|
Tervetuloa KVVY:n vesi-iltaan ke 10.11. KVVY:n jo perinteiseksi muodostunut vesi-ilta järjestetään jälleen marraskuun alussa ke 10.11. klo 17-20. Tilaisuus toteutetaan webinaarina. Tuttuun tapaan kuulet webinaarissa syksyn rahoitushauista ja saat esimerkkejä jo rahoitetuista hankkeista. Lisäksi kuulemme uudesta kunnostajan karttapalvelusta, johon jatkossa myös paikallisesti toteutetut hankkeet viedään. Illan lopuksi vaihdetaan kuulumisia alueellisissa pienryhmissä. |
Yhdistys aloittaa vuotuiset liiallisen vesikasvillisuuden poistotyöt rehevöitymisen estämiseksi viikolla 28 ja niitä jatketaan tarvittaessa elokuun lopulle.
MERKITSETTEHÄN NÄKYVÄSTI kaikki kalanpyydyksenne sekä muut mahdollisesti vaurioitumisvaarassa olevat kohteet.
Soita tai viestitä toiveistasi Wexille p. 040 411 6483
Pälkäneen vesistöjen SUVI -vesiensuojeluhankkeen hanke-/asiantuntijaryhmä tutustui 24.5.2021 eräiden Pälkäneveteen johtavien laskuojien tilaan.
Tiivistetyllä kokoonpanolla ryhmä vieraili myös Pitkäjärveen johtavalla Kalalähteenojalla, joka saa alkunsa valuma-alueella 1960-luvulta lähtien sijainneen, 1995 lakkautetun kunnallisen kaatopaikka-alueen välittömästä vaikutuspiiristä.
– Pitkäjärven voimakkaaseen rehevöitymiseen ovat mahdollisesti osasyynä valuma-alueen päästöt, joissa iso vaikuttaja juuri mainittu kaatopaikka-alue
– Kunnostusyhdistys on teettänyt suppean tutkimuksen Pitkäjärven kalojen haitta-ainepitoisuuksista 2018, jolloin isokokoisesta ahvenesta havaittiin mm. ohjearvot ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia.
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n piirissä elää haave vanhan kaatopaikan mahdollisten ympäristöriskien torjunnan tehostamista ja pohjavesien laadun säännöllisestä tarkkailusta.
SUVI-hankkeen asiantuntijakontaktien kautta yhdistyksessä toivotaan apua ja opastusta realististen menetelmien valintaan elinympäristömme puhtauden säilyttämiseksi.
Jäsenkirje 1.2021
Hyvä Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n jäsen! 
Yhteinen hankkeemme, Pitkäjärven ja sen asukkaiden hyvinvoinnin kohentaminen ja turvaaminen, on
ollut käynnissä pian täyden vuosikymmenen. Syksyllä vietämme yhdistyksemme 10-vuotisjuhlaa. Miten eri tavoin voisimme yhteisesti tätä merkkipaalua juhlistaa, siihen hallitus ottaa hyvin mielellään vastaan vihjeitä ja ehdotuksia.
Yhdistyksen vuosikokous pidetään lauantaina 29.5.2021 klo 13.00 alkaen ensisijaisesti Teams-yhteydellä. Jäsenet, joilla ei ole käytettävissään tietoliikenneyhteyttä, voivat halutessaan osallistua myös fyysisesti Aitoon VPK:n Paloasemalla kyseisenä ajankohtana voimassa olevia suojautumisohjeita noudattaen.
Koronavirus ei ole vielä julistettu voitetuksi, joten haluamme toimia tässäkin vastuullisesti.
Kokouskutsut lähetetään 15.5.2021 jälkeen. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti (=sähköpostitse) hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Monet vuotuisista toiminnoista, kuten vesistökunnostustoimet, rahoitussuunnittelu, viestintä, hallintorutiinit, yhteistoimintaverkosto ym. ovat olleet pääosin samojen hallituksen jäsenten harteilla yhdistyksemme perustamisesta lähtien. Jatkuvuuden turvaamiseksi ja mahdollisten uusien toimintatapojen kehittämiseksi tulisi myös hallitusta uudistaa aika ajoin. Siksi peräänkuulutamme uusia toimijoita mukaan tiimiimme, toivottavasti aktiivisuutta Pitkäjärven virkistyskäytön jatkuvaan parantamiseen löytyy myös nuoremmasta joukosta, tulevaisuuttahan tässä pyritään turvaamaan.
Kuluneen toimintavuoden aikana olemme pyrkineet pitämään itsemme ajan tasalla vesistökunnostustoiminnan kehityksestä mm. osallistumalla aktiivisesti alan koulutustilaisuuksiin, joita ovat järjestäneet mm. Suomen Ympäristökeskus, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Pirkan Helmi ja muut vastaavat. Saatua oppia hyödynnämme Pitkäjärven kunnostustoimissa parhaan kykymme mukaan.
Tänä kesänä on tarkoitus jatkaa tehokkaaksi havaittua vesikasviston poistoa suunnilleen totutussa laajuudessa (yhdistyksen sihteeri ilmoitti juuri saamastamme myönteisestä valtionavustuspäätöksestä).
Osallistumme myös Luopioisten Säästöpankkisäätiön käynnistämän Pälkäneen vesiensuojeluhankkeen toimintaan. SUVI-hankkeen tavoitteena on luoda rannoille paikalliset verkostot, jotka tekevät pitkäjänteistä työtä Pälkäneen puhtaiden vesien puolesta. Suvi-vesiensuojeluhankkeen rinnalla toimii Luopioisten Yrittäjät ry:n liikkeelle laittama nuorten ympäristökasvatus- ja yrittäjyyshanke.
Vuosikymmenen yhteinen ponnistelumme näkyy Pitkäjärven vedenlaadun parantumisena ja ihmisten viihtyvyyden kohentumisena. Tätä suotuisaa kehitystä on syytä ylläpitää myös jatkossa.
Antoisia hetkiä puhtaan Pitkäjärven vesillä ja rannoilla!
toivottaa
Wexi Hoppula
puheenjohtaja 2020
Tänä vuonna Pitkäjärvi vapautui jäiden kahleista 17.4.2021.
Vedenpinnan korkeuslukema oli tuolloin 99,82 m mpy.
Pitkäjärven pohjoispään alueella saattaa veneilijä kohdata oranssin värisiä tai valkoisia n. 20 cm halkaisijaltaan olevia merkkipoijuja, joiden tarkoitusta on joskus kysytty.
Sammallahdella jo vuodesta 2005 alkaen kelluneet poijut ovat Etelä-Pälkäneen Vesiosuuskunnan asentamia ja varoittavat kohteessa vedenalaisesta vesijohtolinjasta. Useimmiten poijut sijaitsevat putkiverkoston liitoskohdissa. Siuvonniityn rannasta alkava ja kuluttajakiinteistöille haarautuva putkisto on pääosaltaan ø 40 mm muoviputkea, jonka painuminen pohjaan on varmistettu muovinarulla toisiinsa sidotuin betonipainoin.
Osa poijuista varoittaa vedenalaisesta kivikosta tai piilokarista ja ne taas on asennettu vesikasvien poistoa hoitavien tahojen toimesta. Niittolaitteiston vaurioitumisesta saattaisi aiheutua isokin vahinko ja ainakin työn tuottavuus kärsisi.
Vesijohtoputkiston summittainen sijoitus:
Ymparisto.fi -sivustolla valuma-alue kuvataan näin: Valuma-alueella tarkoitetaan koko sitä aluetta, jolta vesi valuu tarkasteltavana olevaan vesistöön. Valuma-alueen kunnostuksesta puhtia vesiensuojeluun Vesistökunnostusten yhteydessä on aina tarkasteltava valuma-aluetta. Ilman valuma-alueelta tulevan ulkoisen kuormituksen vähentämistä vesistökunnostusten vaikuttavuus kärsii, eikä pysyviä muutoksia voida saada aikaan. Siksi ulkoisen kuormituksen syntymistä on pyrittävä sekä ehkäisemään että toisaalta myös pidättämään eri maankäyttötoimenpiteistä aiheutunut kuormitus mahdollisimman lähelle sen syntypaikkaa. Ulkoista kuormitusta voidaan vähentää tehostamalla valuma-alueen maankäytön vesiensuojelua ja toteuttamalla valuma-aluekohtaisia kunnostustoimenpiteitä. Valuma-alueella toteutettavilla kunnostustoimenpiteillä, kuten kosteikkojen ja pintavalutuskenttien perustamisella vähennetään vesistöihin päätyvää ravinnekuormitusta ja luodaan edellytykset vesien tilan parantamiselle. Pälkäneen Pitkäjärven valmiiksi rajatun valuma-alueen saat esiin tästä linkistä: Esko Mattila on seurannut Pitkäjärven vedenpinnan korkeusvaihtelua kohta vuosikymmen ajan. Yllä olevassa kuvaajassa Eskon mittauspäiväkirjalukemat sovitettuna vaaituksella varmistettuun korkeuslukemaan, joka vastaa N2000 -korkeusjärjestelmän mukaista arvoa. Taulukkoa klikkaamalla saat sen isonnettua helpommin luettavaksi. Kunnostus käyntiin valuma-alueelta Vesistö on valuma-alueensa peili sanotaan. Usein onkin järkevää aloittaa kunnostustoimet ensin valuma-alueelta ja vasta sen jälkeen miettiä toimia vesistössä. Olemme tähän uutiskirjeeseen koonneet esimerkkejä erilaisista lähestymistavoista valuma-alueen kunnostustoimien suunnitteluun. Näistä saat vinkkejä, millaisiin asioihin oman vesistön kunnostuksessa kannattaisi kiinnittää huomiota. Lue uutiskirje KVVY:n sivuilta Pitkäjärven tämän kesäisestä kunnostusprojektista vesikasvillisuuden poisto -osuus on saatu suunnitellusti päätökseen 31.8.2020. Suotuisista kasvuolosuhteista johtuen työtä tarvittiin jonkin verran aiempia vuosia enemmän, mutta useampi niittokerta rehevimmillä alueilla piti liikakasvun kohtuullisesti kurissa. Uposkasvit, kuten ahven- ja uistinvita sekä karvalehti vaikuttaisivat Pitkäjärvellä vähentyneen, kun taas todella sakeina lauttoina esiintyvä siimapalpakko on vallannut uutta kasvualaa. Kasvi on paitsi soutelijan, myös niittäjän painajainen kietoutuessaan tehokkaasti laitteiston rakenteisiin. Vastapainoksi eräiltä alueilta kasvillisuus on säännöllisesti toistettujen poistotoimien ansiosta vähentynyt selvästi. Projektia kannattanee siis jatkaa edelleenkin. Parhaat kiitokset kaikille talkoisiin osallistuneille rantojen asukkaille, tosi monta talikollista niittomassaa on teidänkin toimestanne siirtynyt maalle kompostoitumaan!
Valuma-alueen vaiheilta
Hydrologisesti valuma-alueella tarkoitetaan tietyn uomaverkoston kohdan yläpuolista, vedenjakajan rajaamaa aluetta, joka määritellään korkeuskartan avulla tavallisesti järven laskukohtaan eli luusuaan, jokien yhtymäkohtaan, valtakunnan rajalle tai meren rantaan.
lähde: [https://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi/vesistojen_kunnostus/Valumaalueen_kunnostus]
(VALUE – Valuma-alueen rajaustyökalu löytyy paikkatieto-sivustolta: http://paikkatieto.ymparisto.fi/value/)
Pitkäjärven valuma-alue (malttia, aineiston lataantuminen saattaa kestää hetken..)
Pinnakorkeuden vaihtelu Pitkäjärvellä
KVVY:n uutiskirje 12.02.2021
VESIKASVILLISUUDEN POISTOPROJEKTI 2020 onnellisesti päätökseen (ks. kartta)
Päivittyvällä kartalla on heinä-elokuun ajan esitetty vesikasvillisuuden poistotoimien edistyminen. Virtaaman kannalta olennaisilta alueilta, kuten myös voimakkaimmin kasvustoa tuottavilta alueilta kasvillisuutta on poistettu kesän mittaan kahteen tai kolmeen kertaan parhaan tuloksen saavuttamiseksi. 
