9.10.2023 Aito Suvi ry:n edustajat esittelivät hankkeen etenemistä Pitkäjärven ranta-asukkaille. Vas. Ilkka Heinonen, Antti Mäkinen, Pekka Puhakka, Marja-Liisa Suomalainen, Merja Viitanen, Elina Sorvali, Tommi Liljedahl.Metsäretkellä tutustuttiin tähänkin; pohjapatorakenteiden työkohteelle pääsemiseksi piti metsään avata ensimmäiseksi ajo-ura, jota pitkin myös tarvikkeet saadaan kuljetetuksi. Väylä palvelee myöhemmin myös altaiden huoltoa.
Maanantaihin 9.10.2023 mennessä oli kunnostusyhdistyksen jo vuosikausia haaveilema ja nyt Aito Suvi -yhteistyön tuloksena toteutumasa oleva laskuojan kunnostusprojekti edennyt sellaiseen vaiheeseen, että sitä oli mahdollista esitellä myös toimenpiteiden toivotuista vaikutuksista tulevaisuudessa nauttimaan pääseville Pitkäjärven ranta-asukkaille.
Aito Suvi ry:n järjestämään projektikatselmukseen olikin paikalle sonnustautunut aiheesta kiinnostuneita yhdistyksen jäseniä. Raikkaassa syyssäässä vietetyn luontoretken tunnelmista ja käynnissä olevan projektin vaiheista tarkemmin toteuttajan sivuilla.
KUVIA PROJEKTIN VAIHEISTA
Suunnittelun alkuvaiheita. KVVY:N Arto Karjalainen Kalalähteenojalla syyskussa 2022.Pauli Sjöstedtin kaivuri valmiina ensimmäisten kauhallisten kaapaisuun syysk. 2023
KVVY Yhdistyksen hankkeet ja Vesilahden kunta järjestävät yhteistyössä jo perinteeksi muodostuneen KVVY:n Vesi-illan uudistetussa muodossa! Illan aikana kuullaan esityksiä vesien tilasta ja kunnostamisesta, sekä hankeavustusten hakemisesta ja lupa-asioista. Illan aikana on auki myös hankeklinikka, jossa KVVY Yhdistyksen asiantuntijoilta saa apua hankkeistamiseen ja hankehakuihin liittyvissä kysymyksissä. Tilaisuus järjestetään Vesilahdella Narvan koululla.
Kunnostusyhdistyksen aloitteesta ja -yhteistyöllä tutkittiin Pitkäjärven yleisen uimarannan, eli ns. Vuolijoen kylänrannan uimaveden laatu 20.7.2023 klo 16.00 otetusta näytteestä. Tutkimuksen kustansi Pälkäneen kunta, jonka omistamalla maalla uimarantakin sijaitsee.
KVVY Tutkimus Oy:n laboratorion lausunnon mukaan ”vesinäyte täytti yksittäiselle uimarantavesinäytteelle asetetut raja-arvot (STMa 354/2008)”, joten voimme jatkossakin huoletta polskutella Pitkäjärven aalloilla.
Muita havaintoja näytteenottohetkeltä:
Ilman lämpötila 17.5 °C
Tuuli n. 3 m/s SW
Veden lämpötila 21.5 °C
Näytteenottopaikka: n. 1 m laiturin päästä ulapan suuntaan
Näytteenottosyvyys: 20 cm pinnasta
Kokonaissyvyys kohdassa n. 1 m
Vedenpinnan korkeus 99,43 m MPY (N2000)
Näkösyvyys n. 50 m rannasta: 185 cm
KVVY Tutkimus Oy:n tutkimusselosteen voit katsoa täältä:
Uimarannan virkistyskäytön takaamiseksi sen läheisyydestä poistettiin yhdistyksemme toimesta vesikasvillisuutta niittämällä 16.7.2023, vaikka suurimmalla osalla järveä kasvukausi ei vielä olekaan riittävän pitkällä tehokkaimman poiston aikaansaamiseksi. Tärkeät alueet, kuten uimaranta käsitellään useampaan kertaan.
Yhdistyksen kustannuksella suoritettavissa hoito- ja kunnostustoimissa keskitytään ensisijaisesti yleisessä käytössä ja kaikkia järvellä asioivia hyödyttäviin kohteisiin, esimerkiksi veden vaihtuvuuden ja -virtaaman kannalta tärkeisiin salmiin sekä selkäalueisiin. Yksityiset mökkirannat yms. jäävät omistajiensa aktiivisuuden varaan.
Vesikasvien poistotalkoita Pitkäjärvellä on tarkoitus toteuttaa pääosin elokuun aikana, sään ja muiden olosuhteiden sallimissa puitteissa. Niitettävien alueiden käsittelyvuoroa säätelevät paitsi kasvutilanne, myös tuulen suunta ja -voimakkuus, jotka vaikuttavat huomattavasti niittojätteen keräämisen laatuun ja tehokkuuteen.
Suoritimme Pitkäjärvellä jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan Hannu Majavan avustuksella tämän kevään linnustolaskennan 9.5.2023 ja 15.5.2023. Aamutuimiin kiersimme häiriöttömällä sähköperämoottorilla koko järven rantakaislikon reunoja seuraillen Hannun kirjatessa muistivihkoonsa asiantuntevat havaintonsa. Hannu toimii aktiivisesti Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry ja on myös innokas luontokuvaaja. TÄÄLTÄ voit selailla hänen upeita kuvatallenteitaan. Tuoreimmat Pitkäjärven havainnot löytyvät taulukkomuodossa tästä linkistä.
Pitkäjärven linnuston muutoksia on järjestelmällisesti seurattu ainakin vuodesta 1949, jolloin Pentti Linkola aloitti perinteen, jota yhdistyksemme hänen jälkeensä jatkaa.
Rankapuuniput pysyvät koossa ja veden peitossa kierrätettyjen betonirumpujen avulla
Pitkäjärven kunnostusyhdistys tutkii, voisiko uutta menetelmää, uppopuupuhdistamoa, hyödyntää joko Kalalähteenojassa tai Lemperinojassa valuma-alueelta tulevien ravinteiden pysäyttämiseksi ennen niiden pääsyä järveen.
Aloite on peräisin valtion harkinnanvaraisten avustusten kohdistamisesta huolehtivan Pirkanmaan ELY-keskuksen vesistöasiantuintijoiden taholta. Yhdistyksen avustusanomusta käsiteltäessä ehdotettiin järven sedimenttiin kohdistuvien toimenpiteiden suunnittelun sijaan kiinnittämään enemmän huomiota rehevöitymistä ennalta ehkäiseviin toimiin, käytännössä valuma-alueelta tulevan ulkoisen kuormituksen vähentämiseen.
Ehdotuksen mukaisesti ELY-keskukselle osoitettuun avustusanomukseen kirjattiin vuoden 2023 toimintasuunnitelmaan sisältyvä hanke valuma-alueeseen kohdistuvien toimenpiteiden suunnittelemiseksi.
Tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin mahdollisesti resurssien sallimissa rajoissa toteuttamiskelpoinen hanke, uppopuupuhdistamo Kalalähteenojaan ja/tai Lemperinojaan. Kunnostusyhdistyksen edustajille tarjoutuikin menetelmään tutustumiseen oiva tilaisuus 14.2.2023 Hämeenlinnassa, kun Katumajärven suojeluyhdistys asensi laajojen viljelysalueiden halki virtaavaan Myllyjokeen raakapuurangoista ja kierrätetyistä betonisista ojarummuista rakennettuja ravinnesieppareita. Uppopuupuhdistamon idea perustuu luonnonmukaisuuteen, jossa veteen upotetut rankaniput toimivat suodattimena. Rankanippujen pintaan kertyy biofilmi, ja sitä hyödyntävä eliöstö, joka suodattaa vedestä ravinteita. Näin syntyy biologinen vedenpuhdistamo, jonka puhdistusteho ja huoltotarve nähdään vasta tulevien vuosien seurannan myötä, onhan kyseessä suhteellisen uusi innovaatio.
Kalalähteenojalla on lähiaikoina käynnistymässä vesiensuojelurakenteiden perustamistyö, jonka asiantuntijaselvitykset, suunnittelun ja rahoittamisen ovat mahdollistaneet yhteistyökumppanimme Suvi -vesiensuojeluhanke, sen työtä jatkava Aito suvi ry. sekä Aitoon kalastuskunta. Suunnittelun on toteuttanut KVVY tutkimus Oy. Mahdollisen biopuhdistamon toteuttaminen samassa yhteydessä vaikuttaisi mielekkäältä, mutta edellyttää vielä lisäselvittelyä.
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen edustajat tutustuivat rakennuskohteeseen (katso video).
Vastaavanlainen biopuhdistamokokeilu on toteutettu myös 2018-2020 PuuMaVesi -hankkeessa, jonka seikkaperäinen esittely löytyy Suomen Ympäristökeskuksen sivuilta.
Vuosikokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 11 §:ssä määräämät asiat:
1. Kokouksen avaus klo 13, puheenjohtaja Pekka Puhakka 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja 3. Valitaan kokouksen sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, osallistujien toteaminen 5. Hyväksytään kokouksen esityslista 6. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto vuodelta 2022 7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 8. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus 9. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet 10. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja 11. Muut kokouskutsussa mainitut asiat – yhdistyksen jäsenten huomioiminen 12. Kokouksen päättäminen.
Linnuston vuotuiset kevätlaskennat suoritettiin Pentti Linkolan v. 1949 aloittamaa perinnettä vaalien Pitkäjärvellä 16.5.2022 ja 24.5.2022 (toinen laskentakierros).
Päivitetty havaintotaulukko vuosilta 2019 – 2022 löytyy klikkaamalla tätä linkkiä:
Huolta havainnoitsijoille aiheutti ainakin se, että vaikka joutsenpariskunta on oleillut säännöllisesti järvellä jäidenlähdön ajoista alkaen, ammotti vuosia käytössä ollut vakituinen pesä vielä tyhjyyttään.
Laskennassa tarjosi jälleen ”ammattiapua” Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen aktiivi Hannu Majava, joka on välittänyt tiedot päivitettäväksi myös valtakunnalliseen seurantajärjestelmään. Hannun upeita luontokuvia löytyy mm. TÄÄLTÄ.
Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen huhtik. 2022 jäsenkirjeessä puheenjohtaja ehdottaa omatoimista pinnankorkeusvaihtelun tehostettua seuraamista tulevaisuuden suunnitelmien perustaksi;
”..Tätä voisimme yrittää selvittää vaikka siten, että kukin laittaisi keväällä rantaansa riittävän tukevasti mittakepin, johon voisi siirtää vedenkorkeuden oikean korkeustason soutamalla Harakkalahden kivelle katsomaan sen hetkinen vedenpinnan taso mitta-asteikosta, joka on kiinnitetty kiveen vaaitsemalla. Tästä sitten voisi kukin vedenpinnan alentuessa muodostaa käsityksensä oman rantansa osalta sopivasta tasosta, jolle vedenpinnan tason lasku olisi hyvä pysäyttää. Keräämällä mahdollisimman monen rannanomistajan mielipiteet vedenpinnan alimmasta tasosta päästäisiin ehkä sellaiseen kompromissiin, jota voitaisiin lähteä tavoittelemaan.”
Korjataan aluksi tekstiin päässyt pieni lipsahdus mitta-asteikon sijoituspaikasta, joka siis Harakkalahden sijaan todellisuudessa sijaitsee järven keskivaiheilla, perinteiseltä nimeltään Mäntysaaren kärkenä tunnetun niemekkeen kaakkoisrannikolla, eli yleisen uimarannan puoleisella sivustalla (ks. karttakuva).
Vesialueella sijaitsevaan kiveen kiinnitetyn asteikon lukemat perustuvat 29.5.2020 suoritettuun vaaitukseen, jossa lähtökohtana käytettiin Maanmittauslaitoksen korkeuskiintopisteen 121106 / Pälkäne -pistekortissa tarkkuusluokaltaan 3. luokan vaaituspisteelle ilmoitettua N2000 korkeuslukemaa 104.001 [m mpy] (= metriä merenpinnan yläpuolella).
Mäntysaarenkärjen kaakkoisrannalla, vesialueella sijaitseva pinnankorkeuden mitta-asteikko
Vaaitus suoritettiin aluksi läheiseen Harakkalahdessa sijaitsevaan rantakiveen, josta edelleen tyynen vedenpinnan välityksellä yllä mainittuun, helpommin lähestyttävään kohtaan Mäntysaaren kupeessa. Vaaitushetkellä Pitkäjärven pinnankorkeus näytti lukemaa 99.50 m mpy.
Hämmennystä mahdollisesti aiheuttava eroavuus peruskartoissa esiintyvään Pitkäjärven pinnankorkeuslukemaan (98,5 m) selittynee ainakin osaksi aiemman E60- ja nykyisin käytetyn N2000 mittausjärjestelmän, sekä edelleen jatkuvan maannouseman yhteisvaikutuksilla.
Seurantatuloksia talteen pitkällä aikavälillä
Pälkäneläinen Esko Mattila on kirjannut Pitkäjärven vedenkorkeuksia Romunkärjellä sijaitsevan mökkinsä laituritukiin kiinnitetyn mitta-asteikon avulla yhtäjaksoisesti ainakin vuodesta 2012 alkaen. Eskon mittauspyöytäkirjojen lukemat on sovitettu tulkinnan helpottamiseksi kuvaajaan, joka löytyy myös tältä sivustolta. Kirjauksia on tehty eri vuodenaikoina, joka on hyvä huomioida tuloksia tulkitessa (ks. päiväykset kuvaajan x-akselilla). Taulukon saat suurennettua klikkaamalla.
Pinnankorkeuden vaihtelu 2012 – 2020
Mielelläni kerron aiheesta tarkemminkin, mikäli tarvetta ilmenee.
Hyvä Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n jäsen!
Yhteinen hankkeemme, Pitkäjärven ja sen asukkaiden hyvinvoinnin kohentaminen ja turvaaminen, on ollut käynnissä pian täyden vuosikymmenen. Syksyllä vietämme yhdistyksemme 10-vuotisjuhlaa. Miten eri tavoin voisimme yhteisesti tätä merkkipaalua juhlistaa, siihen hallitus ottaa hyvin mielellään vastaan vihjeitä ja ehdotuksia.
Yhdistyksen vuosikokous pidetään lauantaina 29.5.2021 klo 13.00 alkaen ensisijaisesti Teams-yhteydellä. Jäsenet, joilla ei ole käytettävissään tietoliikenneyhteyttä, voivat halutessaan osallistua myös fyysisesti Aitoon VPK:n Paloasemalla kyseisenä ajankohtana voimassa olevia suojautumisohjeita noudattaen. Koronavirus ei ole vielä julistettu voitetuksi, joten haluamme toimia tässäkin vastuullisesti.
Kokouskutsut lähetetään 15.5.2021 jälkeen. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti (=sähköpostitse) hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Monet vuotuisista toiminnoista, kuten vesistökunnostustoimet, rahoitussuunnittelu, viestintä, hallintorutiinit, yhteistoimintaverkosto ym. ovat olleet pääosin samojen hallituksen jäsenten harteilla yhdistyksemme perustamisesta lähtien. Jatkuvuuden turvaamiseksi ja mahdollisten uusien toimintatapojen kehittämiseksi tulisi myös hallitusta uudistaa aika ajoin. Siksi peräänkuulutamme uusia toimijoita mukaan tiimiimme, toivottavasti aktiivisuutta Pitkäjärven virkistyskäytön jatkuvaan parantamiseen löytyy myös nuoremmasta joukosta, tulevaisuuttahan tässä pyritään turvaamaan.
Kuluneen toimintavuoden aikana olemme pyrkineet pitämään itsemme ajan tasalla vesistökunnostustoiminnan kehityksestä mm. osallistumalla aktiivisesti alan koulutustilaisuuksiin, joita ovat järjestäneet mm. Suomen Ympäristökeskus, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Pirkan Helmi ja muut vastaavat. Saatua oppia hyödynnämme Pitkäjärven kunnostustoimissa parhaan kykymme mukaan.
Tänä kesänä on tarkoitus jatkaa tehokkaaksi havaittua vesikasviston poistoa suunnilleen totutussa laajuudessa (yhdistyksen sihteeri ilmoitti juuri saamastamme myönteisestä valtionavustuspäätöksestä).
Osallistumme myös Luopioisten Säästöpankkisäätiön käynnistämän Pälkäneen vesiensuojeluhankkeen toimintaan. SUVI-hankkeen tavoitteena on luoda rannoille paikalliset verkostot, jotka tekevät pitkäjänteistä työtä Pälkäneen puhtaiden vesien puolesta. Suvi-vesiensuojeluhankkeen rinnalla toimii Luopioisten Yrittäjät ry:n liikkeelle laittama nuorten ympäristökasvatus- ja yrittäjyyshanke.
Vuosikymmenen yhteinen ponnistelumme näkyy Pitkäjärven vedenlaadun parantumisena ja ihmisten viihtyvyyden kohentumisena. Tätä suotuisaa kehitystä on syytä ylläpitää myös jatkossa.
Antoisia hetkiä puhtaan Pitkäjärven vesillä ja rannoilla!
Vesistökunnostusverkosto järjesti vuoden 2021 talviwebinaariin 17.3.2021
Seminaarin teemana oli ”Vesistöjen monimuotoisuus ja kunnostukset muuttuvassa ilmastossa”. Tilaisuus järjestettiin webinaarina ja tilaisuuteen oli ilmoittautunut hieman yli 300 osallistujaa.
Erityisesti arktisilla alueilla ilmastonmuutos on jo nostanut lämpötiloja. Lisäksi on ennustettu, että talviset sademäärät kasvavat. Aikaisempaa korkeammat lämpötilat vaikuttavat oleellisesti talvisin veden virtaukseen. Lyhyempi pakkasjakso ja toisaalta korkeammat lämpötilat ympäri vuoden vaikuttavat monien eliölajien elin- ja lisääntymismahdollisuuksiin. Webinaarissa kuullaan esityksiä siitä,
mitä lainsäädännöllisiä ja tutkimuksellisia keinoja meillä on nyt ja tulevaisuudessa käytössä liittyen vesistöjen monimuotoisuuteen?
millä tavoin voimme vaikuttaa monimuotoisuuteen kunnostuksen keinoin?
miten vieraslajit vaikuttavat vesistöjen monimuotoisuuteen?
miten voimme huomioida sisävesistöjen uhanalaisia lajeja kunnostuksissa?
