Rehevöitymisen hillitsemiseksi Pitkäjärven alueella poistetaan liiallista vesikasvillisuutta pääosin elokuun aikana.
MERKITSETTEHÄN NÄKYVÄSTI kaikki kalanpyydyksenne sekä muut mahdollisesti vaurioitumisvaarassa olevat kohteet.
Soita tai viestitä toiveistasi Wexille p. 040 411 6483
Suoritimme Pitkäjärvellä jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan Hannu Majavan avustuksella tämän kevään linnustolaskennan 9.5.2023 ja 15.5.2023. Aamutuimiin kiersimme häiriöttömällä sähköperämoottorilla koko järven rantakaislikon reunoja seuraillen Hannun kirjatessa muistivihkoonsa asiantuntevat havaintonsa. Hannu toimii aktiivisesti Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry ja on myös innokas luontokuvaaja. TÄÄLTÄ voit selailla hänen upeita kuvatallenteitaan.
Tuoreimmat Pitkäjärven havainnot löytyvät taulukkomuodossa tästä linkistä.
Pitkäjärven linnuston muutoksia on järjestelmällisesti seurattu ainakin vuodesta 1949, jolloin Pentti Linkola aloitti perinteen, jota yhdistyksemme hänen jälkeensä jatkaa.
Pitkäjärven Sammallahteen laskevaan Kalalähteenojaan suunniteltujen vesiensuojelurakenteiden toteuttaminen on konkretisoitumassa vielä tulevan kesän kuluessa. Veden samentumisesta aiheutuvien haittojen minimoimiseksi pyritään kaivuutyöt ajoittamaan mahdollisuuksien mukaan kuivalle ajanjaksolle.
Projektin etenemisen on mahdollistanut tiivis yhteistyö Suvi-hankkeen (Sydän-Hämeen upeat vesistöt) kanssa.
Lue lisää hankkeesta Aito Suvi ry:n sivustolta.
RANKAPUISTAKO RAVINNESIEPPAREITA?
Pitkäjärven kunnostusyhdistys tutkii, voisiko uutta menetelmää, uppopuupuhdistamoa, hyödyntää joko Kalalähteenojassa tai Lemperinojassa valuma-alueelta tulevien ravinteiden pysäyttämiseksi ennen niiden pääsyä järveen.
Aloite on peräisin valtion harkinnanvaraisten avustusten kohdistamisesta huolehtivan Pirkanmaan ELY-keskuksen vesistöasiantuintijoiden taholta.
Yhdistyksen avustusanomusta käsiteltäessä ehdotettiin järven sedimenttiin kohdistuvien toimenpiteiden suunnittelun sijaan kiinnittämään enemmän huomiota rehevöitymistä ennalta ehkäiseviin toimiin, käytännössä valuma-alueelta tulevan ulkoisen kuormituksen vähentämiseen.
Ehdotuksen mukaisesti ELY-keskukselle osoitettuun avustusanomukseen kirjattiin vuoden 2023 toimintasuunnitelmaan sisältyvä hanke valuma-alueeseen kohdistuvien toimenpiteiden suunnittelemiseksi.
Tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin mahdollisesti resurssien sallimissa rajoissa toteuttamiskelpoinen hanke, uppopuupuhdistamo Kalalähteenojaan ja/tai Lemperinojaan.
Kunnostusyhdistyksen edustajille tarjoutuikin menetelmään tutustumiseen oiva tilaisuus 14.2.2023 Hämeenlinnassa, kun Katumajärven suojeluyhdistys asensi laajojen viljelysalueiden halki virtaavaan Myllyjokeen raakapuurangoista ja kierrätetyistä betonisista ojarummuista rakennettuja ravinnesieppareita.
Uppopuupuhdistamon idea perustuu luonnonmukaisuuteen, jossa veteen upotetut rankaniput toimivat suodattimena. Rankanippujen pintaan kertyy biofilmi, ja sitä hyödyntävä eliöstö, joka suodattaa vedestä ravinteita. Näin syntyy biologinen vedenpuhdistamo, jonka puhdistusteho ja huoltotarve nähdään vasta tulevien vuosien seurannan myötä, onhan kyseessä suhteellisen uusi innovaatio.
Kalalähteenojalla on lähiaikoina käynnistymässä vesiensuojelurakenteiden perustamistyö, jonka asiantuntijaselvitykset, suunnittelun ja rahoittamisen ovat mahdollistaneet yhteistyökumppanimme Suvi -vesiensuojeluhanke, sen työtä jatkava Aito suvi ry. sekä Aitoon kalastuskunta. Suunnittelun on toteuttanut KVVY tutkimus Oy.
Mahdollisen biopuhdistamon toteuttaminen samassa yhteydessä vaikuttaisi mielekkäältä, mutta edellyttää vielä lisäselvittelyä.
Lisätietoa hämeenlinnalaisten toteutuksesta Katumajärven suojeluyhdistyksen verkkosivuilta.
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen edustajat tutustuivat rakennuskohteeseen (katso video).
Vastaavanlainen biopuhdistamokokeilu on toteutettu myös 2018-2020 PuuMaVesi -hankkeessa, jonka seikkaperäinen esittely löytyy Suomen Ympäristökeskuksen sivuilta.
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n vuosikokous 2023
lauantai 18.3.2023 klo 13.00 alkaen, Microsoft Teams -kokous
Liity kokoukseen napsauttamalla tätä
Kokoukseen voi osallistua myös Pälkäneen kirjastossa, Arkissa.
Vuosikokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 11 §:ssä määräämät asiat:
1. Kokouksen avaus klo 13, puheenjohtaja Pekka Puhakka
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja
3. Valitaan kokouksen sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, osallistujien toteaminen
5. Hyväksytään kokouksen esityslista
6. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto vuodelta 2022
7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
8. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
9. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
10. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
11. Muut kokouskutsussa mainitut asiat
– yhdistyksen jäsenten huomioiminen
12. Kokouksen päättäminen.
Teatteriretki 14.1.2023 klo 19.00
Tampereen Työväen Teatterin suuri näyttämö
Karhean kaunis rakkaustarina vahvasta Katrinasta ja merimiehestä Johanista, tapahtumapaikkana Ahvenanmaa.
Sally Salmisen romaanin uuteen suomennokseen (Juha Hurme 2018) pohjaavan näytöksen on dramatisoinut Seija Holma Pälkäneeltä.
Katrina on kertomus vahvasta naisesta, ylpeydestä, jääräpäisyydestä ja oikeudentunnosta, mutta myös sopeutumisesta ja rakkaudesta perheeseen. Perheeseen, jossa aikuistuvat lapset etsivät onneaan ja oikeuksiaan pienen mökin seinät ryskyen.
Pääosassa Jonna Järnefelt, muita mm. Jyrki Mänttäri, Viktor Idman, Joonas Snellman, Saska Pulkkinen, Teija Auvinen, Heidi Kiviharju, Aimo Räsänen, Pentti Helin, Samuli Muje, Jaana Oravisto.
Lippu ja matka yht. 60 euroa.
Ilm. 14.12.2022 mennessä Kaija Turuselle
puh. 0405283436 tai
Tuotolla tuetaan Pitkäjärven kunnostustyötä.
Kaija Turusen vetämät, kaivatut yhdistyksemme teatteriretket palaavat ”koronatauolta” – eivätkä millä tahansa näytöksellä, vaan 120-juhlavuottaan viettävän Tampereen Työväen Teatterin huipputekijöiden taidonnäytteellä;
MOMENTUM 1900
– musikaali rakkaudesta, itsenäisyydestä ja itsepäisyydestä.
TTT:n suuri näyttämö torstaina 10.11.2022 klo 19.00 (n. 3h).
Yhdeksi syksyn mittavimmista teatterituotannoista tituleeratun musikaalin tekijöinä on ahkeroinut loistava voimatrio; käsikirjoittaja Heikki Salo, käsikirjoittaja-ohjaaja Sirkku Peltola ja säveltäjä Eeva Kontu.
Musikaalin tarina sijoittuu Pariisin maailmannäyttelyyn, johon rakennetussa Suomen paviljongissa kiteytyi koko vuosisadan alun kaksintaistelu pienen Suomen kansan ja sen venäläistämiseen pyrkivien hallitsijoiden välillä – ja kuultiin ensi kertaa Jean Sibeliuksen Finlandia, nimellä La Patrie.
Pariisissa paviljongin rakentavat Suomen kultakauden taiteilijat ja työmiehet, mm. Ville Vallgren (Martti Suosalo), Albert Edelfelt (Janne Kallioniemi), Akseli Gallen-Kallela (Hiski Vihertörmä), Eliel Saarinen (Juha-Matti Koskela), Beda Stjernschanzin (Pihla Pohjolainen) ja Ellen Thesleffin (Pauliina Saarinen). Lisäksi mukana on suuri joukko näyttelijöitä, muusikoita ja orkesteri.
Musikaalin käsiohjelma löytyy täältä.
Momentumia on ollut tekemässä 150-henkinen työryhmä, ja ydintekijöilleen se on ollut viiden vuoden projekti, jonka lopputulos todella on kokemisen arvoinen.
Tervetuloa mukaan!
Linja-auton aikataulu
MOMENTUM 1900 -MUSIKAALIIN
to 10.11.2022
Bussin lähtö klo
17.10 Kyynäröltä.
17.20 Rautajärvi –
17.50 Onkkaala, torin edestä pysäkiltä –
17.50 Tausti – Tampere.
Maksu 77 euroa, maksetaan käteisellä bussissa.
Tied. Kaija Turunen 040 528 3436
Linnuston vuotuiset kevätlaskennat suoritettiin Pentti Linkolan v. 1949 aloittamaa perinnettä vaalien Pitkäjärvellä 16.5.2022 ja 24.5.2022 (toinen laskentakierros).
Päivitetty havaintotaulukko vuosilta 2019 – 2022 löytyy klikkaamalla tätä linkkiä:
Huolta havainnoitsijoille aiheutti ainakin se, että vaikka joutsenpariskunta on oleillut säännöllisesti järvellä jäidenlähdön ajoista alkaen, ammotti vuosia käytössä ollut vakituinen pesä vielä tyhjyyttään.
Laskennassa tarjosi jälleen ”ammattiapua” Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen aktiivi Hannu Majava, joka on välittänyt tiedot päivitettäväksi myös valtakunnalliseen seurantajärjestelmään.
Hannun upeita luontokuvia löytyy mm. TÄÄLTÄ.
10-vuotistaivaltaan juuri juhlinut Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys huomioi maaliskuisessa vuosikokouksessaan eräitä jäseniään.
Erityiskiitoksen ansaitsevat luonnollisestikin henkilöt, jotka henkilökohtaisella panostuksellaan saivat aikaan pahoin rehevöitymään päässeen järven kunnostustoimien käynnistyksen ja yhdistyksen perustamisen tätä tärkeätä työtä toteuttamaan ja kehittämään.
Syksyllä 2011 sai Pitkäjärven aktiivinen vapaa-ajan asukas Kaija Turunen, joka Pälkäneen kunnan kulttuurisihteerin toimen ohella toimi myös kansalaisopiston rehtorina, idean ympäristöaiheisen koulutustilaisuuden järjestämisestä. Vuolijoen VPK:n talolla järjestetyn kurssin esimerkkikohteena käytetty Pitkäjärvi veti kansan liikkeelle sankoin joukoin, olihan järven tilassa tuolloin nähtävissä todella huolestuttava kehityssuunta.
Asiantuntijaluennoitsijaksi Kaija oli värvännyt kajaanilaistuneen poikansa Tatu Turusen, jolla olikin, paitsi esittää runsaasti tieteellisiä faktoja vesistöjen rehevöitymis-ilmiöstä ja niiden torjunnasta, myös omakohtainen näkökulma Pitkäjärvellä tapahtuneeseen muutokseen. Hänellä oli myös ajatus keinoista, joilla kehityksen suunta voisi olla käännettävissä.
Kurssitilaisuus johtikin siihen, että saman tien sovittiin kokoontumisesta Pälkäneen pääkirjasto Arkkiin, tavoitteena kunnostusyhdistyksen perustaminen. Tämä tapahtui 22.10.2011, josta lähtien Pitkäjärven- ja pitkäjärveläisten hyvinvoinnin puolesta on talkoiltu todella aktiivisesti ja monipuolisesti – tulokset puhuvat kyllä puolestaan!
Yhdistys kutsui vuosikokouksen päätöksellä kunniajäsenikseen Kaija Turusen sekä yhdistyksen sihteerinäkin sen perustamisesta lähtien toimineen Tatu Turusen.
Koko vuosikymmenen yhdistyksen hallinnossa ja luottamustehtävissä yhtäjaksoisesti toimineita muistettiin henkilökohtaisin kunniakirjoin.
Vireästi toimiva Pitkäjärven kunnostusyhdistys jatkaa perustajiensa viitoittamalla tiellä työtään tulevaisuuden hyväksi – kehittyen, verkostoituen ja osallistuen aktiivisesti seudun yhteishankkeisiin.