Onko Pitkäjärvellä Isosorsimoa?

Isosorsimo - vieraslaji
Isosorsimo
Isosorsimo.  Kuva: Luopioisten kasvisto

Hämeenlinnassa toimiva säätiöpohjainen Vanajavesikeskus on lähestynyt kyselyllä yhdistystämme. Asiana on vieraslajiksi luokitellun  rantakasvin, Isosorsimon, esiintymiskartoitus alueella, joka kyselyssä on ulotettu sisältämään Vanajavesikeskuksen normaalin toiminta-alueen lisäksi myös latvavesiä, mm. Pälkäneen seutua ja Pitkäjärveä (tästä aluekartalle).
Olisi erittäin suotavaa, että Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen jäsenistön taholta kertyisi myös vastauksia, joiden perusteella kasvin levinneisyyttä voidaan arvioida.
Osallistuttehan kyselyyn!

Alla Vanajavesikeskuksen kirje: 

**)
Arvoisa vastaanottaja

Isosorsimo on aggressiivisesti leviävä rantojen vierasperäinen kasvi, joka ei kuulu Suomen luontoon. Elinvoimaisena kasvina ja hyvänä kilpailijana isosorsimo on leviämässä yhä uusille järville myös Hämeessä. Korvaamalla luontaisen rantakasvillisuuden se muuttaa haitallisesti rantoja sekä kalojen ja rapujen elinympäristöä. Suurista vaikeakulkuisista kasvustoista voi olla haittaa myös virkistyskäytölle, kuten kalastamiselle, uimiselle ja veneilylle. Lisätietoja sekä tunnistusapua: https://www.vanajavesi.fi/2018/wp-content/uploads/2019/05/Isosorsimoesite_0.4.pdf

Syyskuussa 2020 Kanta-Hämeen alueella käynnistyy Vanajavesikeskuksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteinen Isosorsimo – rantojen riesasta resurssiksi –hanke. Tämän hankkeen tiimoilta olemme kiinnostuneita isosorsimon levinneisyydestä Vanajaveden vesistöalueella latvavesineen (liitteenä suurpiirteinen aluekartta) ja olemme laatineet oheisen lyhyen kyselyn tilanteen kartoittamiseksi. Saatujen tietojen perusteella saadaan muodostettua tämänhetkinen tilanne isosorsimon levinneisyydestä ja siksi jokainen vastaus on tärkeä! Hankkeessa tietoja käytetään arvioitaessa lajin torjuntamenetelmien käytännön mahdollisuuksia. Mikäli olet tavannut isosorsimoa omalla ranta-alueellasi tai lähivesistössäsi, ole niin ystävällinen ja vastaa kyselyyn.

Kysely sisältää ainoastaan neljä (4) valinnaiskysymystä sekä vapaan kommenttikentän, johon vastaaminen on nopeaa ja kestää vain muutaman minuutin. Kysely on anonyymi. Voit jättää halutessasi yhteystietosi.

Kyselyn lisäksi mahdollisia tarkempia havaintopaikan kuvauksia, valokuvia, koordinaatteja tai karttoja voi lähettää osoitteeseen

Kyselyä saa jakaa!

Vastausaikaa on 14.6.2020 saakka.

LINKKI KYSELYYN: https://link.webropolsurveys.com/S/5820D0F82188046A

Yhteistyöstänne kiittäen
Pirjo Hoskari
Vanajavesikeskus
**)

Yhteinen teatteriretki Tampereelle 9.2. 2018

VIELÄ MUUTAMA PAIKKA!

Suosituksi koettujen teatteriretkien sarja jatkuu taas 9.2.2018. Tuolloin kunnostusyhdistys järjestää matkan Tampereen Työväen Teatteriin, jonka Suurella näyttämöllä esitetään 25.1.2018 kantaesityksensä saanut

TYTÖT 1918.

Musikaali nuoruudesta, raivosta ja rakkaudesta kertoo vuonna 1918 Tampereella toimineen naiskaartin tyttöjen tarinan.

Tekijöinä ovat suomalaisen musikaaliteatterin huiput. Musikaalin käsikirjoittaa ja ohjaa Sirkku Peltola, musiikin säveltää Eeva Kontu ja laulujen sanat kirjoittaa Heikki Salo, lavastaja on Hannu Lindholm ja pukusuunnittelija Marjaana Mutanen. Mukaan on saatu myös ansioitunut koreografi Marjo Kuusela.

Tarina pohjautuu Anneli Kannon romaaniin Veriruusut (2008) ja tutkimuslähteisiin. Näyttämöllä on kaikkiaan liki viisikymmentä henkilöä, rooleissa TTT:n taitavat musikaalinäyttelijät vahvistettuna muun muassa Tanssiteatteri Tsuumin tanssijoilla ja Pirkanmaan musiikkiopiston Nuorisokuoro Sympaatilla.

Linkki teoksen esittelysivuille: http://www.ttt-teatteri.fi/ohjelmisto/tytot-1918

Edullinen yhteislippu 63,00€/hlö, sisältää myös linja-autokuljetuksen Kyynärö – Luopioinen – Aitoo – Onkkaala – Tampere.

Ilmoittautumiset viimeistään to 18.1.2017 Kaija Turuselle p. 040 528 3436 tai kaija.turunen(at)pp3.inet.fi

Jäsenyys

Yhdistyksen henkilöjäsenmaksu on 30 euroa vuodelle 2016.

Jäseneksi voi liittyä ilmoittamalla yhteystietonsa yhdistykselle tämän sivuston lomakkeella sekä maksamalla jäsenmaksun yhdistyksen tilille Luopioisten osuuspankkiin (FI 28 5002 0220 0061 98). Sääntöjen mukaan yhdistyksen hallitus hyväksyy jäsenyydet seuraavassa kokouksessaan.

Yhdistys ottaa mielellään myös kannatusjäseniä, jollaiseksi voi liittyä samaisella lomakkeella (rasti ao. ruutuun). Kannatusjäsenmaksu on 100,00 €/v. Kannatusjäsenille tarjoamme näkyvyyttä web-sivustollamme sekä kaikessa jäsenviestinnässämme.

Pyydämme uusia jäseniä ilmoittamaan sähköpostiosoitteenne yhdistyksen sihteerille Tatu Turuselle (etunimi.sukunimi (at) viesti.net).

Kiitämme kaikkia jäseniä saamastamme tuesta!

Tuki käytetään järven tilan kohentamiseksi.

Yhdistys

Yhdistyksen logo

Pitkäjärvilogo
Pitkäjärvi

Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys edistää Pälkäneellä olevan Pitkäjärven vesiensuojelua ja vesistökunnostusta.

Tavoitteena on torjua järven rehevöitymistä ja siten kohentaa järven tilaa ja yleistä viihtyvyyttä.

Yhdistys on kesinä 2013, 2014 sekä 2015, 2016, 2017 ja 2018 toteuttanut järvellä vesikasvien koneellista niittoa.

Leikattu kasvimassa on kerätty maalle kompostoitumaan.

Konetyö on hankittu ulkopuolisella urakoitsijalta, minkä lisäksi yhdistyksen jäsenet ovat tehneet talkootyötä hyvin huomattavia määriä.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys ottaa vastaan apurahoja, lahjoituksia ja testamentteja.

Yhdistys hankkii varoja jäsenmaksutulojen lisäksi mm. järjestämällä teatteriretkiä,
tekemällä talkootöitä ja hakemalla rahoitusta julkisista rahoituslähteistä.

Aitoon kalastuskunta on taloudellisesti tukenut toimintaa merkittävästi, erityisesti yhdistyksen alkuvuosina,
mikä on mahdollistanut koneellisen vesikasvien poiston toteuttamisen.

Kunnostusyhdistys perustettiin 22.10.2011, ja merkittiin yhdistysrekisteriin 8.2.2012.

Pälkäneen Pitkäjärven korkeus merenpinnasta on 98,5 m.

Kyseessä on Pälkäneen 11. suurin järvi.

Sen vesiala on 73,5 ha ja kokonaisrantaviivaa 8,2 km.

Suomessa on 172 Pitkäjärveä ja Pälkäneellä yksi.

Pitkäjärveläiset -julkaisun artikkeli yhdistyksen perustamisesta ja toiminnan alkuvuosista:

Pitkäjärvi puhtaaksi talkoovoimin