Kunnostusyhdistys huomioi perustajiaan

 

Kunniajäsenet 2022
Tatu Turunen ja Kaija Turunen kutsuttiin Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n ensimmäisiksi kunniajäseniksi yhdistyksen vuosikokouksessa 26.3.2022 

 

10-vuotistaivaltaan juuri juhlinut Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys huomioi maaliskuisessa vuosikokouksessaan eräitä jäseniään.

Erityiskiitoksen ansaitsevat luonnollisestikin henkilöt, jotka henkilökohtaisella panostuksellaan saivat aikaan pahoin rehevöitymään päässeen järven kunnostustoimien käynnistyksen ja yhdistyksen perustamisen tätä tärkeätä työtä toteuttamaan ja kehittämään.

Syksyllä 2011 sai Pitkäjärven aktiivinen vapaa-ajan asukas Kaija Turunen, joka Pälkäneen kunnan kulttuurisihteerin toimen ohella toimi myös kansalaisopiston rehtorina, idean ympäristöaiheisen koulutustilaisuuden järjestämisestä. Vuolijoen VPK:n talolla järjestetyn kurssin esimerkkikohteena käytetty Pitkäjärvi veti kansan liikkeelle sankoin joukoin, olihan järven tilassa tuolloin nähtävissä todella huolestuttava kehityssuunta.

Asiantuntijaluennoitsijaksi Kaija oli värvännyt kajaanilaistuneen poikansa Tatu Turusen, jolla olikin, paitsi esittää runsaasti tieteellisiä faktoja vesistöjen rehevöitymis-ilmiöstä ja niiden torjunnasta, myös omakohtainen näkökulma Pitkäjärvellä tapahtuneeseen muutokseen. Hänellä oli myös ajatus keinoista, joilla kehityksen suunta voisi olla käännettävissä. 

Kurssitilaisuus johtikin siihen, että saman tien sovittiin kokoontumisesta Pälkäneen pääkirjasto Arkkiin, tavoitteena kunnostusyhdistyksen perustaminen. Tämä tapahtui 22.10.2011, josta lähtien Pitkäjärven- ja pitkäjärveläisten hyvinvoinnin puolesta on talkoiltu todella aktiivisesti ja monipuolisesti – tulokset puhuvat kyllä puolestaan!

Yhdistys kutsui vuosikokouksen päätöksellä  kunniajäsenikseen Kaija Turusen sekä yhdistyksen sihteerinäkin sen perustamisesta lähtien toimineen Tatu Turusen.

Koko vuosikymmenen yhdistyksen hallinnossa ja luottamustehtävissä yhtäjaksoisesti toimineita muistettiin henkilökohtaisin kunniakirjoin.

Vireästi toimiva Pitkäjärven kunnostusyhdistys jatkaa perustajiensa viitoittamalla tiellä työtään tulevaisuuden hyväksi – kehittyen, verkostoituen ja osallistuen aktiivisesti seudun yhteishankkeisiin.

 

Jäsentiedote 6.5.2021

Pitkäjärvi-logo

Jäsenkirje 1.2021

Hyvä Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n jäsen! Pitkäjärvi-logo

Yhteinen hankkeemme, Pitkäjärven ja sen asukkaiden hyvinvoinnin kohentaminen ja turvaaminen, on
ollut käynnissä pian täyden vuosikymmenen. Syksyllä vietämme yhdistyksemme 10-vuotisjuhlaa. Miten eri tavoin voisimme yhteisesti tätä merkkipaalua juhlistaa, siihen hallitus ottaa hyvin mielellään vastaan vihjeitä ja ehdotuksia.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään lauantaina 29.5.2021 klo 13.00 alkaen ensisijaisesti Teams-yhteydellä. Jäsenet, joilla ei ole käytettävissään tietoliikenneyhteyttä, voivat halutessaan osallistua myös fyysisesti Aitoon VPK:n Paloasemalla kyseisenä ajankohtana voimassa olevia suojautumisohjeita noudattaen.
Koronavirus ei ole vielä julistettu voitetuksi, joten haluamme toimia tässäkin vastuullisesti.

Kokouskutsut lähetetään 15.5.2021 jälkeen. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti (=sähköpostitse) hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Monet vuotuisista toiminnoista, kuten vesistökunnostustoimet, rahoitussuunnittelu, viestintä, hallintorutiinit, yhteistoimintaverkosto ym. ovat olleet pääosin samojen hallituksen jäsenten harteilla yhdistyksemme perustamisesta lähtien. Jatkuvuuden turvaamiseksi ja mahdollisten uusien toimintatapojen kehittämiseksi tulisi myös hallitusta uudistaa aika ajoin. Siksi peräänkuulutamme uusia toimijoita mukaan tiimiimme, toivottavasti aktiivisuutta Pitkäjärven virkistyskäytön jatkuvaan parantamiseen löytyy myös nuoremmasta joukosta, tulevaisuuttahan tässä pyritään turvaamaan.

Kuluneen toimintavuoden aikana olemme pyrkineet pitämään itsemme ajan tasalla vesistökunnostustoiminnan kehityksestä mm. osallistumalla aktiivisesti alan koulutustilaisuuksiin, joita ovat järjestäneet mm. Suomen Ympäristökeskus, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Pirkan Helmi ja muut vastaavat. Saatua oppia hyödynnämme Pitkäjärven kunnostustoimissa parhaan kykymme mukaan.

Tänä kesänä on tarkoitus jatkaa tehokkaaksi havaittua vesikasviston poistoa suunnilleen totutussa laajuudessa (yhdistyksen sihteeri ilmoitti juuri saamastamme myönteisestä valtionavustuspäätöksestä).

Osallistumme myös Luopioisten Säästöpankkisäätiön käynnistämän Pälkäneen vesiensuojeluhankkeen toimintaan. SUVI-hankkeen tavoitteena on luoda rannoille paikalliset verkostot, jotka tekevät pitkäjänteistä työtä Pälkäneen puhtaiden vesien puolesta. Suvi-vesiensuojeluhankkeen rinnalla toimii Luopioisten Yrittäjät ry:n liikkeelle laittama nuorten ympäristökasvatus- ja yrittäjyyshanke.

Vuosikymmenen yhteinen ponnistelumme näkyy Pitkäjärven vedenlaadun parantumisena ja ihmisten viihtyvyyden kohentumisena. Tätä suotuisaa kehitystä on syytä ylläpitää myös jatkossa.

Antoisia hetkiä puhtaan Pitkäjärven vesillä ja rannoilla!

Vesiensuojelun tehostamisohjelma
Ympäristöministeriö
rahoittaa kunnostushankettamme
vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

www.ym.fi/vedenvuoro

toivottaa
Wexi Hoppula
puheenjohtaja 2020

Valuma-alueen vaiheilta

Ymparisto.fi -sivustolla valuma-alue kuvataan näin:

Valuma-alueella tarkoitetaan koko sitä aluetta, jolta vesi valuu tarkasteltavana olevaan vesistöön.
Hydrologisesti valuma-alueella tarkoitetaan tietyn uomaverkoston kohdan yläpuolista, vedenjakajan rajaamaa aluetta, joka määritellään korkeuskartan avulla tavallisesti järven laskukohtaan eli luusuaan, jokien yhtymäkohtaan, valtakunnan rajalle tai meren rantaan.

Valuma-alueen kunnostuksesta puhtia vesiensuojeluun

Vesistökunnostusten yhteydessä on aina tarkasteltava valuma-aluetta. Ilman valuma-alueelta tulevan ulkoisen kuormituksen vähentämistä vesistökunnostusten vaikuttavuus kärsii, eikä pysyviä muutoksia voida saada aikaan. Siksi ulkoisen kuormituksen syntymistä on pyrittävä sekä ehkäisemään että toisaalta myös pidättämään eri maankäyttötoimenpiteistä aiheutunut kuormitus mahdollisimman lähelle sen syntypaikkaa.

Ulkoista kuormitusta voidaan vähentää tehostamalla valuma-alueen maankäytön vesiensuojelua ja toteuttamalla valuma-aluekohtaisia kunnostustoimenpiteitä. Valuma-alueella toteutettavilla kunnostustoimenpiteillä, kuten kosteikkojen ja pintavalutuskenttien perustamisella vähennetään vesistöihin päätyvää ravinnekuormitusta ja luodaan edellytykset vesien tilan parantamiselle.
lähde: [https://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi/vesistojen_kunnostus/Valumaalueen_kunnostus] 
(VALUE – Valuma-alueen rajaustyökalu löytyy paikkatieto-sivustolta: http://paikkatieto.ymparisto.fi/value/)

Pälkäneen Pitkäjärven valmiiksi rajatun valuma-alueen saat esiin tästä linkistä:
Pitkäjärven valuma-alue
(malttia, aineiston lataantuminen saattaa kestää hetken..)

Pitkäjärven valuma-alue
Pälkäneen Pitkäjärven valuma-alue VALUE-työkalulla rajattuna (isompi kuva klikkaamalla)

Yhteinen teatteriretki Tampereelle 9.2. 2018

VIELÄ MUUTAMA PAIKKA!

Suosituksi koettujen teatteriretkien sarja jatkuu taas 9.2.2018. Tuolloin kunnostusyhdistys järjestää matkan Tampereen Työväen Teatteriin, jonka Suurella näyttämöllä esitetään 25.1.2018 kantaesityksensä saanut

TYTÖT 1918.

Musikaali nuoruudesta, raivosta ja rakkaudesta kertoo vuonna 1918 Tampereella toimineen naiskaartin tyttöjen tarinan.

Tekijöinä ovat suomalaisen musikaaliteatterin huiput. Musikaalin käsikirjoittaa ja ohjaa Sirkku Peltola, musiikin säveltää Eeva Kontu ja laulujen sanat kirjoittaa Heikki Salo, lavastaja on Hannu Lindholm ja pukusuunnittelija Marjaana Mutanen. Mukaan on saatu myös ansioitunut koreografi Marjo Kuusela.

Tarina pohjautuu Anneli Kannon romaaniin Veriruusut (2008) ja tutkimuslähteisiin. Näyttämöllä on kaikkiaan liki viisikymmentä henkilöä, rooleissa TTT:n taitavat musikaalinäyttelijät vahvistettuna muun muassa Tanssiteatteri Tsuumin tanssijoilla ja Pirkanmaan musiikkiopiston Nuorisokuoro Sympaatilla.

Linkki teoksen esittelysivuille: http://www.ttt-teatteri.fi/ohjelmisto/tytot-1918

Edullinen yhteislippu 63,00€/hlö, sisältää myös linja-autokuljetuksen Kyynärö – Luopioinen – Aitoo – Onkkaala – Tampere.

Ilmoittautumiset viimeistään to 18.1.2017 Kaija Turuselle p. 040 528 3436 tai kaija.turunen(at)pp3.inet.fi

Jäsenyys

Yhdistyksen henkilöjäsenmaksu on 30 euroa vuodelle 2016.

Jäseneksi voi liittyä ilmoittamalla yhteystietonsa yhdistykselle tämän sivuston lomakkeella sekä maksamalla jäsenmaksun yhdistyksen tilille Luopioisten osuuspankkiin (FI 28 5002 0220 0061 98). Sääntöjen mukaan yhdistyksen hallitus hyväksyy jäsenyydet seuraavassa kokouksessaan.

Yhdistys ottaa mielellään myös kannatusjäseniä, jollaiseksi voi liittyä samaisella lomakkeella (rasti ao. ruutuun). Kannatusjäsenmaksu on 100,00 €/v. Kannatusjäsenille tarjoamme näkyvyyttä web-sivustollamme sekä kaikessa jäsenviestinnässämme.

Pyydämme uusia jäseniä ilmoittamaan sähköpostiosoitteenne yhdistyksen sihteerille Tatu Turuselle (etunimi.sukunimi (at) viesti.net).

Kiitämme kaikkia jäseniä saamastamme tuesta!

Tuki käytetään järven tilan kohentamiseksi.

Yhdistys

Yhdistyksen logo

Pitkäjärvilogo
Pitkäjärvi

Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys edistää Pälkäneellä olevan Pitkäjärven vesiensuojelua ja vesistökunnostusta. Jäsenistö kattaa lähes 100%:sesti jäven vaikutuspiirin asutuksen, niin vakituiset- kuin vapaa-ajan asukkaat.

Tavoitteena on torjua järven rehevöitymistä ja siten kohentaa järven tilaa ja yleistä viihtyvyyttä ja virkistyskäyttö mahdollisuuksia.

Yhdistys on vuodesta 2012 alkaen joka kesä toteuttanut järvellä vesikasvien koneellista niittoa.
Leikattu kasvimassa kerätään maalle kompostoitumaan.

Konetyö on hankittu ulkopuoliselta urakoitsijalta, minkä lisäksi yhdistyksen jäsenet ovat tehneet talkootyötä hyvin huomattavia määriä.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys ottaa vastaan apurahoja, lahjoituksia ja testamentteja.

Yhdistys hankkii varoja jäsenmaksutulojen lisäksi mm. järjestämällä teatteriretkiä, tekemällä talkootöitä ja hakemalla rahoitusta julkisista rahoituslähteistä.

Aitoon kalastuskunta on taloudellisesti tukenut toimintaa merkittävästi, erityisesti yhdistyksen alkuvuosina,
mikä on mahdollistanut koneellisen vesikasvien poiston toteuttamisen.

Kunnostusyhdistys perustettiin 22.10.2011, ja merkittiin yhdistysrekisteriin 8.2.2012.

Pälkäneen Pitkäjärven korkeus merenpinnasta on peruskartan mukaan 98,5 m,
(2020 suoritetun vaaituksen mukaan N2000 -järjestelmässä 99,5 m).
Kyseessä on Pälkäneen 11. suurin järvi.
Pitkäjärven vesiala on 73,5 ha ja kokonaisrantaviivan pituus 8,2 km.
Suomessa on 172 Pitkäjärveä joista Pälkäneellä yksi.

Pitkäjärveläiset -julkaisun artikkeli yhdistyksen perustamisesta ja toiminnan alkuvuosista:
Pitkäjärvi puhtaaksi talkoovoimin