Kunnostusyhdistys huomioi suunnitelman suositukset tulevissa toimintasuunnitelmissaan.
Kunnostusyhdistys esittää parhaat kiitoksensa sekä oppilaitokselle, että suunnitelman laatijalle asiallisesta ja tehokkaasta yhteistyöstä projektin aikana!
Elokuinen tervehdys Pälkäneen Pitkäjärven rannalta, hyvät kunnostusyhdistyksen jäsenet!
Tämän kesän vesikasvien poistourakka on sitten takanapäin siltä osin, mihin yhdistyksemme resurssit riittivät. Monen aiemman kesän niitot mahdollistanut Aitoon Kalastuskunta ry:n avustusraha tuli jo viime kesänä käytetyksi loppuun, joten kokeilimme tällä kertaa vähemmän rahaa (- mutta paljon enemmän hikeä!) vaatinutta menetelmää. Ostimme jo alkukesästä tarkoitusta varten muutaman jäsenen ”kimppana” vähän käytetyn niitto- sekä keruuharavalaitteiston ja niiden käytössä välttämättömän veneen moottoreineen, joiden ansiosta Pitkäjärven pinta-alasta puhdistuikin nyt ennätysmäisen suuri osa.
Paikallisen yrittäjän vesikasvien niittolaite saattaa näyttää eksoottiselta, mutta on tehokas. Yksinäiset, 10-11 tuntiset niittorupeamat järvenselällä antavatkin Pekka Penttilälle reilusti aikaa ideoida laitettaan entistäänkin käyttökelpoisemmaksi.
Pääosan niitosta suoritti tilaustyönä Pälkäneen Rautajärvellä asuva Pekka Penttilä, talkoisiin osallistui myös Pitkäjärven ranta-asukas Heimo Heino omalla niittolaitteellaan. Niittojätettä kerättiin jäsentemme toimesta sekä samanaikaisesti, että niiton päätyttyä mainitun moottoriveneen avulla rantaan maalle nostettavaksi. Haastetta aiheutti tuuli, joka pyrki kuljettamaan ruoholauttoja oman mielensä mukaan. Osa aina karkasi saavuttamattomiimme.
Reijo Hoppulan maalle saimme tehdyksi kaksi paikkaa, joista niittomassan siirto kuivalle maalle onnistui traktorin avulla huomattavasti tehokkaammin kuin käsikäyttöisillä menetelmillä. Reijo päivystikin traktorinsa ja siihen rakentamansa siirtolaitteen kanssa koko niittourakkamme ajan, kuljettaen kasvimassan kuivalle maalle kompostoitumaan. Harmi, ettei vastaavanlaisia nostopaikkoja ole järven muilla osilla!
Kasvimassan poistamiseen rantavesistä osallistuivat ansiokkaasti myös monet mökkiläiset, mistä parhaat kiitokset!
Maalle nostettua kasvimassaa
Kaikkein hurjimmat röykkiöt taisivat kertyä Erik Naulapään ja Hartmanin veljesten rantatonteille, saivatpa ahkerasti heilua myös ainakin Puhakan, Määtän, Ilolan, Mattilan, Heinon, Niemen ja Jokisen haravat.
Kokeneen niittäjämme näkemys tärkeimmästä kasviston poisto-alueesta osuu Ilvasniemen-Naulapään väliselle lahdelle. Alue osoittautui koko järven ylivoimaisesti rehevöityneimmäksi, joten juuri sieltä suoritettu tehokas ravinteiden poisto vaikuttaa koko järven kuormitukseen. Aiempina vuosina kyseistä aluetta ei ole juurikaan voitu niittää, koska vähäisestä jäsenmäärästämme ja pienestä jäsenmaksusta johtuen eivät yhdistyksemme varat ole riittäneet lähimainkaan kaikkien tärkeiden vesialueiden puhdistamiseen. Niitto onkin pyritty kohdistamaan ensisijaisesti kriittisimmiksi koetuille järven keskialueille, joissa veden virtauksen parantamisella on osaltaan suotuisa vaikutus veden laatuun.
Antti Mäkinen käyttelee haravalaitetta, ruoria pyörittelee Reijo Hoppula.
Helpoin, eli vähiten ruohottunut alue on edelleenkin järven eteläinen osuus, syvyydestään tunnettu Harakkalahti – ns. Siukolan lahti, niinpä niittoraja nytkin vedettiin suunnilleen saarten kohdalle. Pohjoispäässä sijaitsevalla Sammallahdella vaikuttaisi ruohottuminen myös hidastuneen aiemmasta, liekö sitten niittojen ansiota?
Uuttakin kasvustoa ravinnerikas järvenpohja pukkaa tehokkaasti, ensimmäiset ulpukanlehdet ovat jo saavuttaneet Pitkäjärven pinnan. Jos kelejä riittää, yritämme vielä ennen kasvukauden päättymistä avata uudelleen ainakin joitakin tärkeämpiä virtauspaikkoja.
Lämpimät kiitokset Antti Mäkiselle, joka uhrautui haravointiveneen ”konemestariksi”. Vietimme vesillä parin viikon kuluessa yhteensä lähes 100 tuntia – vielä pitkään myöhemminkin tuntui sänky keinahtelevan iltaisin nukkumaan mennessä.
Hyvät ystävät! Olisi erittäin tärkeätä ja kehittävää kuulla kommenttejanne, miten kyseisen niittoprojektin olette kokeneet onnistuneen, tai miten sitä haluaisitte jatkossa kehitettävän.
Pitkäjärveä rehevöittävää vesikasvillisuutta poistetaan tänä vuonna pääosin viikolla 30, kuten yhdistyksen vuosikokouksessa hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa on kaavailtu.
Osalle projektista aiheutuvia kustannuksia olemme saaneet avustusta Pirkanmaan Ely-keskukselta, jonka luvalla ja -valvonnassa työ suoritetaan.
Aiempina vuosina yhdistystämme merkittävästi tukeneen Aitoon Kalastuskunta ry:n avustusvarojen ehdyttyä olemme kehitelleet poistoon uudenlaista, edullisempaa menettelytapaa.
Ulkopuolista urakoitsijaa käytetään ainoastaan niitto-/keruutyöhön ja osa niitosta sekä niittojätteen kerääminen läjityspaikoille pyritään hoitamaan yhdistyksen jäsenten toimesta. Niittourakasta on sovittu Pälkäneen Rautajärvellä asuvan Pekka Penttilän kanssa.
Leikkuujätteen läjityspaikkoja on jäsenten toimesta raivattu eri puolille Pitkäjärven ranta-aluetta. Erittäin suuri ongelma, kaluston kelvollisen vesillelaskupaikan puute korjaantui, kun Reijo Hoppulan omistamalle maalle Ilvasniemeen kaivettiin kaivinkoneella väylä, jonka luiska tuettiin vielä soralla.
Samaa luiskaa on mahdollisuus käyttää myös niittomassan maalle nostamiseen koneellisesti, muilla läjityspaikoilla ja asumusten rannoilla työ on tehtävä käsityökaluilla.
Muutamien jäsenten yhteisesti hankkima, moottoriveneeseen asennettu niitto-/keruulaitteisto jää (toistaiseksi) pysyvästi Pitkäjärven rannalle, joten käyttäjien aikataulun salliessa on mahdollista suorittaa osittaisia niittoja vielä loppukesälläkin.
Niittoprojektin onnistumisesta ja työn aikana havaituista ongelmista kerrotaan myöhemmin lisää yhdistyksen internet-sivustolla.
Myös kehittävät kommentit ovat hyvin tervetulleita, parhaiten sähköpostilla .
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry kerää tietoja Pitkäjärven historiasta
tallennettavaksi ja taustatiedoksi tulevaisuuden kunnostustoimien suunnitteluun. Työn alla on myös julkaisu, jonka sisällössä kyseistä aineistoa saatetaan hyödyntää.
Jos hallussasi/muistoissasi on tietoja, valokuvia tai jonkinlaisia dokumentteja menneiltä vuosilta, jotka tavalla tai toisella liittyvät Pitkäjärveen, sen luontoon, ympäristöön tai elämään sen rannoilla, ota yhteyttä.
Aineiston sisällölle tai laadulle ei ole asetettu mitään rajoituksia, kiinnostuksen kohteita ovat niin tyypilliset tai harvinaisemmat kalansaaliit, eksoottisten lintujen bongaukset kuin kiehtovat tarinatkin.
Viestit ja yhteydenottopyynnöt mieluiten sähköpostilla:
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n hallituksen seuraava kokous pidetään rahastonhoitaja Erik Naulapään luona 30.6.2016 klo 14.00.
Esillä ovat mm. kesän 2016 vesikasvillisuuden poistoprojekti, yhdistyksen internet-sivuston käyttöönotto, jäsenmaksujen kotoutustilanne sekä yhdistysjulkaisun toimittaminen.
Jos sinulla on mielessäsi asioita, joita haluaisit saattaa hallituksen tietoon tai toiveita/kehittämisehdotuksia yhdistyksen toiminnan suhteen, voit lähettää viestiä sähköpostilla:
Yhdistyksen tilaamaan kunnostussuunnitelmaan tarvittavia virtausmittauksia suoritetaan Pitkäjärveen laskevissa oja- ja purouomissa 30.6.2016 aamupäivän aikana.
Mittaukset suorittaa Riikka Tuuliainen.
Riikka esittelee iltapäivällä hallituksen jäsenille suunnitelman tämänhetkistä kehitysvaihetta, jossa yhteydessä on läsnä olevilla mahdollisuus kommentoida työtä ja esittää siihen liittyviä toivomuksia ja kehittämisehdotuksia.
Hanke
Hankkeen tarkoituksena on arvioida Pälkäneen Pitkäjärven vesistön nykytila, selvittää eri kunnostusvaihtoehtoja vesistön kunnostamiseksi ja laatia ehdotus järven kunnostussuunnitelmaksi.
Pitkäjärven vesistön nykytilaa arvioidaan valtion ympäristöhallinnon tekemien vesi- ja pohjanäytteiden tulosten ja muun olemassa olevan tiedon perusteella.
Järven tilan kohentamiseksi selvitetään mahdollisia kunnostusvaihtoehtoja. Mahdollisia kunnostustoimenpiteitä ovat mm. vesikasvillisuuden poisto, vesistön ruoppaukset, veden vaihtuvuuden lisääminen vettä kierrättämällä sekä rantojen kunnostaminen. Kunnostusvaihtoehtojen toteutuskustannukset ja vaikutukset arvioidaan.
Lisäksi laaditaan suositukset tehtävistä toimenpiteistä ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi valuma-alueelta (esim. järveen laskeviin ojiin ja puroihin laskeutusaltaiden, kosteikkojen ja pintavalutuskenttien rakentamismahdollisuudet ym.).
Tuottaja
Edellä kuvattu hanke tuotetaan Hämeen Ammattikorkeakoulun ympäristösuunnittelijan koulutusohjelman opinnäytetyönä, jonka laatii opiskelija Riikka Tuuliainen. Oppilaitoksen puolesta työtä ohjaa Tero Ahvenharju.
Tilaaja
Hankkeen tilaajana on Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry.
Pälkäneen kunnan, Pirkan Helmi ry:n, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry:n sekä Aitoon Kalastuskunta ry:n osallistumismahdollisuuksia tiedustellaan.
Hanketta koordinoi Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n hallitus.
Tilaajan yhteyshenkilöt ovat puheenjohtaja Veikko Hoppula ja sihteeri Tatu Turunen.
Hankkeen rahoitus
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry vastaa matka- ja muista kuluista 500 euroon asti.
EU-rahoitusmahdollisuudesta neuvotellaan Pirkan Helmi ry:n kanssa.
Suunnittelu- ja toteutusaikataulu
Suunnittelu on käynnistetty tammikuun lopussa 2016. Tavoitteena on, että opinnäytetyö valmistuu vuoden 2016 aikana, tarkemmasta aikataulutuksesta sovitaan oppilaitoksen kanssa käytävän sopimusneuvottelun yhteydessä.
Yhteystiedot
Tilaajan ohjausryhmän yhteystiedot saa julkaista.
Valmis opinnäytetyö
Opinnäytetyö on julkinen ja kaikkien vapaasti hyödynnettävissä.
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry järjestää vuosikokouksensa yhteydessä Laitikkalan Seurantalolla tilaisuuden, jossa kalatalousneuvoja Petri Mäkinen Hämeen kalatalouskeskuksesta esittelee uuden kalastuslain mukanaan tuomia uudistuksia, vesialueiden hoitotöiden vaikutusta kalatalouteen sekä kala- ja rapuistutusten mahdollisuuksia vesistönhoitotoimenpiteenä.
Tapahtuma on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Järjestäjät toivovatkin mahdollisimman runsasta osanottoa, onhan samalla tilaisuus myös keskinäiseen ajatustenvaihtoon Pitkäjärven kunnostustoimien tulevaisuudesta ja kehittämisestä.
Tiivistelmän uudesta kalastuslaista löydät tämän linkin takaa: Kalastuslaki
klo 14.00 Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n vuosikokous
Käsitellään sääntöjen määräämät asiat
Kalatalousneuvoja Petri Mäkinen, Hämeen Kalatalouskeskus
