatopaikka-alueen välittömästä vaikutuspiiristä.

– Pitkäjärven voimakkaaseen rehevöitymiseen ovat mahdollisesti osasyynä valuma-alueen päästöt, joissa iso vaikuttaja juuri mainittu kaatopaikka-alue

– Kunnostusyhdistys on teettänyt suppean tutkimuksen Pitkäjärven kalojen haitta-ainepitoisuuksista 2018, jolloin isokokoisesta ahvenesta havaittiin mm. ohjearvot ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia.

Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n piirissä elää haave vanhan kaatopaikan mahdollisten ympäristöriskien torjunnan tehostamista ja pohjavesien laadun säännöllisestä tarkkailusta.

SUVI-hankkeen asiantuntijakontaktien kautta yhdistyksessä toivotaan apua ja opastusta realististen menetelmien valintaan elinympäristömme puhtauden säilyttämiseksi.

Pälkäneläisiin laskuojiin tutustuminen aloitettiin Aitoon satamasta.
Häyläoja virtaa Häyläsuolta Kankahuvenlahteen
Aitoon Myllyojan sillalla
Hankekoordinaattori Marja-Liisa Suomalainen on ihan puskissa
Janne Pulkka tuntee vesiasiat
Kalalähteenojan alkulähteillä vesi on vahvaa ja värikästä… Lähempää tuttavuutta virittelemässä SUVI-hankkeen viestintäkoordinaattori Tommi Liljedahl