Yhdessä – Suomi 100 -teemaa noudattaen – Vuolijoen VPK:n kanssa järjestetyt Täyden sadan iltamat olivat todellinen menestys niin yleisön- kuin järjestäjienkin kannalta katsottuna.
Ilahduttavan runsas yleisömenestys lämmitti järjestäjien mieltä.
Juhani Hartman (vas) luotsasi Vuolijoen vahvistetun mieskuoron musiikkikavalkadin läpi itsenäisyytemme vuosikymmenten.
Monia mielenkiintoisia tiedonmurusia kertoivat katsojat löytäneensä myös Pitkäjärven historiaa ja nykypäivää esitelleen Pitkäjärvi kertoo -ilmakuvavideo-ohjelman sisällöstä (video on tilattavissa yhdistykseltämme myös DVD-tallenteena, kuten musiikkikavalkadistakin kuvattu ohjelma).
Veden kielelle toivat puffetin monipuoliset tarjoilut, jotka Anneli Niemi ja Merja Viitanen olivat talkootyönään paistelleet ja jaksoivat vielä koko illan yhdessä Erja Airistola-Mäkisen (takana) kanssa niitä asiakkaille jaella.
Ja lopuksi pantiin tanssiksi, kuten kunnon iltamissa kuuluu. Tahdin takasi monipuolista musiikkia tarjoillut PARODIA -yhtye, paikallisvoimia sekin.
Helsinkiläinen Erkki Saarinen (vas) pokkasi arpavoittonaan Kuvauspalvelu Salopinon ilmakuvaus-lahjakortin. Sen luovutti Jari Salopino.
Lämpimät kiitokset vuolijokelaisille yhteistyökumppaneillemme ja kaikille juhlailtamiemme järjestämiseen osallistuneille talkoolaisille, sekä arpajaisvoittojen lahjoittajille!
100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan äänestäminen on alkanut
Kiitos osallistumisestanne 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjaan!
Kampanjan raati on nyt valinnut 10 tekoa yleisöäänestykseen ja äänestys on alkanut.
Raati koostui Suomen rotareiden, Suomen Melonta- ja Soutuliiton, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton ja Suomen ympäristökeskuksen edustajista.
Valinnat olivat vaikeita, sillä kaikki vesistöjen hyväksi ilmoitetut teot ovat hienoja osoituksia siitä, miten yhdessä tehden saadaan aikaan merkittäviä parannuksia ympäristössämme. Raati painotti valinnoissaan innostavuutta ja ympäristökasvatuksellisia näkökohtia. Ehdokkaat pyrittiin valitsemaan siten, että ne edustavat erilaisia kunnostuskohteita ja tapahtumia eri puolilta Suomea
Vesikasvillisuutta saatiin tänä vuonna poistetuksi Pitkäjärvestä ennätyssuurelta alalta – alkuvaikeuksista huolimatta.
Hyvään lopputulokseen pääsemistä edesauttoivat monetkin seikat, tärkeimpänä ehkä odotettuakin tehokkaammaksi osoittautunut ranta-asukkaiden oma niitto-/haravointilaitteisto. Viime vuoden kokemusten perusteella uudelleenmodifioitu keruuharava toimii hienosti. (Ks. video Galleriasta)
Hyötyä on ollut siitäkin, että niittolaite on ollut kokoaikaisesti sijoitettuna Pitkäjärvelle, jolloin sillä on voinut lähteä töihin aina, kun sää tai käyttäjän aikataulu sallii. Ulkopuolisen urakoitsijan olisi tietenkin huomioitava aina muutkin asiakkaansa.
Tällä kertaa jopa luontokin tuntui olevan mukana talkoissa. Oletettavasti kolean alkukesän sekä tavanomaista korkeammalla tasolla pysytelleen vedenpinnan ansiosta kasvu on etenkin selkäalueilla ollut aiempaa vähäisempää. Oma vaikutuksensa on varmasti myös jo vuosien ajan säännöllisesti toteutetulla niitollakin.
Muutamia nopeimmin ruohottuvia alueita on ehditty jo puhdistaa kahteenkin kertaan ja ajatuksena on, että virtaaman kannalta tärkeimmät osat järvestä ajetaan kasvukauden lopulla vielä ainakin kerran.
Parhaimmat kiitokset Teille kaikille, jotka olette eri tavoin osallistuneet niittomassojen maalle nostamiseen ja muuhun kunnostustyöhön! Iso merkitys erityisesti järven keskiosan kannalta oli uuden niittomassojen nostopaikan järjestyminen Viukarin Suoniemeen ja siellä pidetyt kone- ja haravatalkoot. Hienoa yhteistyötä!
Heimo Heino jatkaa edelleenkin vesikasvien leikkaamista ketterällä niittolaitteellaan pääasiassa yksityisten ranta-alueiden tuntumasta. Ilvasniemessä ”satamaansa” pitävä, astetta isompi ja jäykempi kone taas soveltuu parhaiten kasvillisuuden poistamiseen väljemmiltä alueilta, jotka tyypillisesti hoidetaan ”kunnostusyhdistyksen piikkiin”.
Olisi erittäin suotavaa saada Pitkäjärvellä aikaansa viettäviltä (edes joskus!) palautetta toteutetuista kunnostustoimista ja toiveita kunnostusyhdistyksen toiminnan kehittämiseksi. Otattehan yhteyttä!
Valitettava takaisku sattui tämän kesäisen vesikasvien poistourakkamme aikataululle, kun sopimuskumppanimme niittolaitteen moottori sanoi yllättäen työsopimuksensa irti. Urakoitsija on ahkeroinut koneensa korjauksen kanssa siihen tahtiin, että uskomme viivästyksen jäävän lyhyeksi, toivottavasti jo viikolla 31 pääsemme tosi toimiin.
Toinen harmillinen vahinko sattui pari viikkoa sitten, kun kuvauslennolla ollut pienoiskopteri putosi moottorivian seurauksena Pitkäjärveen. Olimme kuvaamassa aineistoa syyskuulla vietettävien Täyden sadan iltamien ohjelmaa varten.
Jotakin positiivistakin kerrottavaa sentään on; uusi, entistä huomattavasti tehokkaampi haravalaite osoittautui ensimmäisissä testeissä hyvin toimivaksi, joten luvassa on toimiva yhdistelmä, kunhan niitto pääsee alkuun.
Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt Pälkäneen pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:lle avustusta vesistökunnostustoimenpiteiden suorittamiseen vuodelle 2017. Avustus tekee mahdolliseksi jo useampana kesänä toteutetun vesikasvillisuuden poistotoimien jatkamisen.
Avustusta myönnettäessä on huomioitu nyt myös projektiin liittyvä talkootyö, joka tulee maksatushakemuksen yhteydessä ilmoittaa erillisellä lomakkeella. Tulostettava lomake liitetään sivustolle ja se tulee täytettynä toimittaa yhdistykselle.
Pälkäneen kunnan vapaa-aikalautakunta on myöntänyt yhdistyksellemme kulttuuriavustusta, joka mahdollistaa valmistelemamme julkaisun painattamisen.
Julkaisun tarkoituksena on tallentaa Pitkäjärven seudun ja -asutuksen historiaa noin sadan vuoden ajanjaksolta sekä esitellä sitä nykyiselle ja tuleville sukupolville. Tällaista ei ole koskaan aiemmin toteutettu. Nykyaikaan liittyvänä esitellään viisi vuotta sitten perustetun Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen toiminnan tavoitteet ja tähänastiset aikaansaannokset sekä mahdollisia kunnostusmenetelmiä, joiden avulla järven virkistyskäyttömahdollisuudet turvataan myös tuleville sukupolville.
PITKÄJÄRVELÄISET 2017
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry
Sisällysluettelo
Infosivut
Pääkirjoitus
Kulttuuriministerin tervehdys
Pitkäjärven seutu aikojen saatossa
Mitä Pitkäjärvi merkitsi 1900-luvun asukkaille
Hieman piisamimyyrästä
Muistojen murusia Pitkäjärven historiassa
Pitkäjärven kylä (=tila-) historia
Uusi uimaranta Pitkäjärvelle
Kun pojat tyttöjä pelottelivat
Kun isoisä lampun vaihtoi – sähköpylväitä Pitkäjärven ympäristöön
Kalamiesten kertomaa
Wanha valokuva kertoo..
Yksi evakkotie johti Pitkäjärven rannalle
Elämää Pitkäjärven vanhimmassa huvilapaikassa
Lapsuuteni Pitkäjärvi
Saunamökki rantahakaan
Uhkapilviä Pitkäjärven yllä
Miten minusta tuli ’pitkäjärveläinen’
Mökkeilyä, Keski-Suomesta Hämeeseen
Kraanavettä rantamökeille
Kunnostusyhdistyksen perustaminen
Rehevöityvän järven kunnostusmahdollisuudet
Kunnostusyhdistyksen 5v-historiikki
Pitkäjärven kuntoa arvioimaan
CoolOx-ilmastusmenetelmä järven happikadon torjuntaan
Kosteikko luonnon monimuotoisuuden pelastajana
Metsäbiotaloutta kestävästi Pirkanmaalla
Tuokio Pentti Linkolan tuvalla
KVVY tukee vesistökunnostuksia
Jos hallussasi on aineistoa, joka myös saattaisi soveltua ko. julkaisun sivuille, ole hyvä ja ota yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajaan.
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n vuosikokous pidettiin Aitoon Honkalassa 11.3.2017.
Kokouksessamme vieraili toiminnanjohtaja Jukka Mattila Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:stä esitellen KVVY:n monipuolista toimintaa ja yhdistystemme välisiä yhteistyömahdollisuuksia.
Hyväksytty toimintasuunnitelmamme 2017 noudattelee pääpiirteittäin aiempien vuosien periaatteita. Näkyvimpänä toimena jälleen vesikasvillisuuden koneellinen poisto järvestä (alustavasti viikolla 30), mikä myös rasittaa talouttamme eniten. Hallituksen toimesta laaditaan toteutussuunnitelma, joka huomioi myös luonnon kannalta herkkien suojeluvyöhykkeiden tarpeen.
Hallituksen kokoonpanoon ja toimihenkilöiden valintaan ei tullut muutoksia edelliseen vuoteen nähden.
Jäsenmaksu päätettiin pitää edelleen ennallaan, 30,00 euroa/henkilö/v.
Tiedottamisessa hyödynnetään entistä enemmän sähköpostia sekä yhdistyksen web-sivustoa www.palkaneenpitkajarvi.fi. Sivuilta löytyvät mm. kontaktitiedot hallituksen jäsenille, yhteydenottoja toivotaan!
Lähes valmiiksi toimitettu yhdistysjulkaisu ”Pitkäjärveläiset 2017” painatetaan, mikäli tarvittava erillisrahoitus järjestyy.
Toimintaamme tukeva, Suomi 100 vuotta -tapahtuma ”Täyden sadan iltamat” järjestetään yhteistyössä Vuolijoen VPK:n kanssa 9.9.2017 alkaen klo 19.00.
Kokouksen oheisohjelmaa ovat tervetulleita seuraamaan kaikki vesistökunnostuksista ja toiminnastamme kiinnostuneet, yhdistyksemme jäsenyys ei ole pääsyvaatimuksena.
Kokouksen aluksi kuullaan alustus erittäin mielenkiintoisesta aiheesta:
Toiminnanjohtaja, MMM Jukka Mattila esittelee Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n mahdollisuuksia auttaa yhdistystämme Pitkäjärven kunnostusasioissa. Hankkeissaan KVVY pyrkii neuvomaan mm. vesien kunnostusasioissa ja jätevesien käsittelyissä sekä kehittämään käytännössä toimivia ja kustannuksiltaan toteuttamiskelpoisia kunnostusmenetelmiä.
Vuosikokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 11 §:ssä määräämät asiat;
kokouksen avaus
valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
hyväksytään kokouksen työjärjestys
esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
valitaan yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Tervetuloa!
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry
Hallitus
puheenjohtaja Veikko Hoppula
Kunnostusyhdistys huomioi suunnitelman suositukset tulevissa toimintasuunnitelmissaan.
Kunnostusyhdistys esittää parhaat kiitoksensa sekä oppilaitokselle, että suunnitelman laatijalle asiallisesta ja tehokkaasta yhteistyöstä projektin aikana!
Elokuinen tervehdys Pälkäneen Pitkäjärven rannalta, hyvät kunnostusyhdistyksen jäsenet!
Tämän kesän vesikasvien poistourakka on sitten takanapäin siltä osin, mihin yhdistyksemme resurssit riittivät. Monen aiemman kesän niitot mahdollistanut Aitoon Kalastuskunta ry:n avustusraha tuli jo viime kesänä käytetyksi loppuun, joten kokeilimme tällä kertaa vähemmän rahaa (- mutta paljon enemmän hikeä!) vaatinutta menetelmää. Ostimme jo alkukesästä tarkoitusta varten muutaman jäsenen ”kimppana” vähän käytetyn niitto- sekä keruuharavalaitteiston ja niiden käytössä välttämättömän veneen moottoreineen, joiden ansiosta Pitkäjärven pinta-alasta puhdistuikin nyt ennätysmäisen suuri osa.
Paikallisen yrittäjän vesikasvien niittolaite saattaa näyttää eksoottiselta, mutta on tehokas. Yksinäiset, 10-11 tuntiset niittorupeamat järvenselällä antavatkin Pekka Penttilälle reilusti aikaa ideoida laitettaan entistäänkin käyttökelpoisemmaksi.
Pääosan niitosta suoritti tilaustyönä Pälkäneen Rautajärvellä asuva Pekka Penttilä, talkoisiin osallistui myös Pitkäjärven ranta-asukas Heimo Heino omalla niittolaitteellaan. Niittojätettä kerättiin jäsentemme toimesta sekä samanaikaisesti, että niiton päätyttyä mainitun moottoriveneen avulla rantaan maalle nostettavaksi. Haastetta aiheutti tuuli, joka pyrki kuljettamaan ruoholauttoja oman mielensä mukaan. Osa aina karkasi saavuttamattomiimme.
Reijo Hoppulan maalle saimme tehdyksi kaksi paikkaa, joista niittomassan siirto kuivalle maalle onnistui traktorin avulla huomattavasti tehokkaammin kuin käsikäyttöisillä menetelmillä. Reijo päivystikin traktorinsa ja siihen rakentamansa siirtolaitteen kanssa koko niittourakkamme ajan, kuljettaen kasvimassan kuivalle maalle kompostoitumaan. Harmi, ettei vastaavanlaisia nostopaikkoja ole järven muilla osilla!
Kasvimassan poistamiseen rantavesistä osallistuivat ansiokkaasti myös monet mökkiläiset, mistä parhaat kiitokset!
Maalle nostettua kasvimassaa
Kaikkein hurjimmat röykkiöt taisivat kertyä Erik Naulapään ja Hartmanin veljesten rantatonteille, saivatpa ahkerasti heilua myös ainakin Puhakan, Määtän, Ilolan, Mattilan, Heinon, Niemen ja Jokisen haravat.
Kokeneen niittäjämme näkemys tärkeimmästä kasviston poisto-alueesta osuu Ilvasniemen-Naulapään väliselle lahdelle. Alue osoittautui koko järven ylivoimaisesti rehevöityneimmäksi, joten juuri sieltä suoritettu tehokas ravinteiden poisto vaikuttaa koko järven kuormitukseen. Aiempina vuosina kyseistä aluetta ei ole juurikaan voitu niittää, koska vähäisestä jäsenmäärästämme ja pienestä jäsenmaksusta johtuen eivät yhdistyksemme varat ole riittäneet lähimainkaan kaikkien tärkeiden vesialueiden puhdistamiseen. Niitto onkin pyritty kohdistamaan ensisijaisesti kriittisimmiksi koetuille järven keskialueille, joissa veden virtauksen parantamisella on osaltaan suotuisa vaikutus veden laatuun.
Antti Mäkinen käyttelee haravalaitetta, ruoria pyörittelee Reijo Hoppula.
Helpoin, eli vähiten ruohottunut alue on edelleenkin järven eteläinen osuus, syvyydestään tunnettu Harakkalahti – ns. Siukolan lahti, niinpä niittoraja nytkin vedettiin suunnilleen saarten kohdalle. Pohjoispäässä sijaitsevalla Sammallahdella vaikuttaisi ruohottuminen myös hidastuneen aiemmasta, liekö sitten niittojen ansiota?
Uuttakin kasvustoa ravinnerikas järvenpohja pukkaa tehokkaasti, ensimmäiset ulpukanlehdet ovat jo saavuttaneet Pitkäjärven pinnan. Jos kelejä riittää, yritämme vielä ennen kasvukauden päättymistä avata uudelleen ainakin joitakin tärkeämpiä virtauspaikkoja.
Lämpimät kiitokset Antti Mäkiselle, joka uhrautui haravointiveneen ”konemestariksi”. Vietimme vesillä parin viikon kuluessa yhteensä lähes 100 tuntia – vielä pitkään myöhemminkin tuntui sänky keinahtelevan iltaisin nukkumaan mennessä.
Hyvät ystävät! Olisi erittäin tärkeätä ja kehittävää kuulla kommenttejanne, miten kyseisen niittoprojektin olette kokeneet onnistuneen, tai miten sitä haluaisitte jatkossa kehitettävän.
