Elokuun viimeisellä viikolla juhlitaan monipuolisesti Suomen luontoa.
Tiesitkö, että Suomi on ensimmäinen valtio, joka virallisesti liputtaa luonnolleen? Suomen luonnon päivä on luonnon oma juhlapäivä, jota juhlitaan joka vuosi aina elokuun viimeisenä lauantaina. Myös John Nurmisen Säätiön käynnistämää Itämeripäivää juhlitaan vuosittain aina elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien parissa. Teemapäivän tavoitteena on nostaa esille tärkeitä merellisiä aiheita ja innostaa tekemään konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi.
Juhlitaan Suomen luontoa ja vesistöjä yhdessä!
Suomen Luonnon Vesistöpäivän tavoitteena on aktivoida ihmisiä mukaan tapahtumiin, joissa esimerkiksi:
Pitkäjärven vesilinnuston kevätseuranta saatiin alulle tänä vuonna ehkä hivenen toivottua myöhemmin, vasta 9.5.2021. Toinen laskentakierros suoritettiin tiistai-aamuna 18.5.2021. Päivitetty havaintotaulukko löytyy klikkaamalla tätä linkkiä:
Mielenkiintoisia havaintoja laskentahetken ulkopuolelta ovat esimerkiksi järven pohjoispäässä erään mökin lähistöllä saadut useat näköhavainnot harmaahaikarasta sekä ilmeisesti seudun uutena tulokkaana kaslikossa persoonalloisesti ääntelevä kalushaikara.
Laskennassa tarjosi jälleen ”ammattiapua” Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen aktiivi Hannu Majava, jonka upeita luontokuvia löytyy mm. TÄÄLTÄ.
Hyvä Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n jäsen!
Yhteinen hankkeemme, Pitkäjärven ja sen asukkaiden hyvinvoinnin kohentaminen ja turvaaminen, on ollut käynnissä pian täyden vuosikymmenen. Syksyllä vietämme yhdistyksemme 10-vuotisjuhlaa. Miten eri tavoin voisimme yhteisesti tätä merkkipaalua juhlistaa, siihen hallitus ottaa hyvin mielellään vastaan vihjeitä ja ehdotuksia.
Yhdistyksen vuosikokous pidetään lauantaina 29.5.2021 klo 13.00 alkaen ensisijaisesti Teams-yhteydellä. Jäsenet, joilla ei ole käytettävissään tietoliikenneyhteyttä, voivat halutessaan osallistua myös fyysisesti Aitoon VPK:n Paloasemalla kyseisenä ajankohtana voimassa olevia suojautumisohjeita noudattaen. Koronavirus ei ole vielä julistettu voitetuksi, joten haluamme toimia tässäkin vastuullisesti.
Kokouskutsut lähetetään 15.5.2021 jälkeen. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti (=sähköpostitse) hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Monet vuotuisista toiminnoista, kuten vesistökunnostustoimet, rahoitussuunnittelu, viestintä, hallintorutiinit, yhteistoimintaverkosto ym. ovat olleet pääosin samojen hallituksen jäsenten harteilla yhdistyksemme perustamisesta lähtien. Jatkuvuuden turvaamiseksi ja mahdollisten uusien toimintatapojen kehittämiseksi tulisi myös hallitusta uudistaa aika ajoin. Siksi peräänkuulutamme uusia toimijoita mukaan tiimiimme, toivottavasti aktiivisuutta Pitkäjärven virkistyskäytön jatkuvaan parantamiseen löytyy myös nuoremmasta joukosta, tulevaisuuttahan tässä pyritään turvaamaan.
Kuluneen toimintavuoden aikana olemme pyrkineet pitämään itsemme ajan tasalla vesistökunnostustoiminnan kehityksestä mm. osallistumalla aktiivisesti alan koulutustilaisuuksiin, joita ovat järjestäneet mm. Suomen Ympäristökeskus, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Pirkan Helmi ja muut vastaavat. Saatua oppia hyödynnämme Pitkäjärven kunnostustoimissa parhaan kykymme mukaan.
Tänä kesänä on tarkoitus jatkaa tehokkaaksi havaittua vesikasviston poistoa suunnilleen totutussa laajuudessa (yhdistyksen sihteeri ilmoitti juuri saamastamme myönteisestä valtionavustuspäätöksestä).
Osallistumme myös Luopioisten Säästöpankkisäätiön käynnistämän Pälkäneen vesiensuojeluhankkeen toimintaan. SUVI-hankkeen tavoitteena on luoda rannoille paikalliset verkostot, jotka tekevät pitkäjänteistä työtä Pälkäneen puhtaiden vesien puolesta. Suvi-vesiensuojeluhankkeen rinnalla toimii Luopioisten Yrittäjät ry:n liikkeelle laittama nuorten ympäristökasvatus- ja yrittäjyyshanke.
Vuosikymmenen yhteinen ponnistelumme näkyy Pitkäjärven vedenlaadun parantumisena ja ihmisten viihtyvyyden kohentumisena. Tätä suotuisaa kehitystä on syytä ylläpitää myös jatkossa.
Antoisia hetkiä puhtaan Pitkäjärven vesillä ja rannoilla!
Tänä vuonna Pitkäjärvi vapautui jäiden kahleista 17.4.2021. Vedenpinnan korkeuslukema oli tuolloin 99,82 m mpy.
Pinnankorkeusasteikko osoitti jäiden lähdön aikaan 17.4.2021 lukemaa 99,82 m mpy (merenpinnan yläpuolella).2.5.2021 Pitkäjärven vedenpinta oli jo laskenut alkukevään huippulukemista arvoon 99.67 m mpy
Pitkäjärven pohjoispään alueella saattaa veneilijä kohdata oranssin värisiä tai valkoisia n. 20 cm halkaisijaltaan olevia merkkipoijuja, joiden tarkoitusta on joskus kysytty.
Sammallahdella jo vuodesta 2005 alkaen kelluneet poijut ovat Etelä-Pälkäneen Vesiosuuskunnan asentamia ja varoittavat kohteessa vedenalaisesta vesijohtolinjasta. Useimmiten poijut sijaitsevat putkiverkoston liitoskohdissa. Siuvonniityn rannasta alkava ja kuluttajakiinteistöille haarautuva putkisto on pääosaltaan ø 40 mm muoviputkea, jonka painuminen pohjaan on varmistettu muovinarulla toisiinsa sidotuin betonipainoin.
Osa poijuista varoittaa vedenalaisesta kivikosta tai piilokarista ja ne taas on asennettu vesikasvien poistoa hoitavien tahojen toimesta. Niittolaitteiston vaurioitumisesta saattaisi aiheutua isokin vahinko ja ainakin työn tuottavuus kärsisi.
Vesijohtoputkiston summittainen sijoitus:
Sammallahdella, sekä Romunkärjen ja Ilvasniemen ympärillä risteilee järven ppohjassa vesijohtoverkosto, jonka risteyskohtia on merkitty poijuin.
Ymparisto.fi -sivustolla valuma-alue kuvataan näin:
Valuma-alueella tarkoitetaan koko sitä aluetta, jolta vesi valuu tarkasteltavana olevaan vesistöön. Hydrologisesti valuma-alueella tarkoitetaan tietyn uomaverkoston kohdan yläpuolista, vedenjakajan rajaamaa aluetta, joka määritellään korkeuskartan avulla tavallisesti järven laskukohtaan eli luusuaan, jokien yhtymäkohtaan, valtakunnan rajalle tai meren rantaan.
Vesistökunnostusten yhteydessä on aina tarkasteltava valuma-aluetta. Ilman valuma-alueelta tulevan ulkoisen kuormituksen vähentämistä vesistökunnostusten vaikuttavuus kärsii, eikä pysyviä muutoksia voida saada aikaan. Siksi ulkoisen kuormituksen syntymistä on pyrittävä sekä ehkäisemään että toisaalta myös pidättämään eri maankäyttötoimenpiteistä aiheutunut kuormitus mahdollisimman lähelle sen syntypaikkaa.
Ulkoista kuormitusta voidaan vähentää tehostamalla valuma-alueen maankäytön vesiensuojelua ja toteuttamalla valuma-aluekohtaisia kunnostustoimenpiteitä. Valuma-alueella toteutettavilla kunnostustoimenpiteillä, kuten kosteikkojen ja pintavalutuskenttien perustamisella vähennetään vesistöihin päätyvää ravinnekuormitusta ja luodaan edellytykset vesien tilan parantamiselle. lähde: [https://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi/vesistojen_kunnostus/Valumaalueen_kunnostus] (VALUE – Valuma-alueen rajaustyökalu löytyy paikkatieto-sivustolta: http://paikkatieto.ymparisto.fi/value/)
Pälkäneen Pitkäjärven valmiiksi rajatun valuma-alueen saat esiin tästä linkistä: Pitkäjärven valuma-alue (malttia, aineiston lataantuminen saattaa kestää hetken..)
Pälkäneen Pitkäjärven valuma-alue VALUE-työkalulla rajattuna (isompi kuva klikkaamalla)
Pinnankorkeuden vaihtelu 2012 – 2020 Arvot [m/mpy] (metriä merenpinnan yläpuolella).
Esko Mattila on seurannut Pitkäjärven vedenpinnan korkeusvaihtelua kohta vuosikymmen ajan. Yllä olevassa kuvaajassa Eskon mittauspäiväkirjalukemat sovitettuna vaaituksella varmistettuun korkeuslukemaan, joka vastaa N2000 -korkeusjärjestelmän mukaista arvoa. Taulukkoa klikkaamalla saat sen isonnettua helpommin luettavaksi.
Pitkäjärven keskivaiheilla, Mäntysaarenkärjen kaakkoispuolella sijaitsevasta kivestä löytyy mitta-asteikko, josta voi käydä tarkistamassa kulloisenkin pinnankorkeuslukeman.
Vesistökunnostusverkosto järjesti vuoden 2021 talviwebinaariin 17.3.2021
Seminaarin teemana oli ”Vesistöjen monimuotoisuus ja kunnostukset muuttuvassa ilmastossa”. Tilaisuus järjestettiin webinaarina ja tilaisuuteen oli ilmoittautunut hieman yli 300 osallistujaa.
Erityisesti arktisilla alueilla ilmastonmuutos on jo nostanut lämpötiloja. Lisäksi on ennustettu, että talviset sademäärät kasvavat. Aikaisempaa korkeammat lämpötilat vaikuttavat oleellisesti talvisin veden virtaukseen. Lyhyempi pakkasjakso ja toisaalta korkeammat lämpötilat ympäri vuoden vaikuttavat monien eliölajien elin- ja lisääntymismahdollisuuksiin. Webinaarissa kuullaan esityksiä siitä,
mitä lainsäädännöllisiä ja tutkimuksellisia keinoja meillä on nyt ja tulevaisuudessa käytössä liittyen vesistöjen monimuotoisuuteen?
millä tavoin voimme vaikuttaa monimuotoisuuteen kunnostuksen keinoin?
miten vieraslajit vaikuttavat vesistöjen monimuotoisuuteen?
miten voimme huomioida sisävesistöjen uhanalaisia lajeja kunnostuksissa?
Suvi (Sydän-Hämeen upeat vesistöt) -hanke on Luopioisten Säästöpankkisäätiön käynnistämä Pälkäneen vesiensuojeluhanke. Sen tavoitteena on luoda rannoille paikalliset verkostot, jotka tekevät pitkäjänteistä työtä Pälkäneen puhtaiden vesien puolesta.
Vesistö on valuma-alueensa peili sanotaan. Usein onkin järkevää aloittaa kunnostustoimet ensin valuma-alueelta ja vasta sen jälkeen miettiä toimia vesistössä. Olemme tähän uutiskirjeeseen koonneet esimerkkejä erilaisista lähestymistavoista valuma-alueen kunnostustoimien suunnitteluun. Näistä saat vinkkejä, millaisiin asioihin oman vesistön kunnostuksessa kannattaisi kiinnittää huomiota.
