9.10.2023 Aito Suvi ry:n edustajat esittelivät hankkeen etenemistä Pitkäjärven ranta-asukkaille. Vas. Ilkka Heinonen, Antti Mäkinen, Pekka Puhakka, Marja-Liisa Suomalainen, Merja Viitanen, Elina Sorvali, Tommi Liljedahl.Metsäretkellä tutustuttiin tähänkin; pohjapatorakenteiden työkohteelle pääsemiseksi piti metsään avata ensimmäiseksi ajo-ura, jota pitkin myös tarvikkeet saadaan kuljetetuksi. Väylä palvelee myöhemmin myös altaiden huoltoa.
Maanantaihin 9.10.2023 mennessä oli kunnostusyhdistyksen jo vuosikausia haaveilema ja nyt Aito Suvi -yhteistyön tuloksena toteutumasa oleva laskuojan kunnostusprojekti edennyt sellaiseen vaiheeseen, että sitä oli mahdollista esitellä myös toimenpiteiden toivotuista vaikutuksista tulevaisuudessa nauttimaan pääseville Pitkäjärven ranta-asukkaille.
Aito Suvi ry:n järjestämään projektikatselmukseen olikin paikalle sonnustautunut aiheesta kiinnostuneita yhdistyksen jäseniä. Raikkaassa syyssäässä vietetyn luontoretken tunnelmista ja käynnissä olevan projektin vaiheista tarkemmin toteuttajan sivuilla.
KUVIA PROJEKTIN VAIHEISTA
Suunnittelun alkuvaiheita. KVVY:N Arto Karjalainen Kalalähteenojalla syyskussa 2022.Pauli Sjöstedtin kaivuri valmiina ensimmäisten kauhallisten kaapaisuun syysk. 2023
Suoritimme Pitkäjärvellä jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan Hannu Majavan avustuksella tämän kevään linnustolaskennan 9.5.2023 ja 15.5.2023. Aamutuimiin kiersimme häiriöttömällä sähköperämoottorilla koko järven rantakaislikon reunoja seuraillen Hannun kirjatessa muistivihkoonsa asiantuntevat havaintonsa. Hannu toimii aktiivisesti Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry ja on myös innokas luontokuvaaja. TÄÄLTÄ voit selailla hänen upeita kuvatallenteitaan. Tuoreimmat Pitkäjärven havainnot löytyvät taulukkomuodossa tästä linkistä.
Pitkäjärven linnuston muutoksia on järjestelmällisesti seurattu ainakin vuodesta 1949, jolloin Pentti Linkola aloitti perinteen, jota yhdistyksemme hänen jälkeensä jatkaa.
KVVY:n jo perinteiseksi muodostunut vesi-ilta järjestetään jälleen marraskuun alussa ke 10.11. klo 17-20. Tilaisuus toteutetaan webinaarina. Tuttuun tapaan kuulet webinaarissa syksyn rahoitushauista ja saat esimerkkejä jo rahoitetuista hankkeista. Lisäksi kuulemme uudesta kunnostajan karttapalvelusta, johon jatkossa myös paikallisesti toteutetut hankkeet viedään. Illan lopuksi vaihdetaan kuulumisia alueellisissa pienryhmissä.
Webinaari järjestetään Teams-ohjelman välityksellä. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita, voit liittyä mukaan tästä linkistä:
Yhdistys aloittaa vuotuiset liiallisen vesikasvillisuuden poistotyöt rehevöitymisen estämiseksi viikolla 28 ja niitä jatketaan tarvittaessa elokuun lopulle.
MERKITSETTEHÄN NÄKYVÄSTI kaikki kalanpyydyksenne sekä muut mahdollisesti vaurioitumisvaarassa olevat kohteet.
Soita tai viestitä toiveistasi Wexille p. 040 411 6483
Ymparisto.fi -sivustolla valuma-alue kuvataan näin:
Valuma-alueella tarkoitetaan koko sitä aluetta, jolta vesi valuu tarkasteltavana olevaan vesistöön. Hydrologisesti valuma-alueella tarkoitetaan tietyn uomaverkoston kohdan yläpuolista, vedenjakajan rajaamaa aluetta, joka määritellään korkeuskartan avulla tavallisesti järven laskukohtaan eli luusuaan, jokien yhtymäkohtaan, valtakunnan rajalle tai meren rantaan.
Vesistökunnostusten yhteydessä on aina tarkasteltava valuma-aluetta. Ilman valuma-alueelta tulevan ulkoisen kuormituksen vähentämistä vesistökunnostusten vaikuttavuus kärsii, eikä pysyviä muutoksia voida saada aikaan. Siksi ulkoisen kuormituksen syntymistä on pyrittävä sekä ehkäisemään että toisaalta myös pidättämään eri maankäyttötoimenpiteistä aiheutunut kuormitus mahdollisimman lähelle sen syntypaikkaa.
Ulkoista kuormitusta voidaan vähentää tehostamalla valuma-alueen maankäytön vesiensuojelua ja toteuttamalla valuma-aluekohtaisia kunnostustoimenpiteitä. Valuma-alueella toteutettavilla kunnostustoimenpiteillä, kuten kosteikkojen ja pintavalutuskenttien perustamisella vähennetään vesistöihin päätyvää ravinnekuormitusta ja luodaan edellytykset vesien tilan parantamiselle. lähde: [https://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi/vesistojen_kunnostus/Valumaalueen_kunnostus] (VALUE – Valuma-alueen rajaustyökalu löytyy paikkatieto-sivustolta: http://paikkatieto.ymparisto.fi/value/)
Pälkäneen Pitkäjärven valmiiksi rajatun valuma-alueen saat esiin tästä linkistä: Pitkäjärven valuma-alue (malttia, aineiston lataantuminen saattaa kestää hetken..)
Pälkäneen Pitkäjärven valuma-alue VALUE-työkalulla rajattuna (isompi kuva klikkaamalla)
Suvi (Sydän-Hämeen upeat vesistöt) -hanke on Luopioisten Säästöpankkisäätiön käynnistämä Pälkäneen vesiensuojeluhanke. Sen tavoitteena on luoda rannoille paikalliset verkostot, jotka tekevät pitkäjänteistä työtä Pälkäneen puhtaiden vesien puolesta.
Kunnostusyhdistys poistaa taas järvestä liiallista vesikasvillisuutta rehevöitymisen estämiseksi, kuten olemme tehneet joka kesä vuodesta 2012 lukien.
Koneellista niittoa suoritetaan ”säätä mukaillen” heinä-elokuun aikana, kun mahdollisimman suuri osa ravinteista on siirtynyt kasvien juuristosta varsiin ja lehtiin. Näin saamme toimillemme parhaan mahdollisen tehon.
Toivomme, että vahinkojen välttämiseksi MERKITSETTE NÄKYVÄSTI kaikki pinnanalaiset kalanpyydykset ja muut mahdollisesti vaurioitumisvaarassa olevat kohteet.
Soita tai viestitä toiveistasi Wexille p. 040 411 6483
100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan äänestäminen on alkanut
Kiitos osallistumisestanne 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjaan!
Kampanjan raati on nyt valinnut 10 tekoa yleisöäänestykseen ja äänestys on alkanut.
Raati koostui Suomen rotareiden, Suomen Melonta- ja Soutuliiton, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton ja Suomen ympäristökeskuksen edustajista.
Valinnat olivat vaikeita, sillä kaikki vesistöjen hyväksi ilmoitetut teot ovat hienoja osoituksia siitä, miten yhdessä tehden saadaan aikaan merkittäviä parannuksia ympäristössämme. Raati painotti valinnoissaan innostavuutta ja ympäristökasvatuksellisia näkökohtia. Ehdokkaat pyrittiin valitsemaan siten, että ne edustavat erilaisia kunnostuskohteita ja tapahtumia eri puolilta Suomea
Vesikasvillisuutta saatiin tänä vuonna poistetuksi Pitkäjärvestä ennätyssuurelta alalta – alkuvaikeuksista huolimatta.
Hyvään lopputulokseen pääsemistä edesauttoivat monetkin seikat, tärkeimpänä ehkä odotettuakin tehokkaammaksi osoittautunut ranta-asukkaiden oma niitto-/haravointilaitteisto. Viime vuoden kokemusten perusteella uudelleenmodifioitu keruuharava toimii hienosti. (Ks. video Galleriasta)
Hyötyä on ollut siitäkin, että niittolaite on ollut kokoaikaisesti sijoitettuna Pitkäjärvelle, jolloin sillä on voinut lähteä töihin aina, kun sää tai käyttäjän aikataulu sallii. Ulkopuolisen urakoitsijan olisi tietenkin huomioitava aina muutkin asiakkaansa.
Tällä kertaa jopa luontokin tuntui olevan mukana talkoissa. Oletettavasti kolean alkukesän sekä tavanomaista korkeammalla tasolla pysytelleen vedenpinnan ansiosta kasvu on etenkin selkäalueilla ollut aiempaa vähäisempää. Oma vaikutuksensa on varmasti myös jo vuosien ajan säännöllisesti toteutetulla niitollakin.
Muutamia nopeimmin ruohottuvia alueita on ehditty jo puhdistaa kahteenkin kertaan ja ajatuksena on, että virtaaman kannalta tärkeimmät osat järvestä ajetaan kasvukauden lopulla vielä ainakin kerran.
Parhaimmat kiitokset Teille kaikille, jotka olette eri tavoin osallistuneet niittomassojen maalle nostamiseen ja muuhun kunnostustyöhön! Iso merkitys erityisesti järven keskiosan kannalta oli uuden niittomassojen nostopaikan järjestyminen Viukarin Suoniemeen ja siellä pidetyt kone- ja haravatalkoot. Hienoa yhteistyötä!
Heimo Heino jatkaa edelleenkin vesikasvien leikkaamista ketterällä niittolaitteellaan pääasiassa yksityisten ranta-alueiden tuntumasta. Ilvasniemessä ”satamaansa” pitävä, astetta isompi ja jäykempi kone taas soveltuu parhaiten kasvillisuuden poistamiseen väljemmiltä alueilta, jotka tyypillisesti hoidetaan ”kunnostusyhdistyksen piikkiin”.
Olisi erittäin suotavaa saada Pitkäjärvellä aikaansa viettäviltä (edes joskus!) palautetta toteutetuista kunnostustoimista ja toiveita kunnostusyhdistyksen toiminnan kehittämiseksi. Otattehan yhteyttä!
