Kartoitimme hieman Pitkäjärven vesikasveja

PITKÄJÄRVEN VESIKASVILAJIKKEISTA

Suhtaudumme usein aika kielteisesti kaikkiin vesikasveihin, koska ne mielestämme estävät mökkirantamme virkistyskäytön tai haittaavat muuten niin hauskaa viehekalastusta. Monilla kasveilla on kuitenkin oma tärkeä tehtävänsä myös järven ekologisen tasapainon ylläpitämisessä, mikä on syytä huomioida myös vuotuisissa niittotalkoissamme. Emmehän tavoittele suinkaan kirkasvetistä, mutta täysin kuollutta Pitkäjärveä. Ellei järvessä olisi kasveja, siellä ei olisi myöskään pohjaeliöitä, kaloja eikä lintuja. Kasvit tuottavat happea, suojaavat kalojen ja lintujen lisääntymisalueita ja estävät myös ravinteita valumasta maalta avoveteen. Ja ovathan ne monestikin myös erittäin kauniita!

Hallitaksemme mahdollisimman hyvin ”ylimääräisen” vesikasvillisuuden poiston vaikutukset, pitäisi tunnistaa järvessä vaikuttavat kasvilajit ja tuntea niiden käyttäytyminen esim. leikkaamisen jälkeen. Kunnostustoimien pitkäaikaisvaikutusten seurannan kannalta olisi hyvä kartoittaa järven tämänhetkinen kasvisto. Dataa voisi sitten myöhemmin käyttää muutosten arvioinnissa.

Saimme 31.7.2018 vieraaksemme limnologin, professori Heikki Toivosen, joka ystävällisesti lupasi tehdä alustavan listauksen Pitkäjärvellä havaitsemistaan lajeista. Kartoituskierros suoritettiin veneellä, joten havainnot ovat siis ainoastaan avoveden puolelta. Rantavyöhykkeen kasvisto ei tähän sisältynyt.
Keskustelussa kävi esillä ajatus laajemmankin kasvistoselvityksen teettämisestä, sen mahdollisuuksia pohditaan yhdistyksen tulevia toimintasuunnitelmia laadittaessa.

Pikaviisiitin perusteella syntynyt prof. Toivosen listaus on luettavissa täältä. Kasvistokatselmus31072018_HToivonen

Pitkäjärven kunnostustyöt mediahuomion kohteena

JÄSENTIEDOTE 10.8.2018 Pitkäjärven kunnostustyöt mediahuomion kohteena

Hei, pitkäjärveläiset!

Vesikasvillisuuden tämän kesäinen poistoprojekti on edennyt ilman suurempia hankaluuksia, ellei sellaiseksi katsota seutumme aina oikullista tuulta. Useampanakin päivänä on sattunut, että saatuani niittorupeaman sellaiseen vaiheeseen, että olisi pitänyt ryhtyä keräämään niittomassaa pois joltakin tietyltä alueelta, onkin tuuli päättänyt kääntää suuntaansa 180 astetta ja kuljettanut ruoholautat järven vastarannalle. Toivottavasti kenenkään uintireissu ei ole näiden sattumien vuoksi ihan pilalle mennyt? Parhaan kykyni mukaan olen pyrkinyt niitetyt ainekset pois keräämään – ja suurelta osin onnistunutkin.


Honkamaan tontille Sammallahden pohjukkaan rakentamamme uusi maallenostopoukamakin saatiin lopulta käyttökelpoiseen kuntoon, kun riittävästi aherrettiin ja vähän miestä väkevämpää voimaakin käytettiin.

Puuhamme on ollut viime aikoina useammankin eri median kiinnostuksen kohteena; Sydän-Hämeen lehden liitteenä jaettu Pälkäneen vesien ja ympäristön tilaa laajasti luotaava kesäliite ”LUMPEENKUKKA” kertoi näyttävästi yhdistyksemme toiminnasta.


Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen KVVY:n verkkosivun ajankohtaista-osiossa on myös julkaistu 1.8.2018 tarina otsikolla ”Niittojäte poistuu tehokkaasti Hoppulan veljesten innovaatioilla”.


YLE Tampereen alueen toimitus tutustui puuhiimme tiistaina 7.8.2018. Pirkanmaan TV-alueuutisissa 13.8.2018 klo 18.22 nähdyt aineistot ovat katsottavissa seuraavan nettilinkin kautta: https://yle.fi/uutiset/3-10350007



Koski kuntoon – Tarinat talteen -tapahtumamme viime lauantaina Pitkäjärven Myllyojalla sai myös osakseen huomiota. Keskiviikkona 15.8.2018 ilmestyvään Sydän-Hämeen Lehteen on tulossa juttu kokoontumisestamme.
Seuraillaanpa mediaa, että pysymme ajan tasalla mitä meistä puhutaan oman piirimme ulkopuolella. Se voi olla kehittävääkin.

Tervehtien Wexi

Anne Savin / YLE Tampere haastatteli 7.8.2016 Reijoa ja Wexiä. kuva: Marja-Liisa Suomalainen, KVVY