Onko Pitkäjärvellä Isosorsimoa?

Isosorsimo - vieraslaji
Isosorsimo
Isosorsimo.  Kuva: Luopioisten kasvisto

Hämeenlinnassa toimiva säätiöpohjainen Vanajavesikeskus on lähestynyt kyselyllä yhdistystämme. Asiana on vieraslajiksi luokitellun  rantakasvin, Isosorsimon, esiintymiskartoitus alueella, joka kyselyssä on ulotettu sisältämään Vanajavesikeskuksen normaalin toiminta-alueen lisäksi myös latvavesiä, mm. Pälkäneen seutua ja Pitkäjärveä (tästä aluekartalle).
Olisi erittäin suotavaa, että Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen jäsenistön taholta kertyisi myös vastauksia, joiden perusteella kasvin levinneisyyttä voidaan arvioida.
Osallistuttehan kyselyyn!

Alla Vanajavesikeskuksen kirje: 

**)
Arvoisa vastaanottaja

Isosorsimo on aggressiivisesti leviävä rantojen vierasperäinen kasvi, joka ei kuulu Suomen luontoon. Elinvoimaisena kasvina ja hyvänä kilpailijana isosorsimo on leviämässä yhä uusille järville myös Hämeessä. Korvaamalla luontaisen rantakasvillisuuden se muuttaa haitallisesti rantoja sekä kalojen ja rapujen elinympäristöä. Suurista vaikeakulkuisista kasvustoista voi olla haittaa myös virkistyskäytölle, kuten kalastamiselle, uimiselle ja veneilylle. Lisätietoja sekä tunnistusapua: https://www.vanajavesi.fi/2018/wp-content/uploads/2019/05/Isosorsimoesite_0.4.pdf

Syyskuussa 2020 Kanta-Hämeen alueella käynnistyy Vanajavesikeskuksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteinen Isosorsimo – rantojen riesasta resurssiksi –hanke. Tämän hankkeen tiimoilta olemme kiinnostuneita isosorsimon levinneisyydestä Vanajaveden vesistöalueella latvavesineen (liitteenä suurpiirteinen aluekartta) ja olemme laatineet oheisen lyhyen kyselyn tilanteen kartoittamiseksi. Saatujen tietojen perusteella saadaan muodostettua tämänhetkinen tilanne isosorsimon levinneisyydestä ja siksi jokainen vastaus on tärkeä! Hankkeessa tietoja käytetään arvioitaessa lajin torjuntamenetelmien käytännön mahdollisuuksia. Mikäli olet tavannut isosorsimoa omalla ranta-alueellasi tai lähivesistössäsi, ole niin ystävällinen ja vastaa kyselyyn.

Kysely sisältää ainoastaan neljä (4) valinnaiskysymystä sekä vapaan kommenttikentän, johon vastaaminen on nopeaa ja kestää vain muutaman minuutin. Kysely on anonyymi. Voit jättää halutessasi yhteystietosi.

Kyselyn lisäksi mahdollisia tarkempia havaintopaikan kuvauksia, valokuvia, koordinaatteja tai karttoja voi lähettää osoitteeseen

Kyselyä saa jakaa!

Vastausaikaa on 14.6.2020 saakka.

LINKKI KYSELYYN: https://link.webropolsurveys.com/S/5820D0F82188046A

Yhteistyöstänne kiittäen
Pirjo Hoskari
Vanajavesikeskus
**)

Pitkäjärven vesilinnustoseuranta 2020 suoritettu

 

Vanha tuttumme Hannu Majava sai laskentakierrokselle kumppanikseen toisen upeista luontokuvistaan tunnetun alan harrastajan, Väinö Kaplaksen ja niin saatiin Pitkäjärven tämänvuotisetkin vesilintuhavainnot asianmukaisesti tallennetuksi.
Ensimmäinen laskenta tehtiin jo 17.4.2020 ja tarkistuskierros 7.5.2020.

Havainnoitsijoiden ensi käden kommentit kauniin aurinkoisen, mutta kolean sään vallitessa tehdyltä veneretkeltä kuulostivat hieman pettyneiltä. ”Vähän hiljaista oli” tuumasivat kaverukset. Esimerkiksi sinisorsanaaraat olivat jo haudontapuuhissa kaislikoiden katveessa ja siten katseiltamme suojassa. Tällä kertaa joukosta puuttuivat täysin esimerkiksi uikkulinnut. Tukkasotka loisti poissaolollaan myös. Punasotka- ja kuikkakannat sen sijaan vaikuttaisivat olevan elpymään päin.

Sääoloiltaan hyvin poikkeukselliset mennyt talvi ja kuluva kevätkausi lienevät aiheuttaneet hämminkiä myös muuttovesilintujen käyttäytymiseen ja se näkyy nyt pesinnässä. Toivokaamme, että käynnissä olevat pesinnät onnistuvat ja syntyvät poikueet menestyisivät hyvin. Ainakin Siuvonniityn edustalla olevalla pesällään laulujoutsen hautoo ahkerasti, koiraan pitäessä vahtia avoveden puolella. 

Täältä pääset lukemaan yhteenvetotaulukkoa, jossa esitetään vuosien 2019 ja 2020 havainnot.

Hannu Majavan upeita luontokuvia voi selata hänen kuvablogistaan osoitteessa castorfiber.kuvat.fi – kannattaa vierailla!