Rehevöitymisen hillitsemiseksi Pitkäjärven alueella poistetaan jälleen liiallista vesikasvillisuutta heinäkuun 15. – elokuun 31. välisenä aikana.
MERKITSETTEHÄN NÄKYVÄSTI kaikki kalanpyydyksenne sekä muut mahdollisesti vaurioitumisvaarassa olevat kohteet.
Niittoa on tehty vuosittain jo vuodesta 2012 alkaen.
Vesikasvien poistoniitolla on ollut selvästi vaikutusta vesikasvien määrään. Kelluslehtisten kasvien määrä ja myös yksittäisten kasvien koko on selvästi pienentynyt niittojen seurauksena. Pitkäjärven niittotöissä keskitytään veden virtaaman ja siten -vaihtuvuuden parantamiseen ns. selkäalueilla, ei siis rantavyöhykkeellä. Vesilintujen suosimat pesimäalueet kierretään riittävän kaukaa, samoin laskuojien ojien edustat (niillä kasvusto toimii luonnonmukaisena ”ravinnesuodattimena” vähentäen valuma-alueelta tulevaa kuormitusta).
Vesikasvien poistoniitto tukee järvellä hyväksi havaitun kunnostustoimen jatkuvuutta. Järvestä poiskerätyn kasvimassan tilalle kasvaa uutta kasvustoa. Pitkällä tähtäimellä järven rehevöityvä kehitys saadaan kuitenkin käännettyä järven karuuntumiseksi, koska tilalle kasvava kasvusto sitoo vedestä ravinteita ja näin ravinnepitoisuudet alenevat järvessä kasvimassaa säännöllisesti poistettaessa. Kasvimassan poistaminen vähentää myös vedessä hajoavan kuolevan kasvimassan määrää, jolloin ravinteita ei pääse vapautumaan hajoavista kasveista vesimassaan yhtä paljon kuin tilanteessa, jossa kasvimassaa ei mekaanisesti poistettaisi.
Järven pohjakerros säilyy paremmin hapellisena, kun sinne kertyvän hajoavan kasvimassan määrää saadaan poistoniiton myötä pienennettyä. Mitä parempi pohjakerroksen happitilanne on sitä vähemmän sieltä vapautuu järveä rehevöittävää fosforia alusveteen. Näin kasvimassan poistoniiton tarkoituksena on osaltaan vähentää myös järven sisäistä ravinnekuormitusta. [muokattu ote yhdistyksen kunnossapitostrategiasta].
Soita tai viestitä toiveistasi Wexille p. 040 411 6483