Pälkäneen kunnan vapaa-aikalautakunta on myöntänyt yhdistyksellemme kulttuuriavustusta, joka mahdollistaa valmistelemamme julkaisun painattamisen.
Julkaisun tarkoituksena on tallentaa Pitkäjärven seudun ja -asutuksen historiaa noin sadan vuoden ajanjaksolta sekä esitellä sitä nykyiselle ja tuleville sukupolville. Tällaista ei ole koskaan aiemmin toteutettu. Nykyaikaan liittyvänä esitellään viisi vuotta sitten perustetun Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen toiminnan tavoitteet ja tähänastiset aikaansaannokset sekä mahdollisia kunnostusmenetelmiä, joiden avulla järven virkistyskäyttömahdollisuudet turvataan myös tuleville sukupolville.
PITKÄJÄRVELÄISET 2017
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry
Sisällysluettelo
Infosivut
Pääkirjoitus
Kulttuuriministerin tervehdys
Pitkäjärven seutu aikojen saatossa
Mitä Pitkäjärvi merkitsi 1900-luvun asukkaille
Hieman piisamimyyrästä
Muistojen murusia Pitkäjärven historiassa
Pitkäjärven kylä (=tila-) historia
Uusi uimaranta Pitkäjärvelle
Kun pojat tyttöjä pelottelivat
Kun isoisä lampun vaihtoi – sähköpylväitä Pitkäjärven ympäristöön
Kalamiesten kertomaa
Wanha valokuva kertoo..
Yksi evakkotie johti Pitkäjärven rannalle
Elämää Pitkäjärven vanhimmassa huvilapaikassa
Lapsuuteni Pitkäjärvi
Saunamökki rantahakaan
Uhkapilviä Pitkäjärven yllä
Miten minusta tuli ’pitkäjärveläinen’
Mökkeilyä, Keski-Suomesta Hämeeseen
Kraanavettä rantamökeille
Kunnostusyhdistyksen perustaminen
Rehevöityvän järven kunnostusmahdollisuudet
Kunnostusyhdistyksen 5v-historiikki
Pitkäjärven kuntoa arvioimaan
CoolOx-ilmastusmenetelmä järven happikadon torjuntaan
Kosteikko luonnon monimuotoisuuden pelastajana
Metsäbiotaloutta kestävästi Pirkanmaalla
Tuokio Pentti Linkolan tuvalla
KVVY tukee vesistökunnostuksia
Jos hallussasi on aineistoa, joka myös saattaisi soveltua ko. julkaisun sivuille, ole hyvä ja ota yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajaan.
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n vuosikokous pidettiin Aitoon Honkalassa 11.3.2017.
Kokouksessamme vieraili toiminnanjohtaja Jukka Mattila Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:stä esitellen KVVY:n monipuolista toimintaa ja yhdistystemme välisiä yhteistyömahdollisuuksia.
Hyväksytty toimintasuunnitelmamme 2017 noudattelee pääpiirteittäin aiempien vuosien periaatteita. Näkyvimpänä toimena jälleen vesikasvillisuuden koneellinen poisto järvestä (alustavasti viikolla 30), mikä myös rasittaa talouttamme eniten. Hallituksen toimesta laaditaan toteutussuunnitelma, joka huomioi myös luonnon kannalta herkkien suojeluvyöhykkeiden tarpeen.
Hallituksen kokoonpanoon ja toimihenkilöiden valintaan ei tullut muutoksia edelliseen vuoteen nähden.
Jäsenmaksu päätettiin pitää edelleen ennallaan, 30,00 euroa/henkilö/v.
Tiedottamisessa hyödynnetään entistä enemmän sähköpostia sekä yhdistyksen web-sivustoa www.palkaneenpitkajarvi.fi. Sivuilta löytyvät mm. kontaktitiedot hallituksen jäsenille, yhteydenottoja toivotaan!
Lähes valmiiksi toimitettu yhdistysjulkaisu ”Pitkäjärveläiset 2017” painatetaan, mikäli tarvittava erillisrahoitus järjestyy.
Toimintaamme tukeva, Suomi 100 vuotta -tapahtuma ”Täyden sadan iltamat” järjestetään yhteistyössä Vuolijoen VPK:n kanssa 9.9.2017 alkaen klo 19.00.
Kokouksen oheisohjelmaa ovat tervetulleita seuraamaan kaikki vesistökunnostuksista ja toiminnastamme kiinnostuneet, yhdistyksemme jäsenyys ei ole pääsyvaatimuksena.
Kokouksen aluksi kuullaan alustus erittäin mielenkiintoisesta aiheesta:
Toiminnanjohtaja, MMM Jukka Mattila esittelee Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n mahdollisuuksia auttaa yhdistystämme Pitkäjärven kunnostusasioissa. Hankkeissaan KVVY pyrkii neuvomaan mm. vesien kunnostusasioissa ja jätevesien käsittelyissä sekä kehittämään käytännössä toimivia ja kustannuksiltaan toteuttamiskelpoisia kunnostusmenetelmiä.
Vuosikokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 11 §:ssä määräämät asiat;
kokouksen avaus
valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
hyväksytään kokouksen työjärjestys
esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
valitaan yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Tervetuloa!
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry
Hallitus
puheenjohtaja Veikko Hoppula
Kunnostusyhdistys huomioi suunnitelman suositukset tulevissa toimintasuunnitelmissaan.
Kunnostusyhdistys esittää parhaat kiitoksensa sekä oppilaitokselle, että suunnitelman laatijalle asiallisesta ja tehokkaasta yhteistyöstä projektin aikana!
Elokuinen tervehdys Pälkäneen Pitkäjärven rannalta, hyvät kunnostusyhdistyksen jäsenet!
Tämän kesän vesikasvien poistourakka on sitten takanapäin siltä osin, mihin yhdistyksemme resurssit riittivät. Monen aiemman kesän niitot mahdollistanut Aitoon Kalastuskunta ry:n avustusraha tuli jo viime kesänä käytetyksi loppuun, joten kokeilimme tällä kertaa vähemmän rahaa (- mutta paljon enemmän hikeä!) vaatinutta menetelmää. Ostimme jo alkukesästä tarkoitusta varten muutaman jäsenen ”kimppana” vähän käytetyn niitto- sekä keruuharavalaitteiston ja niiden käytössä välttämättömän veneen moottoreineen, joiden ansiosta Pitkäjärven pinta-alasta puhdistuikin nyt ennätysmäisen suuri osa.
Paikallisen yrittäjän vesikasvien niittolaite saattaa näyttää eksoottiselta, mutta on tehokas. Yksinäiset, 10-11 tuntiset niittorupeamat järvenselällä antavatkin Pekka Penttilälle reilusti aikaa ideoida laitettaan entistäänkin käyttökelpoisemmaksi.
Pääosan niitosta suoritti tilaustyönä Pälkäneen Rautajärvellä asuva Pekka Penttilä, talkoisiin osallistui myös Pitkäjärven ranta-asukas Heimo Heino omalla niittolaitteellaan. Niittojätettä kerättiin jäsentemme toimesta sekä samanaikaisesti, että niiton päätyttyä mainitun moottoriveneen avulla rantaan maalle nostettavaksi. Haastetta aiheutti tuuli, joka pyrki kuljettamaan ruoholauttoja oman mielensä mukaan. Osa aina karkasi saavuttamattomiimme.
Reijo Hoppulan maalle saimme tehdyksi kaksi paikkaa, joista niittomassan siirto kuivalle maalle onnistui traktorin avulla huomattavasti tehokkaammin kuin käsikäyttöisillä menetelmillä. Reijo päivystikin traktorinsa ja siihen rakentamansa siirtolaitteen kanssa koko niittourakkamme ajan, kuljettaen kasvimassan kuivalle maalle kompostoitumaan. Harmi, ettei vastaavanlaisia nostopaikkoja ole järven muilla osilla!
Kasvimassan poistamiseen rantavesistä osallistuivat ansiokkaasti myös monet mökkiläiset, mistä parhaat kiitokset!
Maalle nostettua kasvimassaa
Kaikkein hurjimmat röykkiöt taisivat kertyä Erik Naulapään ja Hartmanin veljesten rantatonteille, saivatpa ahkerasti heilua myös ainakin Puhakan, Määtän, Ilolan, Mattilan, Heinon, Niemen ja Jokisen haravat.
Kokeneen niittäjämme näkemys tärkeimmästä kasviston poisto-alueesta osuu Ilvasniemen-Naulapään väliselle lahdelle. Alue osoittautui koko järven ylivoimaisesti rehevöityneimmäksi, joten juuri sieltä suoritettu tehokas ravinteiden poisto vaikuttaa koko järven kuormitukseen. Aiempina vuosina kyseistä aluetta ei ole juurikaan voitu niittää, koska vähäisestä jäsenmäärästämme ja pienestä jäsenmaksusta johtuen eivät yhdistyksemme varat ole riittäneet lähimainkaan kaikkien tärkeiden vesialueiden puhdistamiseen. Niitto onkin pyritty kohdistamaan ensisijaisesti kriittisimmiksi koetuille järven keskialueille, joissa veden virtauksen parantamisella on osaltaan suotuisa vaikutus veden laatuun.
Antti Mäkinen käyttelee haravalaitetta, ruoria pyörittelee Reijo Hoppula.
Helpoin, eli vähiten ruohottunut alue on edelleenkin järven eteläinen osuus, syvyydestään tunnettu Harakkalahti – ns. Siukolan lahti, niinpä niittoraja nytkin vedettiin suunnilleen saarten kohdalle. Pohjoispäässä sijaitsevalla Sammallahdella vaikuttaisi ruohottuminen myös hidastuneen aiemmasta, liekö sitten niittojen ansiota?
Uuttakin kasvustoa ravinnerikas järvenpohja pukkaa tehokkaasti, ensimmäiset ulpukanlehdet ovat jo saavuttaneet Pitkäjärven pinnan. Jos kelejä riittää, yritämme vielä ennen kasvukauden päättymistä avata uudelleen ainakin joitakin tärkeämpiä virtauspaikkoja.
Lämpimät kiitokset Antti Mäkiselle, joka uhrautui haravointiveneen ”konemestariksi”. Vietimme vesillä parin viikon kuluessa yhteensä lähes 100 tuntia – vielä pitkään myöhemminkin tuntui sänky keinahtelevan iltaisin nukkumaan mennessä.
Hyvät ystävät! Olisi erittäin tärkeätä ja kehittävää kuulla kommenttejanne, miten kyseisen niittoprojektin olette kokeneet onnistuneen, tai miten sitä haluaisitte jatkossa kehitettävän.
Pitkäjärveä rehevöittävää vesikasvillisuutta poistetaan tänä vuonna pääosin viikolla 30, kuten yhdistyksen vuosikokouksessa hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa on kaavailtu.
Osalle projektista aiheutuvia kustannuksia olemme saaneet avustusta Pirkanmaan Ely-keskukselta, jonka luvalla ja -valvonnassa työ suoritetaan.
Aiempina vuosina yhdistystämme merkittävästi tukeneen Aitoon Kalastuskunta ry:n avustusvarojen ehdyttyä olemme kehitelleet poistoon uudenlaista, edullisempaa menettelytapaa.
Ulkopuolista urakoitsijaa käytetään ainoastaan niitto-/keruutyöhön ja osa niitosta sekä niittojätteen kerääminen läjityspaikoille pyritään hoitamaan yhdistyksen jäsenten toimesta. Niittourakasta on sovittu Pälkäneen Rautajärvellä asuvan Pekka Penttilän kanssa.
Leikkuujätteen läjityspaikkoja on jäsenten toimesta raivattu eri puolille Pitkäjärven ranta-aluetta. Erittäin suuri ongelma, kaluston kelvollisen vesillelaskupaikan puute korjaantui, kun Reijo Hoppulan omistamalle maalle Ilvasniemeen kaivettiin kaivinkoneella väylä, jonka luiska tuettiin vielä soralla.
Samaa luiskaa on mahdollisuus käyttää myös niittomassan maalle nostamiseen koneellisesti, muilla läjityspaikoilla ja asumusten rannoilla työ on tehtävä käsityökaluilla.
Muutamien jäsenten yhteisesti hankkima, moottoriveneeseen asennettu niitto-/keruulaitteisto jää (toistaiseksi) pysyvästi Pitkäjärven rannalle, joten käyttäjien aikataulun salliessa on mahdollista suorittaa osittaisia niittoja vielä loppukesälläkin.
Niittoprojektin onnistumisesta ja työn aikana havaituista ongelmista kerrotaan myöhemmin lisää yhdistyksen internet-sivustolla.
Myös kehittävät kommentit ovat hyvin tervetulleita, parhaiten sähköpostilla .
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry kerää tietoja Pitkäjärven historiasta
tallennettavaksi ja taustatiedoksi tulevaisuuden kunnostustoimien suunnitteluun. Työn alla on myös julkaisu, jonka sisällössä kyseistä aineistoa saatetaan hyödyntää.
Jos hallussasi/muistoissasi on tietoja, valokuvia tai jonkinlaisia dokumentteja menneiltä vuosilta, jotka tavalla tai toisella liittyvät Pitkäjärveen, sen luontoon, ympäristöön tai elämään sen rannoilla, ota yhteyttä.
Aineiston sisällölle tai laadulle ei ole asetettu mitään rajoituksia, kiinnostuksen kohteita ovat niin tyypilliset tai harvinaisemmat kalansaaliit, eksoottisten lintujen bongaukset kuin kiehtovat tarinatkin.
Viestit ja yhteydenottopyynnöt mieluiten sähköpostilla:
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n hallituksen seuraava kokous pidetään rahastonhoitaja Erik Naulapään luona 30.6.2016 klo 14.00.
Esillä ovat mm. kesän 2016 vesikasvillisuuden poistoprojekti, yhdistyksen internet-sivuston käyttöönotto, jäsenmaksujen kotoutustilanne sekä yhdistysjulkaisun toimittaminen.
Jos sinulla on mielessäsi asioita, joita haluaisit saattaa hallituksen tietoon tai toiveita/kehittämisehdotuksia yhdistyksen toiminnan suhteen, voit lähettää viestiä sähköpostilla:
Yhdistyksen tilaamaan kunnostussuunnitelmaan tarvittavia virtausmittauksia suoritetaan Pitkäjärveen laskevissa oja- ja purouomissa 30.6.2016 aamupäivän aikana.
Mittaukset suorittaa Riikka Tuuliainen.
Riikka esittelee iltapäivällä hallituksen jäsenille suunnitelman tämänhetkistä kehitysvaihetta, jossa yhteydessä on läsnä olevilla mahdollisuus kommentoida työtä ja esittää siihen liittyviä toivomuksia ja kehittämisehdotuksia.
